Asiakaskokemus koiran resurssiaggressiivisuudesta:

Koira alkoi murista ensimmäisen kerran luusta ollessaan noin kymmenen viikon ikäinen. Käytös yllätti, enkä tiennyt, miten siihen olisi oikein pitänyt reagoida.

Luut ja luulot pois -asenne johti puremiseen

Aluksi saimme toisaalta neuvoja, joiden mukaan koiralle tulisi tehdä selväksi, että sen ei kuulu millään tavalla vartioida omia resurssejaan. Ohjeiden ydin oli, että perheenjäsenten, myös lasten, tulisi ottaa luu pois määrätietoisesti ja näyttää olevansa tilanteen hallitsija. Murinaan kehotettiin puuttumaan napakasti, koska sen ajateltiin olevan käytös, jota ei pidä missään tapauksessa sallia. Lisäksi neuvottiin toistamaan luun pois ottamista useaan kertaan ja palauttamaan se vain silloin, kun koira olisi hiljaa ja rauhallinen. Samankaltaista toimintatapaa suositeltiin myös ruokailutilanteisiin – että ruokakuppia voisi välillä ottaa pois, jotta koira ymmärtäisi, ettei se päätä ruokailutilanteestakaan itse.  

Toimimme näiden neuvojen mukaan, mutta seurauksena oli, että koira puri melko pahasti ruokaan liittyvässä tilanteessa. Tässä vaiheessa ymmärsin, että ohjeet eivät toimineet eivätkä tuntuneet meille oikeilta, ja päätin hakea apua Jaanalta.

Koiran murina on viesti – ei ongelma

Eläinkoulutuksen Jaanan lähestymistapa oli täysin erilainen ja tuntui heti loogisemmalta ja lempeämmältä. Hän neuvoi keskittymään ruuan ja luiden vaihtamiseen ja lisäämiseen, ei poisottamiseen. Jos koiralla on esimerkiksi luu, sen voi vaihtaa vielä parempaan herkkuun tai lisätä jotakin hyvää, jotta koira oppii, ettei ihminen ole viemässä mitään pois, vaan tuo mukanaan lisää mukavia asioita. Jaanan mukaan tällainen ruuan tai resurssin lisääminen on käytäntö, joka vähentää resurssiaggressiota ja lisää koiran luottamusta ihmiseen.

Jaana myös sanoi, että murina ei ole ongelma, johon tarvitsee reagoida rankaisemalla – päinvastoin, murina on tärkeä varoitus ja viestintäkeino, jonka avulla koira kertoo epämukavuudestaan. On paljon parempi, että koira murisee kuin että se purisi varoittamatta.

Ruoan lisääminen ja vaihtokauppa tuottivat tulosta

Olemme harjoitelleet Jaanan neuvoilla koko perheen kanssa, ja muutos on ollut suuri. Koira on alkanut luottaa enemmän ja tuo usein luun itse meille, ikään kuin haluaisi jakaa syöntihetken kanssamme.

Syöntitilanteista ruokakupilla on tullut rauhallisia – ensin varmistimme, ettei kukaan kulkenut läheltä, ja vähitellen lisäsimme häiriöitä ja herkkuja. Nyt koira syö rennosti, vaikka joku kulkisi aivan vierestä. 

Kouluttajan valinnassa kannattaa kuunnella omia arvoja

Kiitos Jaanalle – olisinpa tiennyt nämä neuvot jo alun perin. On ollut silmiä avaavaa huomata, miten paljon erilaisia näkemyksiä koirien käyttäytymisestä ja koulutuksesta on olemassa. Joskus ohjeet voivat olla hyvää tarkoittavia, mutta eivät välttämättä sovi kaikille koirille tai tilanteisiin.

Vaikka neuvoja saisi kokeneiltakin koiraihmiltä, mutta jos aihe ei ole heille tuttu käytännön tasolla tai heidän toimintatapansa tuntuu omiin arvoihin tai koiran luonteeseen nähden vieraalta, kannattaa aina kääntyä ammattilaisen puoleen. Kokenut kouluttaja on varmasti nähnyt monenlaisia tilanteita ja osaa tarjota toimivia, nykyaikaisia ratkaisuja, joilla saa aikaan pysyvää luottamusta ja hyviä tuloksia.

Suositus: Koira puree ja käyttäytyy aggressiivisesti omistajaa ja muita ihmisiä kohtaan -verkkokurssi.

Tämän palautteen antanut asiakas hyödynsi myös yksilöllistä puhelinneuvontaa.