Kissan painonhallinta, osa 1: mielekäs aktiivisuus

Kissa on ihan aidosti aktiivinen eläin. Se muistuttaa siinä mielessä lemmikkiään ihmistä, että mikäli ruokaa on riittävästi tarjolla, se ei turhia hötkyile. Tästä syystä kissa herkästi kerää massaa, mikä ei ole sen terveydelle hyvä asia.

Ruokinta on tärkeässä roolissa painonhallinnassa. Koska en ole ruokinnan asiantuntija, keskityn tässä juttusarjassa lähinnä siihen, miten ruokaa kannattaa kissalle tarjoilla. Kissan kohdalla ruuan tarjoilutavalla on nimittäin väliä!

Kun sopiva ruoka ja sopiva määrä ruualle on löytynyt, kannattaa käyttää hetki siihen, että miettii mistä kissan päivä koostuu. Mitä kissa harrastaa, kuinka paljon arviolta se liikkuu päivittäin ja kuinka mielekkääksi kissa elämänsä kokee?

Kissa on haastava eläin koiraan tai hevoseen verrattuna, että liikunnan lisääminen saattaa muodostua ongelmaksi. Toki valjaissa ulkoilua voi lisätä energiankulutusmielessä, mutta se ei kaikille ole helppo ratkaisu. Yksinkertaisempaa olisi saada kissa itse aktivoitumaan.

Dieetillä olemisessa on se haaste, että herkkujen määrä voi alkaa arveluttaa ja ruuasta tulee iso asia ja entistä enemmän elämän keskipiste. Nälkäinen kissa ei ole kiva kaveri, vaan rasittaa omistajaa monella tavalla.

Painonhallinnan kannalta olisi tärkeää, että kissa saisi vähemmän energiaa, vaikka se samaan aikaan kuvittelisi syövänsä yhtä paljon tai jopa enemmän kuin aiemmin. Lisäksi olisi hyvä, jos kissa oppisi työskentelemään ruuan eteen, jolloin syöminen olisi ainakin osittain muutakin kuin ravinnon nauttimista.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa saat vinkit ksisojen aktiivisuustason lisäämiseen.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi kissan pitäisi maksaa 2000 euroa?

Kissa ei ole ilmainen tai helppo lemmikki. Se on sopeutuva, mutta älykäs, mikä asettaa pitopaikalle ja kodille vaatimuksia. Kissan hyvinvointiin tulee voida panostaa. Kissa syö ruokaa, jonka kilohinta lähentelee kahtakymppiä. Vastuullinen kissanomistaja leikkauttaa lemmikkinsä ja rokotuttaa sen.

Kissoja on Suomi täynnä. Niitä saa ilmaiseksi mistä tahansa. Löytöeläintalot pullistelevat kissoja – on pentuja, aikuisia, villejä, terveitä ja sairaita. Kynnys hankkia kissa on pelottavan alhainen. Jos (joskus haitallisesti ennen luovutusikää) hankittu kissa ei miellytä, pissaa väärään paikkaan tai jos lapset kyllästyvät, sen voi laittaa pihalle. Pihalla se ei pärjää, naapurit valittavat ja leikkaamaton kissa alkaa lisääntyä.

Feral-Cat-Population-Chart

Kissoja ei arvosteta edelleenkään. Jos joku antaisi koiransa lisääntyä vapaasti ja sitten vain lopettaisi pentuja sitä mukaa kun niitä syntyy, joku voisi kavahtaa. Kissojen kohdalla tämä on edelleen totta. Tai jos joku pitäisi koiraansa jatkuvassa ulkoruokinnassa niin, että koira istuisi joka aamu naapurin ulko-ovella pyrkimässä sisälle. Sanomistahan siitä tulisi. Eläimistä pitää pitää huolta, olivat ne isoja tai pieniä.

Yksi sitkeä myytti on leikkaaminen; väitetään, ettei leikattu kissa metsästä. Leikkaaminen ei huononna kissan saalistustehoa. Päin vastoin, leikattua kissaa ei häiritse jatkuva lisääntymistarve, vaan se voi keskittyä olennaiseen. Leikkaamisen hinta on pieni siihen vaivaan verrattuna, mitä ei-toivotut pennut aiheuttavat. Kissan hankintahinnan pitäisi olla mieluummin siellä 2000 euron päällä. Se voisi hillitä kissojen laiminlyöntejä, hylkäämisiä ja kaltoinkohtelua.