Tyytyväinen kissa: helpot ruokintavirikkeet

Kissa on piiloatleetti – ihmissilmän on joskus vaikea uskoa, että sohvalla lekotteleva karvapallo kaipaisi toimintaa. Näin kuitenkin on, vaikka kissa lepääkin mielellään ja paljon, se tarvitsee myös toimintaa ollakseen tyytyväinen.

Mitä toimintaa kissalle voi järjestää?

Kun mietit, mikä omalle kissallesi on sopivaa toimintaa, pohdi ensin sen elämänsisältöä hetki. Millainen on kissan sosiaalinen ympäristö? Onko sillä lajitovereita? Nukkuuko se yksin vai porukassa? Mistä sen päivät koostuvat?

Kun kissan arkipäivän osaa kuvata muutamalla lauseella, voi siitä päätellä, mitä lisäyksiä mahdollisesti kannattaa tehdä. Virikkeiden avulla pyritään parantamaan kissan hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Virikkeillä vaikutetaan siihen, että kissalla olisi mahdollisimman paljon mielekästä tekemistä ja sitä kautta sen käsitys omasta hyvinvoinnista olisi hyvä.

Mikä on helpoin tapa lisätä kissan aktiivisuutta?

Kissaa voi olla hankala saada innostumaan uusista asioista. Se melko harvoin innostuu uudesta lelusta, koska se on saalisuskollinen. Ympäristöä muokkaamalla voi saada kissan innostumaan hetkeksi, mutta jatkuvaa hyötyä ei välttämättä saavuteta.

Kaikille kissoille sopiva virikeryhmä on ruokintavirikkeet. Kissalle ruoka on yksi tärkeimmistä asioista elämässä, eikä vapaa tai vaivaton ruokinta herätä kissassa pelkkää kiitollisuutta. Kissan aktiivisuus liittyy luontaisesti ruokailuun, koska kissan on tehtävä ankarasti töitä saaliin eteen.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet videon, jossa esittelen kätevimmät kotikonstit järjestää kissalle ruokavirikkeitä. Vinkit sopivat sekä kuivaraksuille että tuoreruualle.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Yksi harmillisista myyteistä kissanpidossa on vapaa ruokinta. Kissat ovat tunnetusti nirsoja ruokailijoita, toisin kuin vaikkapa koirat. Kissoille nirsoilu on lajityypillistä, ne syövät ainoastaan täysin tuoretta ja pilaantumatonta ruokaa ja niillä on loistava hajuaisti, jolla ne ruokansa arvostelevat. Hyvä esimerkki ovat lihatiskistä ostetut broilerinsiivet: kissoille ne eivät kelpaa enää, vaikka viimeiseen käyttöpäivän olisi vielä aikaa.

Omistajat saavat harmaita hiuksia kissojen nirsoilusta ja yleensä tilannetta yritetään ratkaista ihmiselle lajityypillisellä tavalla: tuputtamalla. Ruokaa on aina kupissa, jotta sillä on aina mahdollisuus syödä. Ei haluta ottaa riskiä, jos ruokaa ein joskus olekaan JOS kissalle sattuisi tulemaan nälkä. Tuputtaminen usein vain lisää nirsoilua hyvistä aikeista huolimatta.

Toinen yleinen ongelma on ylipaino. Vapaa ruokinta ei ole ylipainoiselle kissalle hyvä ratkaisu, koska se passivoi. Kissalle on tyypillistä tehdä töitä saaliinsa eteen, se joutuu tekemään valtavan määrän hyökkäyksiä päivittäisen hiiriannoksen saavuttamiseksi. Vapaalla ruokinnalla tämä ruokaa edeltävä lajityypillinen saalistuskäyttäytyminen jää kokonaan pois, mikä lisää kissan passiivista aikaa edelleen. Saalistuskäyttäytyminen kuluttaa energiaa ja tekee hyvää kissan psyykkiselle hyvinvoinnille, siksi sen pitäisi olla olennainen osa kissan elämää.

Kolmas huono puoli vapaassa ruokinnassa on virikkeettömyys ja se, ettei kissaa voi motivoida palkkioiden avulla leikkiin tai koulutukseen, jos ruokaa on koko ajan tarjolla. Mitä enemmän ruokaa on esillä, sitä vähemmän se kiinnostaa kissaa. Tähän voi liittyä urbaani legenda siitä, ettei kissalle voi kouluttaa mitään temppuja kuten koiralle voi. Mikäli kissalla esiintyy ei-toivottua käyttäytymistä, kuten aggressiivisuutta ihmistä kohtaan tai jatkuvaa naukumista, vapaan ruuan poistaminen saattaa helpottaa. Ruokinnan aikatauluttamisella ja ruokailun virikkeistämisellä vaikutetaan kissan aikabudjettiin ja lisätään mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tällöin kissalle jää vähemmän passiivista aikaa, mikä yleensä lievittää stressiä, mikä taas vähentää ongelmallista käyttäytymistä.

Kissan kannalta paras vaihtoehto on aluksi luopua vapaista nappuloista ja vähitellen kokonaan ruokakupista. Lue ruokakuppiasiaa kissakkaan artikkelista.

Kissa on a) tehokas saalistaja ja b) ehdoton lihansyöjä. Sen ruokailutottumukset ovat omaa luokkaansa. Kissa on suunniteltu saalistamaan ruokansa yksin. Siksi sillä on matala kynnys saalistaa mutta korkea kynnys syödä – pieninkin epäilys saaliin pilaantuneisuudesta saa kissan keskeyttämään syömisen.

Ruokailutavat ovat niin suuri osa kissaa, että niihin tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Kissoja syytetään usein nirsoilusta. En ymmärrä, miksi kissaa syyllistetään siitä, ettei sille maistu lajille täysin epätyypillinen ruoka. Tämä ei edes ole paha kärjistys; kissanruuan tarjoamista kissalle voi verrata siihen, että tarjoaisi makkaraa hevoselle.

Kissanruokia mainostetaan vaikka millä erilaisilla kikoilla. Tosiasia on se, että kissan tarve hiilihydraateille on 0. Nimeä yksi tavallisesta kaupasta saatava kissanruoka, jossa tämä toteutuu. Nimeä yksi eläinkaupan kissanruuista, joissa tämä toteutuu. Nimeä yksi kissanruokapakkaus, josta on helppo tulkita, mitä se sisältää ja kuinka paljon. Mitä jätetään mainitsematta ja miksi?

Kananlihajauho, vehnäjauho, porsaanlihajauho, selluloosa, kalsiumsulfaatti, DL-metioniini, kuivattu hiiva, kasviöljy, siirappi, tauriini, vitamiinit ja hivenaineet –> 13 €/kilo

Kanansiipi, lue mitä se sisältää –> 6,6 €/kilo

Kissa on saalisuskollinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei se arvosta vaihtelua ruokavaliossaan. Se arvostaa tuoretta saalista, eikä ole raadonsyöjä. Ei siis kannata ihmetellä, miksei ruoka maistu jos kuppi on kolmatta viikkoa esillä ja haisee raadolta. Tai jos jääkaappikylmä ruoka ei maistu. Kissan lajityypillinen ruokailutottumus puoltaa pieniä tuoreita annoksia, ei parin päivän välein täytettävää raksukuppia. Nirsoa kissaa ei todennäköisesti saa syömään tarjontaa lisäämällä. Kannattaa mieluummin panostaa laatuun, tuttuuteen sekä tehdä ruokailutilanteesta saalistustilannetta muistuttava.

Ruokintaan liittyvä ongelma on myös ylensyönti. Ylensyöntiä harrastavat usein sellaiset kissat, joiden elämässä syöminen on ainoita asioita, joista ne saavat itse päättää. Ylensyömistä näkee usein mm. löytöeläintaloissa, joissa kissat altistuvat stressille.

Kissan hyvinvoinnissa ruokinta on hyvin tärkeä kokonaisuus. Kissan ominaispiirre on se, että se on tehokas saalistaja. Tämän pitäisi näkyä kissan pito-olosuhteissa sekä ruokinnassa nykyistä enemmän.

Miten ja millä sinä ruokit kissaasi?

Cats_Are_Cats

 

Joskus tekee pahaa kun näkee miten paljon ylipainoisia kissoja on. Ylipaino voi johtua väärästä ruuasta (kissa on ehdoton lihansyöjä), toimimattomista ruokintatavoista (kissa ei tarvitse vapaata ruokintaa) tai vaikkapa stressistä. Jos kissan elämässä ainoa asia, johon se voi itse vaikuttaa, on syöminen, voi kissasta kehkeytyä varsinainen tunnesyöppö.

Mitä vähemmän kissalla on järkevää tekemistä, sitä apaattisempi siitä tulee ja sitä enemmän se kerää painoa.

Nyt katseet ruokapussiin. Kissa ei tarvitse hiilihydraatteja. Mitä sisältää kallis kissanruoka? Proteiini 32, rasva 20, hiilihydraatit 34 % + muut aineet päälle.

En ole ravitsemusneuvoja, mutta jokin tässä nyt mättää ja pahasti. Laitetaan kissan vaa’alle ja katsotaan lukemia silmiin. Ja tehdään ruokavalioremontti!

Lue lisää: Your cat