Kuinka paljon kissa nukkuu vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?
Kissa nukkuu paljon
Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.
Kissa tarvitsee nukkumapaikkoja
Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.
Seuraa kissan unenlaatua
Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!
Kissan unen eri vaiheet
Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Kissa torkkuu pää pystyasennossa usein vajaat puoli tuntia, jonka jälkeen se vaipuu sikeään REM-uneen. Kissan unisykli on noin puolen tunnin mittainen. REM-unen aikana kaikki lihakset rentoutuvat, mikä edellyttää sitä, että kissa makaa kyljellään tai kerällä täysin rentona. Kissa näkee unta, jolloin sen jalat nykivät ja silmät liikkuvat. REM-uni kestää noin viisi minuuttia, jonka jälkeen kissa palaa yleensä murekeasentoon tai herää. Torkkuminen, REM-uni ja hereilläolo rytmittävät kissan päivää. REM-unen aikana kissan herääminen kestää pitkään. Kun kissa herää REM-unesta, se yleensä toistaa samat kuviot: venyttelee ensin etujalat, sitten selän ja sitten takajalat. Moni kissa peseytyy hieman heräämisen jälkeen.
Sää vaikuttaa kissojen unen määrään myös sisäkissoilla. Kissa nukkuu enemmän kylmällä säällä sekä sadepäivänä tai pilvisellä säällä.
Kiinnitä REM-unen määrään ja mahdollisuuteen huomiota varsinkin arkojen kissojen kohdalla ja niissä tapauksissa, joissa kissa on muuttanut uuteen ympäristöön. Varmista, että kissalla on käytettävissään mielellään kahdella uloskäynnillä varustettu korkealle sijoitettu piilo ja sen lisäksi lämmin ja suojaisa piilo. Kissat pitävät pehmeistä nukkumapaikoista, joten sopivan kissamajan tarjoaminen voi vaikuttaa unen laatuun ja määrään merkittävästi. Löytöeläintalossa tyynyn tarjoaminen lisäsi kerällä nukkumista ja vähensi hiekkalaatikossa nukkumista merkittävästi. Kissa nukkuu yli puolet vuorokaudesta, joten sen nukkumapaikkoihin kannattaa kiinnittää jopa enemmän huomiota kuin niihin paikkoihin, joissa se viettää aikaa valveilla ollessaan.
