Tyytyväinen kissa – arjen perustaitoja kissaystävällisesti

Kissan hyvinvointi perustuu sen omaan kokemukseen asioiden tilasta. Hyvinvointiin kuuluu toki keskeisesti terveys ja ruokavalio, mutta myös suhde omistajaan ja muihin mahdollisiin eläimiin taloudessa sekä päivittäisen elämän mielekkyys.

Mistä kissan elämään ja arkeen voi ammentaa mielekkyyttä?

Hyvinvoinnin kokemuksella ei ole ylärajaa. Mielikuvitus on ainut este siihen, kuinka paljon kissan hyvinvointia on mahdollista kehittää. Arki rullaa usein samaa rataa päivästä toiseen, ja aina ei tarvitsekaan keksiä sirkustemppuja kissan iloksi. Parhaat hyvinvointiteot eivät edes ole sirkustemppuja, vaan niillä syvennetään suhdetta ja annetaan kissalle itselleen eväitä parantaa elämänlaatuaan.

Hyvinvoinnin ja kissan tyytyväisyyden osalta ei kannata miettiä, mikä kissalle riittää vaan mieluummin mitä kissa tarvitsee. Kissa pysyy hengissä kun se saa ruokaa ja hoitoa. Kuitenkin psyykkisellä puolella on yhtä suuri merkitys kuin fyysisellä terveydellä. Ongelma syntyy siitä, että kissaa voi olla hankala motivoida osallistumaan psyykkisen hyvinvoinnin nostamistalkoisiin.

Olisiko mahdollista, että kissan mielipidettä kuunneltaisiin nykyistä enemmän?

Millä tavalla kissa osaa kommunikoida ihmisen kanssa? Naukumalla. Jokainen kissanomistaja osaa kaataa ruokaa kuppiin kun kissa johdattelee kaapille, kiehnää jaloissa ja huutaa. Mitä muuta kissa osaa kertoa kuin ruokahalunsa? Ja onko sillä väliä?

Miksi koira on niin helppo motivoida koulutukseen ja kissa niin vaikea? Voisiko yksi selitys löytyä siitä, että kissa elää omistajansa kanssa ikään kuin kämppiksenä ja koira taas tekee asioita aktiivisesti omistajansa kanssa, parhaan ystävän pestissä. Pidän yhtenä mahdollisena selityksenä kissan asenteelle sitä, että ne kasvatetaan pennusta saakka toimimaan yksin. Niiden ei tarvitse pyytää mitään muuta kuin ruokaa, eikä vapaalla ruokinnalla sitäkään.

Toisaalta on hyvä asia, että kissa niin sanotusti pärjää itsenäisesti. Toisaalta sen hyvinvoinnin kannalta se voi olla huono asia. Mikäli kissalla ei ole motivaatiota muodosta suhteita tai tehdä asioita yhdessä tai kommunikoida, sen elämä voi käydä melko yksitoikkoiseksi. Suhde omistajaan ja mielekäs puuhastelu tuovat arkeen mielekkyyttä. Omistajan kanssa toimiminen on kissan elämässä tärkeä virike – se ei ole vähäisin syy aktivoida kissaa!

Mistä voi aloittaa?

Onko kissasi laitostunut sohvalle? Katsooko se vain ihmeissään kun heilutat herkkuja sen nenän edessä? Poistuuko se paikalta kun yrität opettaa sille temppuja? Tämä kaikki on aivan normaalia toimintaa kissalle, jolla ei ole a) motivaatiota tai) kokemushistoriaa siitä, että yhdessä tekeminen on hauskaa. Hyvä uutinen on se, että nämä on mahdollista kissalle asentaa aikuisenakin.

Aloita mahdollisimman yksinkertaisista asioista. Tee tehtävät kissalle mielekkäiksi ja helpoiksi; jos alat odotella, että se hakee postin laatikosta, voi olla että saat odottaa pitkään!

Mikäli olet kiinnostunut kissan kouluttamisesta ja hyvinvoinnista, käy liittymässä tähän ryhmään! Lisäksi tulossa aiheeseen liittyvä luento!

Liittymällä jäseneksi näet kaksi yksinkertaista temppua: hyppää syliin ja hyppää sormen osoittamaan suuntaan, ja osaat videon katsottuasi opettaa ne omalle kissallesi. Jäsenenä näet myös kymmeniä muita kissa-aiheisia videoita! Jäsenyys on määräaikainen.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat temppuilemaan – näin pääset alkuun

Temppujen harjoittelusta on monia hyötyjä kissalle. Vaikka temppu olisi täysin tarpeeton ja turha, sillä on silti suuri merkitys ja se on hyvinvointiteko. Kouluttamalla tarpeellisia tai turhia temppuja kissallesi opit tuntemaan sitä aivan uudella tavalla, opit tunnistamaan mikä sille on tärkeää ja opit samalla myös sen stressistä – parhaassa tapauksessa opit tunnistamaan jos kissalla ei ole kaikki kunnossa.

Käydään ensin läpi mitä hyötyä koulutuksesta on.

Suhde kissan ja omistajan välillä paranee, kun koulutusta tehdään omaehtoisuuteen ja palkitsemiseen perustuen. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Suhde muodostuu sarjasta vuorovaikutustilanteita. Koulutustilanne on vuorovaikutustilanne, joka on sävyltään positiivinen. Koulutus tuottaa sivutuotteena hauskaa yhdessä tekemistä eli hyviä vuorovaikutustilanteita, jotka tallettuvat suhdepankkiin. Mitä enemmän suhdepankissa on plussaa, sitä enemmän kissa voi luottaa omistajaan ja sitä positiivisemmin kissa ajattelee myös tulevista vuorovaikutustilanteista.

Kouluttaminen vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Mitä ihmettä, voiko herkkuja syöttämällä muka parantaa kissan terveyttä? Kyllä voi. Kouluttamalla vaikutetaan välittäjäaineisiin ja sitä kautta tunnetilaan ja edelleen mielialaan. Kun kissa on hyvällä tuulella, se ei ole niin altis stressaaville tilanteille ja se palautuu stressistä nopeammin. Hyvä tuuli myös puskuroi huonoja kokemuksia. Mitä vähemmän kissa stressaa, sitä vähemmän altis se on mm. tulehduksille. Kouluttaminen osana virikeohjelmaa vaikuttaa kissan aikabudjettiin. Tätä kautta kouluttaminen ehkäisee ei-toivottua käyttäytymistä ja sillä voidaan hallita mm. yöllistä riehumista.

Kouluttaminen nopeuttaa kasvua ja toipumista. Mitä enemmän kissalla on mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, sitä tyytyväisempi se on. Sisäkissat pääsevät harvoin oikeasti saalistamaan, ja tästä syystä kouluttaminen tarjoaa niille sopivaa korvaavaa toimintaa. Virikkeet, joihin kouluttaminen kuuluu, auttavat kissaa toipumaan sairaudesta tai leikkauksesta nopeammin.

Kouluttaminen vaikuttaa oppimiskykyyn. Luonnossa kissa kohtaa päivittäin erilaisia haasteita ja ongelmia, ja sen on käytettävä päätään selviytyäkseen niistä. Kotikissa ei suurempia haasteita kohtaa, mikä saattaa aiheuttaa laitostumista. Laitostumisen ehkäisyyn ja aktiivisuuden ylläpitoon koulutus tarjoaa sopivaa hauskaa tekemistä ja aivopähkinää, jotta harmaat aivosolut pääsevät hommiin!

Miten sitten voi aloittaa?

Ensimmäinen asia ja koulutuksen ehdoton edellytys on motivaatio. Kissoja on monesti syytetty siitä, etteivät ne ole innokkaita tekemään mitään omistajiensa kanssa. Tämä ei johdu eläimen ominaisuuksista vaan syy löytyy usein joko siitä, että kissalla on muuta tärkeämpää tekemistä tai siitä, että motivaatio on valunut vapaiden nappuloiden seassa ruokakuppiin, joka on jatkuvasti esillä.

Kun motivaatio on kunnossa niin onnistuminen on taattua! Voit aloittaa suoraan jostain tempusta tai voit hyödyntää erilaisia tukitaitoja.

Liity eläinkoulutusblogin jäseneksi ja katso video, jossa neuvon alkuun yksinkertaisten taitojen opettelussa!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Turhautunutta naukumista, jatkuvaa levottomuutta, vääriin paikkoihin pissailua. Vaikka kissalla olisi välitön fyysinen hyvinvointi kunnossa, eli hyvää ruokaa, terveys ja loistava hoito, se saattaa joskus turhautua tai stressaantua.

Kissan stressi voi ilmetä eri yksilöillä eri tavoin, osa vetäytyy ja osa hyppii seinille. Stressi ei ole pitkässä juoksussa toivottava tila, koska se voi altistaa erilaisille tulehduksille ja sitä kautta alentaa hyvinvointia. Stressaantunut ja turhautunut kissa vaikuttaa oloonsa tyytymättömältä, eikä mikään oikein tunnu auttavan tilanteeseen. Huutamista ja naukumista oppii sietämään jonkin verran, mutta pissailu ajaa omistajat usein jaksamisen äärirajoille.

Perustarpeiden lisäksi kissa tarvitsee mielekästä puuhaa. Se on suunniteltu saalistamaan jopa 50 kertaa päivässä, joten se on aktiivinen eläin. Kissa voi laitostua ja masentua, mikä näkyy usein aktiivisuuden vähenemisenä – kissan elämä on nukkumisen ja syömisen vuorottelua. Kissan mielialan ja sitä kautta aktiivisuuden nostaminen lähtee siitä, että annetaan sille syy ja mahdollisuus käyttää päätään. Tässä kolme helpointa vinkkiä kissan pään väsyttämiseen.

  1. Poista ruokakuppi käytöstä. Laita nappulat pahvilaatikkoon, sanomalehden sivujen väliin, ruokinta-automaattiin, pallomereen, kissatorniin, vessapaperihylsyyn, fleecerullan sisään… Kun lähdet töihin, voit olla tyytyväinen, koska kissalla on puuhaa pitkin päivää. Jos syötät märkäruokaa, kupin käyttö on sallittua 😉 – laita kuppi saunaan, anna osa herkkujen muodossa tai piilota kuppi kerrallaan ruoka-annos eri paikkaan.
  2. ”Sisusta” kissaystävällisesti. Jätä paperipussi tai pahvilaatikko lattialle, rytistä sanomalehden sivuja ja työnnä niitä pahvilaatikkoon. Laita viltit ja fleecehuovat tuolien päälle teltoiksi. Päiväpeitosta saat suuren pussin tai teltan, joka kiinnostaa kissoja lähes poikkeuksetta. Pussi, laatikko tai viltti asennettuna asuntoon on pieni asia, joka aktivoi kissaa huomattavan paljon. Tähän voi yhdistää vielä herkkujen piilottelun.
  3. Käytä hetki päivässä kissan kouluttamiseen. Kouluttaminen on kognitiivinen virike, jonka avulla kissa rentoutuu, tulee tyytyväisemmäksi ja turhautuminen vähenee. Kissatalolla tehdyssä tutkimuksessa kissat vietiin muutaman kerran päivässä hetkeksi treenaamaan tassun antamista, ja jo kymmenen päivän jälkeen huomattiin, että koulutukseen osallistuneilla kissoilla oli vähemmän hengitystieoireita ja ne olivat tyytyväisempiä ja tasaisempia käytökseltään kuin kontrolliryhmän kissat. Temppujen teettäminen herkkujen avulla on helppo ja hauska tapa pitää kissaa tyytyväisenä. Voit itse päättää, mitä temppuja harjoittelet: joko hyödyllisiä tai ihan vaan hauskoja ja tarpeettomia.

Kokonaishyvinvoinnin kannalta käyttäytymistarpeiden huomioiminen on yhtä tärkeää kuin terveydenhoito tai oikea ruokinta. Kissan pitäminen hyvällä tavalla kiireisenä auttaa monessa alkavassa ongelmassa jo pitkälle.

Virikkeellisen ympäristön hyötyjä on löydetty useita: virikkeet parantavat muistia ja oppimiskykyä, nostavat mielialaa ja nopeuttavat esimerkiksi leikkauksesta tai sairaudesta toipumista.

Heitän #helpotvirikkeet -haasteen, kuvaa videolle mitä helppoja virikkeitä keksit ja linkkaa kuva instaan #helpotvirikkeet tai facebookiin!

 

virikkeidenvaikutukset

 

Gourkow & Phillips, 2016

Kissoja käytetään eläinlääkärissä harvemmin kuin koiria, vaikka säännöllisillä terveystarkastuksilla saavutetaan paljon hyötyä. Syitä kissojen vähäisempään lääkärissä käyttämiseen voivat olla kissan kivun vaikea tunnistettavuus tai kissan vähäisempi arvostus lemmikkinä. Tärkeä syy eläinlääkärikäyntien vähäisyyteen on myös kuljettamisen aiheuttama stressi (sekä omistajalle että kissalle) ja eläinlääkärikäynnin aiheuttama stressi sekä kissalle että omistajalle. Miten kissan, ja sitä myötä myös omistajan stressiä voitaisiin helpottaa?

  1. Opeta kissa nauttimaan kuljetuksesta. Kissa oppii, kuten muutkin eläimet. Sen voi opettaa pitämään ensinnäkin kuljetuslaatikosta ja toiseksi matkustamisesta. Perusta kouluttaminen omaehtoisuuteen ja käännä asetelma niin päin, että kissa itse haluaa mennä kuljetuslaatikkoon ja autoon. Matkustamiseen opetettu kissa on helppo ottaa mukaan, eikä se kerää laatikossa turhia kierroksia. Kuljetusboksista kannattaa tehdä kissalle turvasatama.
  2. Kouluta kissalle, että käsittely on miellyttävää. Jo se, että kotona matkitaan eläinlääkärin tutkimusta herkkujen avulla, auttaa hallitsemaan kissan stressiä eläinlääkärissä. Nosta kissa pöydälle ja palkitse sitä, kun kosket eri puolille sen kehoa. Varsinkin tassuun tarttuminen on kissalle pelottavaa; kissaa voi valmistella verinäytteen ottoon huolellisella harjoittelulla. Kissa ei tiedä, kuka on eläinlääkäri ja kuka ei, käytä harjoittelussa apuna tuttuja ihmisiä. Varmista myös, että eläinlääkärissä käsitellään kissapotilaita mahdollisimman stressittömästi, eli minimikontaktilla ja herkkujen avulla ystävällisesti. Klinikkaympäristössä kissapotilaiden stressinhallinnan kannalta tärkeää on rauhallisuus; kissa ei halua kohdata odotushuoneessa koiria tai muita kissoja.
  3. Pyydä lääkäri kotiin. Kissat stressaavat tutkitusti vähemmän kotona kuin klinikalla. Lisäksi on havaittu, että kissa muistaa ihmiset; jos sama henkilö käsittelee kissaa enin kotona ja sitten klinikalla, stressi vähenee.

Tutkimuksen mukaan kissojen stressi oli sitä vähäisempää, mitä kissaystävällisemmin eläinlääkäriaseman henkilökunta kissoja käsitteli. Tutkijoiden mukaan stressiä ehkäisevät käsittelymenetelmät ovat omiaan lisäämään asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta kissoja mahdollisesti tuotaisiin useammin lääkäriin.

Kannattaa muistaa, että eläinten käsittely on taitolaji, jossa kehittyy jatkuvasti.