Koira haukkuu yksin kotona

Moni koiranomistaja saa ensimmäisen vihjeen ongelmasta naapurilta. Naapuri kertoo, että koira haukkuu, vinkuu Koira haukkuu yksin kotona – mistä se johtuu?

Moni koiranomistaja saa ensimmäisen vihjeen ongelmasta naapurilta. Naapuri kertoo, että koira haukkuu, vinkuu tai ulvoo omistajan poissa ollessa. Joskus asia paljastuu vasta kameran avulla: kotiin jäädessään rauhalliselta vaikuttanut koira saattaakin viettää suuren osan yksinolosta ääntellen, liikkua levottomasti tai tarkkailla ovea.

Tilanne voi olla omistajalle raskas. Huoli koirasta yhdistyy helposti stressiin naapureiden palautteesta ja siihen, miten arki saadaan järjestettyä. Pahimmillaan yksin haukkuminen voi rajoittaa työntekoa, harrastuksia ja tavallista kotoa poistumista.

Yksin haukkuminen ei kuitenkaan vielä kerro, mikä koiralla on hätänä. Yksi koira voi ahdistua ihmisen poistuessa, toinen reagoida rappukäytävän ääniin ja kolmannen käyttäytymisessä voi korostua turhautuminen. Myös useampi tekijä voi vaikuttaa samaan aikaan. Tutkimuksissa yksinolo-ongelmien taustalta onkin tunnistettu erilaisia käyttäytymisprofiileja ja mahdollisia tunnetiloja.

Siksi ensimmäinen kysymys ei ole, miten haukkuminen saadaan loppumaan, vaan mitä koiralle tapahtuu yksinolon aikana ja mikä haukkumisen käynnistää.

Yksin haukkuminen ei ole diagnoosi. Se on oire.

Olet ehkä kuullut nämä neuvot

Kun koira haukkuu yksin kotona, neuvoja löytyy nopeasti:

• “Anna sen vain haukkua, kyllä se tottuu.”
• “Koira yrittää manipuloida sinua.”
• “Älä tee lähdöstä numeroa.”
• “Se tarvitsee enemmän liikuntaa.”
• “Hanki toinen koira seuraksi.”
• “Haukunestopanta ratkaisee ongelman.”

Näiden neuvojen ongelma on se, että ne tarjoavat ratkaisun ennen kuin tiedetään, miksi koira haukkuu. Jos yksi koira ahdistuu ihmisen poistuessa ja toinen haukkuu rappukäytävän äänille, niiden näkyvä käyttäytyminen voi olla samanlaista mutta ongelma aivan erilainen.

Siksi yksin haukkuvan koiran kanssa kannattaa aloittaa oireen vaimentamisen sijaan siitä, että selvitetään, mitä juuri tämän koiran yksinolossa tapahtuu. Videointi on tässä erityisen hyödyllistä, sillä omistajan havaintoihin perustuva arvio ei välttämättä tavoita kaikkea yksinolon aikana tapahtuvaa käyttäytymistä.

Kun tiedämme, mikä haukkumista ylläpitää, voimme miettiä, mitä koira tarvitsee sen sijaan.

Miksi koira haukkuu yksin kotona?

Koira voi haukkua yksin ollessaan monesta eri syystä. Haukkuminen voi liittyä ihmisen poistumiseen, yksinolon aiheuttamaan ahdistukseen tai turhautumiseen, mutta yhtä hyvin sen voi käynnistää esimerkiksi rappukäytävästä kuuluva ääni tai ikkunan takana tapahtuva liike.

Osa koirista jatkaa ihmisen lähdettyä nukkumista tai muuta toimintaansa lähes välittömästi. Toinen käy katsomassa oven sulkeutumista ja palaa sen jälkeen lepäämään. Kolmas jää oven läheisyyteen odottamaan, alkaa liikkua asunnossa tai äännellä. Pelkkä haukkuminen ei vielä kerro, mitä koira tilanteessa kokee.

Siksi yksin haukkumista kannattaa tarkastella osana koiran muuta käyttäytymistä. Milloin haukkuminen alkaa? Mitä tapahtuu juuri ennen sitä? Mitä koira tekee haukkumisen jälkeen? Pystyykö se yksinolon aikana lepäämään ja palautumaan vai lisääntyvätkö valppaus, liikkuminen ja ääntely vähitellen?

Haukkuminen ei siis yleensä ole ongelman ydin. Olennaisempaa on selvittää, mikä sen käynnistää ja mitä muuta koiralle yksinolon aikana tapahtuu.

Kaikki yksin haukkuminen ei ole samanlaista

Yksi yleisimmistä virheistä on ajatella, että kaikki yksin haukkuvat koirat kärsivät eroahdistuksesta. Todellisuudessa samanlaisen näkyvän käyttäytymisen taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä.

Yksi koira alkaa äännellä heti ihmisen lähdettyä. Toinen viettää ensimmäisen tunnin nukkuen ja haukkuu vasta kuullessaan äänen rappukäytävästä. Kolmas voi liikkua levottomasti asunnossa ja äännellä katkonaisesti koko yksinolon ajan.

Myös tutkimuksissa yksinolo-ongelmista on tunnistettu erilaisia käyttäytymisprofiileja ja niiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia emotionaalisia ja motivationaalisia prosesseja. Esimerkiksi pelko, ahdistus ja turhautuminen voivat näkyä osittain samanlaisena käyttäytymisenä (de Assis ym. 2020; Lenkei ym. 2021).

Siksi ensimmäinen tehtävä on selvittää, missä tilanteissa haukkumista esiintyy, mikä sitä edeltää ja mitä muuta koira yksin ollessaan tekee.

Yleisimmät syyt yksin haukkumisen taustalla

Ääntely liittyy ihmisen poissaoloon

Jotkut koirat alkavat haukkua, vinkua tai ulvoa pian ihmisen lähdettyä. Koira voi jäädä oven läheisyyteen, tarkkailla poistumisreittiä tai reagoida voimakkaasti ääniin, jotka ennakoivat ihmisen paluuta.

Tällainen käyttäytyminen kertoo, että ihmisen poissaololla on koiralle merkitystä, mutta pelkän ääntelyn perusteella ei vielä voida päätellä tarkasti, mitä koira tilanteessa kokee. Siksi kannattaa tarkastella myös muuta käyttäytymistä ja sen kehittymistä yksinolon aikana.

Koira reagoi ympäristön tapahtumiin

Koira voi viettää suuren osan yksinolosta rauhallisesti mutta havahtua esimerkiksi rappukäytävän ääniin, naapureihin, ulko-oven kolahduksiin tai ikkunan takana näkyviin tapahtumiin.

Tällöin haukkuminen ei välttämättä liity ensisijaisesti ihmisen poissaoloon. Videolta voi esimerkiksi näkyä, että koira nukkuu rauhallisesti, herää ääneen, haukkuu hetken ja palaa sen jälkeen lepäämään. Toisella koiralla ympäristön tapahtumat voivat puolestaan ylläpitää jatkuvaa valppautta.

Siksi myös palautuminen kertoo paljon: pystyykö koira tapahtuman jälkeen palaamaan aikaisempaan toimintaansa?

Koira kokee yksinolon ahdistavana

Joillekin koirille yksinolo aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Tällöin haukkuminen tai ulvominen on usein vain yksi osa laajempaa käyttäytymiskokonaisuutta.

Koira voi esimerkiksi läähättää, kuolata, liikkua jatkuvasti, tarkkailla ovea, tuhota paikkoja tai olla kykenemätön asettumaan lepäämään. Tällaisessa tilanteessa tavoitteena ei ole ensisijaisesti saada koiraa hiljaiseksi, vaan helpottaa koiran oloa ja selvittää, mikä yksinolossa aiheuttaa sille vaikeuksia.

Koiran käyttäytymisessä voi korostua turhautuminen

Yksinoloon liittyvässä käyttäytymisessä voi olla myös turhautumiseen liittyviä piirteitä. Lenkein ym. (2021) tutkimuksessa koirien yksinolokäyttäytymisen havaittiin olevan yhteydessä niiden taipumuksiin reagoida turhautumista tai pelkoa herättäviin arjen tilanteisiin.

Turhautumiseen liittyvä ääntely voi näyttää ulospäin hyvin samankaltaiselta kuin ahdistukseen liittyvä haukkuminen. Siksi koiran tunnetilaa ei kannata päätellä yksittäisen käyttäytymisen perusteella.

Samalla koiralla voi myös vaikuttaa useampi asia yhtä aikaa. Koira voi esimerkiksi kokea ihmisen lähtemisen vaikeaksi ja samalla reagoida yksin ollessaan herkemmin ympäristön ääniin. Yksin haukkumista kannattaa siksi tarkastella kokonaisuutena eikä yrittää sijoittaa jokaista koiraa yhteen valmiiseen kategoriaan.

Mistä tietää, onko kyse eroahdistuksesta?

Kaikki yksin haukkuvat koirat eivät kärsi eroahdistuksesta. Haukkuminen voi liittyä ihmisen poissaoloon, mutta yhtä hyvin sen voi käynnistää esimerkiksi ympäristön ääni tai turhautuminen. Siksi eroahdistusta ei voi päätellä pelkän ääntelyn perusteella.

Eroahdistuksesta puhutaan silloin, kun koiran ahdistus liittyy yksin jäämiseen tai sille tärkeästä ihmisestä eroon joutumiseen. Käytännössä rajanveto ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Samalla koiralla voi olla useita yksinoloon vaikuttavia tekijöitä, ja samanlainen näkyvä käyttäytyminen voi eri koirilla syntyä eri syistä.

Siksi kiinnostavampi kysymys on, mitä koiralle tapahtuu ihmisen lähdettyä ja miten sen käyttäytyminen kehittyy yksinolon aikana.

Millaiset merkit voivat viitata eroahdistukseen?

Eroahdistukseen liittyy usein ääntelyn lisäksi muutakin käyttäytymistä. Koira voi esimerkiksi läähättää, kuolata, liikkua levottomasti, tarkkailla ovea, tuhota tavaroita tai poistumisreittejä tai yrittää päästä ulos. Sen voi olla vaikea asettua lepäämään tai palata lepoon havahtumisen jälkeen.

Oireet voivat alkaa pian ihmisen lähdettyä, mutta niiden alkamisaika ja voimakkuus vaihtelevat koirien välillä. Olennaisempaa kuin yksittäinen oire tai tietty minuuttimäärä on käyttäytymisen kokonaisuus: pystyykö koira yksinolon aikana toimimaan normaalisti ja palautumaan vai jääkö se jatkuvasti valppaaksi tai kiihtyykö sen käyttäytyminen vähitellen?

Myös syöminen voi antaa lisätietoa, mutta siitäkään ei kannata tehdä yksin pitkälle meneviä päätelmiä. Koira voi jättää sille tarjotun ruoan syömättä monesta syystä, ja toisaalta syöminen ei automaattisesti tarkoita, ettei koira voisi kokea tilanteessa ahdistusta.

Kaikki ääntely ei tarkoita eroahdistusta

Koira saa myös reagoida yksinolon aikana. Jos se viettää suurimman osan ajasta leväten, havahtuu rappukäytävän ääneen, haukahtaa muutaman kerran ja palaa sen jälkeen lepäämään, tilanne näyttää hyvin erilaiselta kuin silloin, jos ääni käynnistää pitkään jatkuvan valppauden ja levottomuuden.

Samoin koira voi huomata ihmisen lähdön, käydä katsomassa ovelle tai äännellä hetkellisesti ja jatkaa sen jälkeen muuta toimintaansa. Yksittäinen reaktio ei vielä kerro, että koira kärsisi eroahdistuksesta.

Olennaista on jälleen se, mitä tapahtuu seuraavaksi. Pystyykö koira palautumaan vai jatkuuko tai voimistuu käyttäytyminen?

Kamera kertoo enemmän kuin arvaaminen

Yksi hyödyllisimmistä tavoista selvittää yksinolo-ongelmaa on kuvata koiraa sen ollessa yksin. Ilman kameraa omistaja näkee lähinnä sen, mitä tapahtuu ennen lähtöä ja palatessa sekä mahdolliset yksinolosta jääneet jäljet.

Videolta voidaan nähdä, milloin koiran käyttäytyminen muuttuu ja mitä juuri ennen sitä tapahtuu. Alkaako ääntely ihmisen lähdettyä vai vasta rappukäytävästä kuuluvan äänen jälkeen? Jääkö koira oven läheisyyteen? Liikkuuko se jatkuvasti? Pystyykö se lepäämään? Entä mitä tapahtuu sen jälkeen, kun koira on reagoinut johonkin?

Kamera ei kuitenkaan kerro suoraan, mitä tunnetta koira kokee. Se antaa tietoa koiran käyttäytymisestä, tilanteista joissa käyttäytyminen esiintyy ja sen muuttumisesta ajan kuluessa. Näiden havaintojen avulla voidaan muodostaa huomattavasti parempi kokonaiskuva siitä, mikä koiran yksinolossa saattaa olla vaikeaa.

Eroahdistusta ei siis kannata päätellä yhdestä oireesta. Mitä paremmin ymmärrämme, mitä koiran yksinolon aikana todella tapahtuu, sitä paremmin pystymme myös valitsemaan sille sopivat keinot.

Milloin yksin haukkuminen on ongelma?

Satunnainen ääntely yksinolon aikana ei vielä tarkoita, että koiralla olisi yksinolo-ongelma. Koira voi havahtua ympäristön ääneen, haukahtaa muutaman kerran ja palata sen jälkeen lepäämään aivan kuten silloin, kun ihmiset ovat kotona.

Huolestuttavampaa on, jos ääntelyyn liittyy muuta käyttäytymistä, joka kertoo siitä, ettei koira pysty yksinolon aikana rauhoittumaan tai palautumaan. Koira voi esimerkiksi viettää suuren osan ajasta valppaana, liikkua jatkuvasti, läähättää, tarkkailla ovea tai äännellä pitkään.

Toisaalta haukkumisen määrä ei yksin kerro ongelman vakavuudesta. Koira voi kokea voimakasta ahdistusta olematta erityisen äänekäs. Toinen koira puolestaan voi haukkua paljon esimerkiksi ympäristön tapahtumille ilman, että ihmisen poissaolo itsessään olisi sille erityisen vaikeaa.

Siksi kannattaa katsoa haukkumista laajempaa kokonaisuutta. Pystyykö koira lepäämään? Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se reagoi johonkin? Palaako se tavalliseen toimintaansa vai jääkö se valppaaksi? Lisääntyykö levottomuus yksinolon edetessä vai pystyykö koira palautumaan?

Yksinolo-ongelman tavoitteena ei ole mahdollisimman hiljainen koira. Tavoitteena on koira, joka pystyy olemaan yksin ilman merkittävää tai pitkittyvää ahdistusta.

Mitä tehdä, jos koira haukkuu yksin?

Kun koira haukkuu yksin kotona, tilanteeseen halutaan ymmärrettävästi nopeasti ratkaisu. Haukkuminen voi kuormittaa koiraa ja omistajaa, ja lisäksi naapureiden reaktiot voivat tehdä tilanteesta kiireellisen.

Ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin selvittää, miksi juuri tämä koira haukkuu. Jos haukkuminen on oire, pelkkään ääntelyyn vaikuttaminen ei välttämättä ratkaise varsinaista ongelmaa.

Selvitä ensin, mitä yksinolon aikana tapahtuu

Koiraa kannattaa kuvata videolle ja tarkastella, milloin haukkuminen alkaa ja mitä juuri ennen sitä tapahtuu. Alkaako ääntely ihmisen lähdettyä vai vasta myöhemmin? Herääkö koira rappukäytävän ääneen? Jääkö se oven läheisyyteen? Pystyykö se lepäämään ääntelyjaksojen välillä?

Videolta kannattaa seurata myös sitä, miten käyttäytyminen kehittyy. Yksittäinen haukahdus tai hetkellinen valpastuminen on eri asia kuin käyttäytymisketju, jossa ääntely, liikkuminen ja valppaus vähitellen lisääntyvät eikä koira pysty palautumaan.

Helpota tilannetta jo ennen harjoittelua

Jos koira kokee yksinolon hyvin vaikeaksi, kaikkea ei tarvitse yrittää ratkaista harjoittelemalla. Mahdollisuuksien mukaan voidaan ensin vähentää tilanteita, joissa koira joutuu kokemaan voimakasta tai pitkittyvää ahdistusta.

Samalla kannattaa tarkastella ympäristöä. Jos haukkumisen käynnistävät esimerkiksi rappukäytävän äänet tai ikkunasta näkyvät tapahtumat, niiden vähentäminen voi helpottaa koiran oloa jo ennen varsinaista harjoittelua.

Myös koiran palautuminen, muu arjen kuormitus ja terveydentila kannattaa huomioida osana kokonaisuutta.

Harjoittelu riippuu siitä, mikä koiralle on vaikeaa

Yksin haukkumiseen ei ole yhtä harjoitusta, joka sopisi kaikille koirille. Jos koira reagoi ympäristön ääniin, tilanteeseen voidaan vaikuttaa eri tavalla kuin silloin, jos ihmisen lähteminen itsessään käynnistää voimakkaan ahdistuksen. Myös turhautuminen voi vaatia erilaista lähestymistapaa.

Siksi harjoittelun pitäisi seurata ongelmaa eikä päinvastoin. Ensin selvitetään, mikä juuri tämän koiran yksinolossa on vaikeaa, ja sen jälkeen valitaan harjoittelun keinot.

Aika ei ole yksinolon ainoa muuttuja

Yksinolon harjoittelu mielletään helposti ohjelmaksi, jossa aloitetaan muutamasta sekunnista ja pidennetään aikaa vähitellen. Kesto on kuitenkin vain yksi harjoitteluun vaikuttava asia.

Rinnakkain voidaan harjoitella esimerkiksi erilaisia lähtötilanteita, ympäristön tapahtumista palautumista, yksinolon kestoa tai sitä, että koira pystyy jatkamaan lepoaan ihmisen lähdettyä. Yhden osa-alueen harjoittelun ei tarvitse odottaa sitä, että toinen on täysin valmis.

Myöskään jokaisen harjoituksen ei tarvitse olla edellistä pidempi. Tavoitteena ei ole suorittaa mahdollisimman pitkää yksinoloa, vaan rakentaa koiralle vähitellen toimivaa tavallista arkea.

Ratkaise syy, älä vain hiljennä koiraa

Haukkumiseen tarkoitetut karkotteet tai muut ääntelyä vähentävät keinot voivat vaikuttaa näkyvään käyttäytymiseen ratkaisematta sitä, mikä haukkumisen aiheuttaa.

Jos koira haukkuu siksi, että se kokee yksinolon ahdistavana, hiljaisempi koira ei välttämättä ole paremmin voiva koira. Samoin ympäristön tapahtumille haukkuvan tai turhautuvan koiran kohdalla kannattaa vaikuttaa käyttäytymistä ylläpitäviin tekijöihin eikä vain ääneen.

Siksi tärkein kysymys ei ole, miten saan koiran lopettamaan haukkumisen. Parempi kysymys on: mikä juuri tämän koiran yksinolossa on vaikeaa – ja miten voin helpottaa sitä?

Mitä tutkimukset kertovat yksin haukkuvasta koirasta?

Tutkimuskirjallisuudessa yksinoloon liittyvistä ongelmista käytetään usein käsitteitä separation-related behaviour (SRB) ja separation-related problems (SRP). Näillä käsitteillä halutaan välttää oletusta siitä, että kaikki yksin ollessa ilmenevä käyttäytyminen johtuisi eroahdistuksesta. Yksinolo-ongelmista on tunnistettu erilaisia käyttäytymisprofiileja, joiden taustalla voivat painottua esimerkiksi pelko, ahdistus tai turhautuminen (de Assis ym. 2020; Lenkei ym. 2021).

Ääntely on yksi tavallisista yksinolo-ongelmiin liittyvistä käyttäytymisistä, mutta se ei yksin kerro koiran tunnetilasta tai ongelman syystä. Koira voi haukkua, vinkua tai ulvoa, mutta yksinoloon voi liittyä myös levotonta liikkumista, läähättämistä, ympäristön tai poistumisreittien tarkkailua, tuhoamista ja vaikeutta asettua lepäämään. Siksi yksin haukkumista kannattaa tarkastella osana koiran koko käyttäytymistä eikä erillisenä oireena.

Videotutkimukset ovat osoittaneet myös, että omistajan käsitys koiran yksinolosta ei aina vastaa kaikkea sitä, mitä koira tekee ihmisen poissa ollessa. Omistajalta voi esimerkiksi jäädä huomaamatta käyttäytymistä, josta ei jää kotiin näkyviä jälkiä. Tämän vuoksi videointi on hyödyllinen osa yksinolo-ongelmien arviointia (van Rooy ym. 2018).

Myös ääntelyn ajankohta voi antaa tärkeää tietoa, mutta siitä ei kannata tehdä yksin diagnoosia. Jos koira alkaa äännellä pian ihmisen lähdettyä, ihmisen poistuminen voi olla olennainen osa tilannetta. Jos koira puolestaan nukkuu pitkään ja alkaa haukkua vasta rappukäytävästä kuuluvan äänen jälkeen, kokonaisuus näyttää erilaiselta. Olennaista ei ole vain se, milloin koira haukkuu, vaan mitä ennen haukkumista tapahtuu ja miten koira sen jälkeen käyttäytyy.

Tutkimukset ovat myös haastaneet ajatuksen siitä, että yksinolo-ongelmat voitaisiin selittää yksinkertaisesti koiran liian voimakkaalla kiintymyksellä omistajaansa. Yksinolo-ongelmat näyttävät olevan monimuotoinen kokonaisuus, johon voivat vaikuttaa samanaikaisesti koiran yksilölliset ominaisuudet, tunnetilat, kokemukset, terveydentila ja ympäristö (de Assis ym. 2020; Hauser 2024; Almquist ym. 2026).

Tutkimuksista ei siis nouse yhtä selitystä sille, miksi koira haukkuu yksin – eikä yhtä harjoitusmenetelmää, joka sopisi kaikille. Tärkeämpää on selvittää, missä tilanteissa juuri tämä koira haukkuu, mitä muuta sen käyttäytymisessä tapahtuu ja mitkä tekijät näyttävät helpottavan tai vaikeuttavan sen yksinoloa.

Kaipaatko apua yksin haukkuvan koiran kanssa?

Jos koirasi haukkuu, vinkuu tai ulvoo yksin jäädessään, et ole yksin. Yksinolo-ongelmat ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi koiranomistajat hakevat apua käyttäytymiseen.

Yksin haukkuminen voi johtua monista eri syistä. Taustalla voi olla eroahdistusta, yksinolostressiä, turhautumista tai ympäristön tapahtumiin reagoimista. Siksi tehokkain ratkaisu löytyy harvoin pelkästä haukkumisen vähentämisestä. Paljon tärkeämpää on ymmärtää, miksi koira kokee yksinolon vaikeaksi.

Jos haluat rakentaa yksinolosta turvallisemman kokemuksen koirallesi, tutustu Eroon eroahdistuksesta -verkkokurssiin. Kurssilla käydään läpi yksinolo-ongelmien yleisimmät syyt, niiden tunnistaminen sekä vaiheittainen harjoittelu, jonka tavoitteena on auttaa koiraa rentoutumaan myös omistajan poissa ollessa.

Kurssilla käsitellään muun muassa:

• eroahdistuksen ja muiden yksinolo-ongelmien tunnistamista
• yksinolon harjoittelun periaatteita
• videoinnin hyödyntämistä harjoittelussa
• yleisimpiä virheitä yksinoloharjoittelussa
• tukitoimia, joilla koiran arkea voidaan helpottaa harjoittelun aikana

Moni yllättyy huomatessaan, ettei tavoite ole opettaa koiraa kestämään ahdistusta pidempään. Tavoitteena on koira, joka kokee olonsa turvalliseksi myös silloin, kun ihmiset eivät ole kotona.

👉 Tutustu Eroon eroahdistuksesta -verkkokurssiin

Usein kysyttyjä kysymyksiä yksin haukkumisesta

Lähteet

Lähteet

Storengen, L. M., Boge, S. C., Meyer, I. ym. (2026). Separation-related problems in dogs: Influence of caregiver characteristics and fear/anxiety. Journal of Veterinary Behavior, 84, 19–25.

Almquist, E., Meyer, I., Sandøe, P., Thomassen, K. M., Newberry, R. C. & Rehn, T. (2026). Professional perspectives on recurrent characteristics of dogs with separation-related problems: A qualitative study in three Nordic countries. Scientific Reports, 16, 2627. https://doi.org/10.1038/s41598-026-36791-w

Flannigan, G. & Dodman, N. H. (2001). Risk factors and behaviors associated with separation anxiety in dogs. Journal of the American Veterinary Medical Association, 219(4), 460–466. https://doi.org/10.2460/javma.2001.219.460

Lenkei, R., Faragó, T., Bakos, V. & Pongrácz, P. (2021). Separation-related behavior of dogs shows association with their reactions to everyday situations that may elicit frustration or fear. Scientific Reports, 11, 19207. https://doi.org/10.1038/s41598-021-98526-3

Ogata, N. (2016). Separation anxiety in dogs: What progress has been made in our understanding of the most common behavioral problems in dogs? Journal of Veterinary Behavior, 16, 28–35. https://doi.org/10.1016/j.jveb.2016.02.005

Palestrini, C., Minero, M., Cannas, S., Rossi, E. & Frank, D. (2010). Video analysis of dogs with separation-related behaviors. Applied Animal Behaviour Science, 124(1–2), 61–67. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2010.01.014

Sargisson, R. J. (2014). Canine separation anxiety: Strategies for treatment and management. Veterinary Medicine: Research and Reports, 5, 143–151. https://doi.org/10.2147/VMRR.S60424