Koira kuolaa autossa – mistä runsas kuolaaminen voi kertoa

Kun koira kuolaa autossa tavallista enemmän, ensimmäisenä kannattaa miettiä matkapahoinvointia. Runsas kuolaaminen voi olla yksi pahoinvoinnin oireista jo ennen kuin koira oksentaa, eikä kaikki pahoinvoivat koirat välttämättä oksenna lainkaan.

Kaikki autossa kuolaaminen ei kuitenkaan johdu matkapahoinvoinnista. Kuolaaminen voi liittyä myös esimerkiksi pelkoon tai stressiin, voimakkaaseen kiihtymiseen, kuumuuteen tai muuhun epämukavuuteen.

Siksi olennaista on tarkastella kuolaamisen lisäksi sitä, milloin oire alkaa ja mitä muuta koirassa tapahtuu samaan aikaan. Alkaako kuolaaminen jo auton lähestyessä, vasta moottorin käynnistyessä tai auton liikkuessa? Lisääntyykö se mutkaisella tiellä tai matkan jatkuessa? Läähättääkö, lipooko, nieleekö, vinkuu, vapiseeko tai oksentaako koira?

Kuolaaminen on siis ennen kaikkea oire, ei diagnoosi. Sen perusteella kannattaa lähteä selvittämään, mikä juuri tämän koiran automatkassa aiheuttaa oireen.

Voiko kuolaaminen olla merkki matkapahoinvoinnista?

Kyllä. Runsas kuolaaminen on yksi koiran matkapahoinvoinnin tavallisista oireista, eikä koiran tarvitse oksentaa voidakseen pahoin. Pahoinvointiin voi liittyä kuolaamisen lisäksi esimerkiksi huulten lipomista, toistuvaa nielemistä, levottomuutta ja lopulta oksentelua.

Matkapahoinvointi liittyy auton liikkeeseen ja tasapainojärjestelmän välittämään tietoon liikkeestä. Sitä esiintyy erityisesti nuorilla koirilla, mutta myös aikuinen koira voi kärsiä matkapahoinvoinnista.

Kuolaamisen ajoitus antaa hyödyllistä tietoa. Jos koira on autossa aluksi oireeton mutta kuolaaminen alkaa auton liikkuessa tai voimistuu matkan jatkuessa, matkapahoinvointi kannattaa ottaa yhtenä mahdollisena syynä vakavasti.

Pahoinvointi voi vaikuttaa myös siihen, miten koira suhtautuu autoon myöhemmin. Jos automatka on toistuvasti johtanut huonoon oloon, auto ja matkustamiseen liittyvät tapahtumat voivat alkaa ennakoida koiralle pahoinvointia. Tällöin koira saattaa myöhemmin epäröidä autoon menemistä tai oireilla jo ennen auton liikkeelle lähtöä.

Siksi voimakkaasta tai toistuvasta matkapahoinvoinnista kärsivää koiraa ei kannata vain yrittää totuttaa autoiluun lisäämällä automatkoja. Pahoinvointi on ensin tunnistettava ja tarvittaessa hoidettava. Eläinlääkäriltä kannattaa kysyä apua etenkin silloin, kun oireet ovat voimakkaita tai toistuvia.

Kuolaako koira jo ennen kuin auto liikkuu?

Kuolaamisen alkamishetki voi antaa tärkeää tietoa siitä, mitä koira automatkassa ennakoi. Jos kuolaaminen alkaa jo kotona lähtövalmistelujen aikana, auton nähdessään tai heti autoon menemisen jälkeen ennen kuin auto liikkuu, pelkkä auton liike ei selitä oiretta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei matkapahoinvoinnilla voisi olla osuutta asiaan. Jos koira on aikaisemmin voinut autossa pahoin, se voi oppia ennakoimaan epämiellyttävää oloa jo paljon ennen kuin varsinainen pahoinvointi alkaa. Auto, matkustuspaikka, ovien sulkeminen tai jopa lähtöön liittyvät tapahtumat voivat alkaa ennakoida tulevaa automatkaa.

Toisaalta kuolaaminen voi liittyä myös pelkoon, stressiin tai voimakkaaseen kiihtymiseen. Siksi kannattaa tarkastella koiran käyttäytymistä kokonaisuutena. Vältteleekö se autoa, jähmettyykö tai täriseekö se? Vai pyrkiikö se autoon innokkaasti, tarkkailee ympäristöä herkeämättä ja vaikuttaa olevan jo valmiiksi hyvin kiihtynyt?

Myös se on hyödyllistä tietoa, missä vaiheessa kuolaaminen loppuu. Helpottaako olo heti auton pysähtyessä, vasta autosta poistumisen jälkeen vai jatkuuko kuolaaminen vielä määränpäässä?

Näiden havaintojen perusteella ei välttämättä saada yhtä varmaa syytä, mutta ne auttavat paikantamaan, missä kohdassa tapahtumaketjua koiran olotila alkaa muuttua. Tämä puolestaan auttaa valitsemaan, mitä kannattaa selvittää tai muuttaa seuraavaksi.

Voiko koira kuolata autossa stressin tai pelon vuoksi?

Kyllä. Runsas kuolaaminen voi liittyä myös stressiin tai pelkoon, eikä se siksi yksinään kerro, että koira kärsii matkapahoinvoinnista.

Stressiin tai pelkoon liittyvän kuolaamisen yhteydessä koirassa voi näkyä muitakin muutoksia. Se voi esimerkiksi läähättää, täristä, olla levoton, jähmettyä, vinkua tai tarkkailla ympäristöään jatkuvasti. Osa koirista pyrkii pois matkustuspaikaltaan tai välttelee autoon menemistä jo ennen matkaa.

Syiden erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa, koska pahoinvointi ja pelko voivat myös liittyä toisiinsa. Koira voi alun perin voida pahoin auton liikkuessa ja alkaa tämän seurauksena pelätä matkustamista. Myöhemmin stressireaktio voi käynnistyä jo auton nähdessään tai ennen kuin auto lähtee liikkeelle.

Myös päinvastainen tilanne on mahdollinen: koiran voimakas stressi voi näkyä kuolaamisena ilman, että auton liike on oireen varsinainen syy. Siksi yksittäisen oireen sijaan kannattaa tarkastella kuolaamisen ajoitusta, koiran muuta käyttäytymistä ja sitä, missä tilanteissa oire helpottaa tai voimistuu.

Jos koira kuolaa ja tärisee tai läähättää autossa, älä oleta automaattisesti, että kyse on vain jännittämisestä tai vain matkapahoinvoinnista. Molemmat vaihtoehdot – ja niiden mahdollinen yhteys – kannattaa ottaa huomioon.

→ Lue lisää: Koira tärisee autossa – mistä tärinä ja läähätys voivat johtua?

Voiko kuolaaminen johtua kuumuudesta tai muusta epämukavuudesta?

Voi. Autossa kuolaamisen taustalla kannattaa huomioida myös matkustusolosuhteet ja muu fyysinen epämukavuus. Kuuma matkustuspaikka voi lisätä läähättämistä ja kuolaamista, eikä lämpötila välttämättä ole koiran paikalla sama kuin auton etuosassa.

Myös matkustuspaikalla voi olla merkitystä. Jos koiran on vaikea löytää vakaata asentoa, alusta on liukas tai se joutuu jatkuvasti korjaamaan tasapainoaan kiihdytyksissä, jarrutuksissa ja kaarteissa, matkustaminen voi olla sille fyysisesti kuormittavaa. Tällöin kannattaa tarkastella myös sitä, pystyykö koira asettumaan matkustuspaikalleen mukavasti ja pysymään siinä ilman jatkuvaa tasapainon hakemista.

Kuolaaminen ei myöskään aina liity vain autoiluun. Jos koira kuolaa poikkeuksellisen paljon muissakin tilanteissa, kuolaaminen alkaa äkillisesti tai siihen liittyy muita oireita, syy kannattaa selvittää eläinlääkärin kanssa.

Ennen kuin kuolaamista yritetään ratkaista kouluttamalla, kannattaa siis kysyä, onko koiralla autossa fyysisesti hyvä olla.

→ Lue lisää: Koiran kuljettaminen autossa – häkki, turvavyövaljaat vai tavaratila?

Mitä tehdä, jos koira kuolaa autossa?

Jos koira kuolaa autossa runsaasti, ensimmäinen tavoite ei ole saada kuolaamista loppumaan vaan selvittää, mistä se todennäköisimmin johtuu. Kuolaaminen on oire, ja eri syyt tarvitsevat erilaisia ratkaisuja.

Aloita tarkkailemalla, milloin kuolaaminen alkaa. Jos koira on oireeton pysäköidyssä autossa mutta kuolaaminen alkaa auton liikkuessa tai lisääntyy matkan jatkuessa, matkapahoinvointi kannattaa ottaa vakavasti huomioon. Toistuvasta tai voimakkaasta pahoinvoinnista kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

Tarkista samalla matkustusolosuhteet. Onko koiran paikalla sopivan viileää? Pystyykö se olemaan vakaassa ja mukavassa asennossa? Joutuuko se jatkuvasti tasapainoilemaan auton liikkeissä? Myös ajotavalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaita kiihdytyksiä, jarrutuksia ja sivuttaisliikkeitä koira joutuu kompensoimaan.

Jos kuolaaminen alkaa jo ennen auton liikkumista, tarkastele myös koiran tunnetilaa ja sitä, mitä auto sille ennakoi. Aikaisemmat pahoinvointikokemukset voivat tehdä jo autoon menemisestä vaikeaa, mutta taustalla voi olla myös muuta pelkoa, stressiä tai voimakasta kiihtymistä.

Vasta tämän jälkeen kannattaa miettiä, mitä koiran olisi hyödyllistä harjoitella. Jos ongelma johtuu pahoinvoinnista tai epämukavista matkustusolosuhteista, lisää autoharjoittelua ei välttämättä tarvita ensimmäiseksi. Jos taas koiran on vaikea esimerkiksi olla matkustuspaikallaan, erillään ihmisestä tai rentoutua autossa, näitä taitoja voidaan rakentaa myös erillään varsinaisista automatkoista.

Älä siis yritä ensisijaisesti kouluttaa kuolaamista pois. Selvitä, mitä kuolaaminen kertoo koiran kokemuksesta.

→ Lue lisää: Koiran totuttaminen autoon – miten koira opetetaan autoiluun?

Milloin koiran kuolaamisesta autossa kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa?

Eläinlääkärin kanssa kannattaa keskustella etenkin silloin, jos koira kuolaa automatkoilla runsaasti ja toistuvasti tai kuolaamiseen liittyy muita pahoinvoinnin oireita, kuten huulten lipomista, nielemistä, levottomuutta tai oksentelua. Matkapahoinvointia voidaan hoitaa, eikä koiran tarvitse vain yrittää tottua huonoon oloon.

Eläinlääkärin arvio on tärkeä myös silloin, jos kuolaaminen alkaa äkillisesti, sitä esiintyy muuallakin kuin autossa tai koiralla on muita oireita. Tällöin kuolaamisen taustalla voi olla jokin muu terveydellinen syy kuin autoilu.

Pahoinvoinnin hoitaminen on tärkeää myös tulevien automatkojen kannalta. Jos koira voi toistuvasti pahoin autossa, se voi oppia ennakoimaan epämiellyttävää oloa jo ennen matkaa. Siksi matkapahoinvoinnin hoitaminen voi olla samalla tärkeä osa autoiluun liittyvän pelon ja välttelyn ehkäisemistä.

Jos eläinlääkäri arvioi oireiden sopivan matkapahoinvointiin, hän voi tarvittaessa arvioida myös lääkityksen tarvetta. Tutkimuksissa esimerkiksi maropitantin on osoitettu vähentävän koirien liikepahoinvointiin liittyvää oksentelua (Conder ym., 2008).

Yhteenveto – koiran kuolaaminen autossa on oire, jonka syy kannattaa selvittää

Kun koira kuolaa autossa runsaasti, matkapahoinvointi on yksi ensimmäisistä huomioon otettavista vaihtoehdoista. Se ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen selitys. Kuolaaminen voi liittyä myös esimerkiksi stressiin, pelkoon, kiihtymiseen, kuumuuteen tai muuhun epämukavuuteen.

Siksi olennaista on tarkkailla milloin kuolaaminen alkaa, mitä muuta koirassa tapahtuu ja missä vaiheessa oire helpottaa. Jos kuolaaminen alkaa vasta auton liikkuessa tai voimistuu matkan jatkuessa, matkapahoinvointi kannattaa selvittää. Jos oire alkaa jo ennen matkaa, koira voi esimerkiksi ennakoida aikaisempien kokemustensa perusteella tulevaa pahoinvointia tai kokea autoiluun liittyvää stressiä.

Ratkaisua ei siis kannata etsiä pelkästään kuolaamisen vähentämisestä. Kun selviää, miksi koira kuolaa autossa, voidaan paremmin arvioida, tarvitaanko eläinlääkärin apua, muutoksia matkustusolosuhteisiin, harjoittelua vai näiden yhdistelmää.

Apua koiran autoiluhaasteisiin

Jos autoilu on koirallesi vaikeaa, Koiran autoilun haasteet -verkkokurssilla tarkastellaan autoilua koiran yksilöllisestä näkökulmasta. Tavoitteena ei ole vain saada koiraa autoon tai vähentää näkyviä oireita, vaan selvittää, mikä matkustamisessa on juuri sille vaikeaa ja mitä tilanteessa voidaan muuttaa tai harjoitella.

Kurssi sopii esimerkiksi silloin, kun koira pelkää autoilua, ei halua mennä autoon, kiihtyy voimakkaasti tai sen on vaikea rentoutua matkustamisen aikana.

Tutustu Koiran autoilun haasteet -verkkokurssiin

Usein kysyttyä koiran kuolaamisesta autossa

Lähteet

Conder, G. A., Sedlacek, H. S., Boucher, J. F. & Clemence, R. G. (2008). Efficacy and safety of maropitant, a selective neurokinin 1 receptor antagonist, in two randomized clinical trials for prevention of vomiting due to motion sickness in dogs. Journal of Veterinary Pharmacology and Therapeutics, 31(6), 528–532. DOI: 10.1111/j.1365-2885.2008.00990.x.

Herbel, J., Aurich, J., Gautier, C., Melchert, M. & Aurich, C. (2020). Stress Response of Beagle Dogs to Repeated Short-Distance Road Transport. Animals, 10(11), 2114. DOI: 10.3390/ani10112114.

Mariti, C., Ricci, E., Mengoli, M., Zilocchi, M., Sighieri, C. & Gazzano, A. (2012). Survey of travel-related problems in dogs. Veterinary Record, 170(21), 542. DOI: 10.1136/vr.100199.

Merck Veterinary Manual. Motion Sickness in Animals / Motion Sickness in Dogs. Merck & Co., Inc.