Koiran murrosikä ja aggressiivisuus – miksi nuori koira alkaa murista, räyhätä tai purra?

Koiran murrosikä voi yllättää. Vielä muutama kuukausi sitten pentu kulki mielellään mukana, suhtautui vieraisiin koiriin avoimesti ja tuntui palautuvan nopeasti uusista tilanteista. Sitten käyttäytyminen alkaa muuttua. Koira saattaa murista ihmisille, haukkua vastaantulijoille, puolustaa tavaroita, kiihtyä voimakkaasti tai käyttää hampaitaan tilanteissa, joissa se ei aikaisemmin tehnyt niin.

Muutos voi tuntua äkilliseltä, ja omistaja alkaa helposti miettiä, onko koirasta tulossa aggressiivinen.

Murrosikä ei kuitenkaan itsessään ole aggressiivisuuden syy. Nuoruus on vaihe, jonka aikana koiran keho, hormonitoiminta, sosiaalinen käyttäytyminen ja suhde ympäristöön muuttuvat. Samalla aiemmin huomaamattomat pelot, turhautuminen, resurssien puolustaminen tai muut käyttäytymistaipumukset voivat tulla aiempaa selvemmin näkyviin.

Siksi murrosikäisen koiran aggressiivisen käyttäytymisen kohdalla kannattaa tarkastella koko tilannetta eikä selittää kaikkea pelkällä murrosiällä.

Milloin koiran murrosikä alkaa?

Koiran nuoruusikä ei ala kaikilla koirilla samassa iässä. Sukukypsyyden ajoitukseen vaikuttavat muun muassa rotu, koko ja yksilöllinen kehitys. Pienet koirat saavuttavat sukukypsyyden yleensä suuria koiria aikaisemmin, ja erityisesti suurilla roduilla nuoruusvaihe voi jatkua pitkälle toiseen elinvuoteen.

Siksi koiran murrosikää kannattaa ajatella pidempänä kehitysvaiheena eikä yhtenä tiettynä kuukautena.

Koiran fyysinen kasvu, sukukypsyys ja käyttäytymisen kypsyminen eivät myöskään tapahdu samaan aikaan. Nuori koira voi näyttää ulospäin lähes aikuiselta, vaikka sen käyttäytyminen ja kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ovat edelleen kehittymässä.

Voiko koira muuttua murrosiässä aggressiiviseksi?

Murrosikään voi ajoittua aggressiivisen käyttäytymisen ilmaantuminen, mutta siitä ei voida päätellä, että murrosikä olisi käyttäytymisen varsinainen syy.

Nuoruusvaiheen aikana koiran maailma muuttuu monella tavalla. Ympäristö voi kiinnostaa aiempaa enemmän, toiset koirat voivat saada uuden merkityksen, seksuaalinen motivaatio voi lisääntyä ja koira voi alkaa ottaa aikaisempaa enemmän etäisyyttä ihmiseen. Myös yksilölliset käyttäytymistaipumukset tulevat kasvun myötä näkyvämmiksi.

Koiran käyttäytyminen ei kehity tyhjiössä. Perimä, varhaiset kokemukset, sosiaalistaminen, terveydentila, oppimishistoria ja nykyinen ympäristö vaikuttavat kaikki siihen, miten nuori koira erilaisissa tilanteissa toimii.

Aggressiivisuus on siksi parempi nähdä käyttäytymisenä tietyssä tilanteessa kuin murrosikäisen koiran uutena persoonallisuuden piirteenä.

“Se kokeilee rajojaan” on usein liian yksinkertainen selitys

Murrosikäisen koiran käyttäytymistä verrataan usein ihmisnuoren käyttäytymiseen. Koiraa saatetaan kuvata uhmakkaaksi, tottelemattomaksi tai rajojaan kokeilevaksi.

Tutkimuksessa on todella havaittu kiinnostavia nuoruusvaiheen muutoksia ihmisen ja koiran suhteessa. Asher ym. (2020) seurasivat opaskoiriksi kasvatettavia koiria ja havaitsivat, että noin kahdeksan kuukauden ikäiset koirat olivat tilapäisesti vähemmän tottelevaisia omalle hoitajalleen kuin viiden kuukauden iässä. Kiinnostavaa oli, ettei vastaavaa muutosta nähty samalla tavalla silloin, kun ohjeen antoi vieras ihminen.

Tutkijat vertasivat ilmiötä muiden nisäkkäiden nuoruusvaiheessa tapahtuvaan itsenäistymiseen ja muutoksiin läheisissä sosiaalisissa suhteissa (Asher ym., 2020).

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että muriseva tai pureva nuori koira yrittäisi tarkoituksella haastaa omistajan asemaa. Aggressiiviselle käyttäytymiselle kannattaa etsiä tilanteeseen liittyvä syy.

Miksi murrosikäinen koira alkaa murista omistajalle?

Murina kertoo, että tilanteessa tapahtuu koiran kannalta jotakin merkityksellistä. Nuori koira voi murista esimerkiksi silloin, kun sitä kosketetaan, siirretään lepopaikalta, siltä yritetään ottaa jotakin pois tai sen toimintaa estetään.

Tilanne voi näyttää omistajan näkökulmasta vallankäytöltä. Todellisuudessa mahdollisia selityksiä on useita.

Koira voi puolustaa itselleen tärkeää resurssia, pelätä käsittelyä, olla kipeä tai yrittää saada epämiellyttävän tilanteen päättymään. Myös voimakas turhautuminen voi johtaa murinaan, näykkimiseen tai puremiseen.

Erityisesti silloin, kun aikaisemmin käsittelyä hyvin sietänyt koira alkaa yhtäkkiä murista kosketuksesta tai siirtämisestä, terveydentila on hyvä selvittää. Kivun ja käyttäytymisongelmien yhteydestä on runsaasti eläinlääketieteellistä näyttöä, ja kipu voi sekä aiheuttaa uusia käyttäytymismuutoksia että pahentaa olemassa olevia ongelmia (Mills ym., 2020).

Murinaa ei kannata rankaista pois. Se antaa tärkeää tietoa siitä, että koira ei ole tilanteessa mukava.

Miksi murrosikäinen koira alkaa räyhätä toisille koirille?

Toisiin koiriin kohdistuva reaktiivisuus tulee monella koiralla näkyvämmäksi nuoruusiässä. Pentuna kaikki koirat ovat voineet tuntua kiinnostavilta leikkikavereilta, mutta sosiaalinen käyttäytyminen muuttuu koiran kasvaessa.

Nuoren koiran haukkuminen, murina tai hihnassa syöksyminen voi näyttää samalta hyvin erilaisista syistä.

Koira voi haluta enemmän etäisyyttä, koska toinen koira jännittää sitä. Se voi myös haluta päästä lähemmäs ja turhautua hihnan estäessä pääsyn. Jollakin koiralla kiihtymiseen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset tai jo valmiiksi korkea kuormitustaso.

Näkyvä remmirähjäys ei siksi vielä kerro, mikä ongelman taustalla on.

Murrosikäisen koiran kanssa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, mitä koira yrittää tilanteessa saavuttaa. Pyrkiikö se poispäin vai kohti? Pystyykö se vielä haistelemaan ja tutkimaan ympäristöä? Kuinka nopeasti se palautuu kohtaamisesta?

Murrosikä voi tehdä ympäristöstä kiinnostavamman

Pennun huomio kohdistuu usein voimakkaasti ihmiseen, mutta nuoruusiässä ympäristön merkitys voi kasvaa.

Hajut, toiset koirat, riista ja ympäristön tapahtumat voivat olla paljon arvokkaampia kuin muutamaa kuukautta aikaisemmin. Samalla harjoitukset, jotka toimivat pentuna olohuoneessa tai rauhallisella pihalla, eivät välttämättä kanna vaikeampaan ympäristöön.

Tämä voidaan tulkita tottelemattomuudeksi, vaikka koiran motivaatio on yksinkertaisesti muuttunut.

Jos nuori koira alkaa vetää, juosta hajujen perään tai menettää kiinnostuksensa ruokapalkkioon, ratkaisu ei välttämättä löydy vaatimusten lisäämisestä. Usein kannattaa tarkastella uudelleen palkkioita, ympäristön vaikeustasoa ja sitä, mitä koira itse haluaa tilanteessa tehdä.

Pelko voi tulla nuoruusiässä aiempaa näkyvämmäksi

Koirien kehityksestä puhutaan usein “pelkokausina”, joille annetaan tarkkoja ikärajoja. Tässä kannattaa olla varovainen. Tutkimus ei tue ajatusta kaikille koirille samassa iässä toistuvista tarkasti rajatuista pelkokausista.

Sen sijaan tiedetään, että pelkoon liittyvän käyttäytymisen kehityksessä on yksilö- ja rotueroja. Esimerkiksi Morrowin ym. (2015) tutkimuksessa eri rotujen pennuilla pelkoon liittyvän välttämiskäyttäytymisen alkaminen ajoittui eri tavalla.

Nuoren koiran suhtautuminen ympäristöön voi siis muuttua. Koira, joka pentuna käveli huolettomasti kaikkialle, voi alkaa suhtautua joihinkin ihmisiin, koiriin, ääniin tai ympäristöihin varovaisemmin.

Tällöin koiraa ei kannata “karaista” viemällä sitä tarkoituksella lähemmäs pelottavaa asiaa. Etäisyyttä voidaan lisätä ja koiralle antaa mahdollisuus tarkkailla tilannetta sellaiselta etäisyydeltä, jolla se pystyy vielä toimimaan.

Turhautuminen voi näkyä puremisena

Nuoren koiran toimintakyky ei aina vastaa sen motivaation voimakkuutta.

Koira saattaa haluta erittäin voimakkaasti päästä toisen koiran luo, juosta riistan perään tai päästä ovesta ulos. Jos pääsy estyy, seurauksena voi olla voimakas turhautuminen.

Joillakin koirilla se näkyy haukkumisena tai hihnaan tarttumisena. Toiset hyppivät ihmistä vasten, näykkivät käsiä tai purevat.

Jos koira puree ihmistä juuri silloin, kun ihminen tarttuu voimakkaasti kiihtyneeseen koiraan, ottaa pannasta kiinni tai estää sen liikkumisen, kyse voi olla myös uudelleenkohdistuneesta aggressiivisuudesta. Tällöin voimakas kiihtyminen liittyy yhteen kohteeseen, mutta käyttäytyminen kohdistuu lähellä olevaan ihmiseen.

Tilanteen ratkaiseminen vaatii silloin muutakin kuin puremisen kieltämistä. Olennaista on vähentää niitä tilanteita, joissa koiran kiihtymys nousee niin korkeaksi, ettei se enää pysty toimimaan tavalliseen tapaansa.

Resurssien vartiointi voi tulla murrosiässä näkyväksi

Nuoren koiran suhde ruokaan, leluihin, löytöihin ja lepopaikkoihin voi muuttua sen kasvaessa. Jos koira jähmettyy, murisee tai puree ihmisen lähestyessä sille tärkeää asiaa, kyse voi olla resurssien vartioinnista.

Resurssien vartiointi ei tarkoita sitä, että nuori koira yrittäisi ottaa perheessä johtajan paikan.

Koiralta ei myöskään kannata alkaa ottaa ruokaa tai tavaroita pois sen opettamiseksi luovuttamaan. Jacobsin ym. (2018) tutkimuksessa ruokakupin poistaminen koiran syödessä oli yhteydessä voimakkaampaan resurssien vartiointiin, kun taas maistuvan ruoan lisääminen kuppiin oli yhteydessä lievempään vartiointiin. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, joten siitä ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta, mutta tulos ei tue vanhaa neuvoa ottaa koiralta tavaroita pois “varmuuden vuoksi”.

→ Lue lisää resurssiaggressiivisuudesta

Murrosikäisen aggressiivista käyttäytymistä ei kannata ratkaista koventamalla kuria

Kun nuori koira alkaa murista, räyhätä tai purra, omistajalle saatetaan neuvoa rajojen vahvistamista. Ajatuksena on, ettei murrosikäiselle saa antaa periksi.

Aggressiivisen käyttäytymisen kohdalla konfrontaatio voi kuitenkin lisätä sekä konfliktia että puremisriskiä.

Herran ym. (2009) kyselytutkimuksessa aggressiivisia vastareaktioita raportoitiin huomattavan usein esimerkiksi koiran lyömisen, sille murisemisen, esineen väkisin pois ottamisen ja koiran väkisin selälleen kääntämisen yhteydessä. Tutkimus ei osoita, että nämä menetelmät olisivat aiheuttaneet koirien alkuperäiset käyttäytymisongelmat, mutta se osoittaa niiden voivan laukaista aggressiivisen vastareaktion siinä tilanteessa, jossa niitä käytetään.

Jos murrosikäinen koira puolustautuu, pelkää tai turhautuu, voimakkaampi kontrolli ei ratkaise käyttäytymisen taustalla olevaa syytä.

Myös kuormitus voi näkyä nuoren koiran käyttäytymisessä

Nuoruusiässä koiran elämä voi olla hyvin aktiivista. Lenkit pitenevät, harrastukset alkavat, koirakaverien kanssa leikitään ja ympäristö laajenee.

Kaikki aktiivisuus ei tietenkään ole ongelma. Samalla kannattaa huomioida koiran mahdollisuus palautua kokemuksista.

Jos nuori koira kohtaa päivän aikana paljon sille vaikeita tai voimakkaasti kiihdyttäviä tilanteita, seuraava tilanne voi olla vaikeampi kuin ensimmäinen. Koira saattaa reagoida tavallista herkemmin, vaikka yksittäinen tapahtuma ei muuten olisi sille erityisen vaikea.

Tämä ei tarkoita, että aggressiivisuus voitaisiin selittää yksinkertaisesti liian vähäisellä levolla. Kokonaiskuormitus on kuitenkin yksi asia, jota kannattaa tarkastella muiden tekijöiden rinnalla.

Milloin murrosikäisen koiran aggressiivisuudesta pitää huolestua?

Murina tai yksittäinen voimakas reaktio ei tarkoita automaattisesti vakavaa käyttäytymisongelmaa. Muutosta kannattaa kuitenkin selvittää, jos aggressiivinen käyttäytyminen lisääntyy, koira puree, puremat voimistuvat, aggressiivisuuden laukaisevia tilanteita on vaikea tunnistaa tai koira vaikuttaa muuten selvästi muuttuneelta.

Eläinlääkärin tutkimus on erityisen tärkeä silloin, kun aggressiivisuus alkaa äkillisesti tai liittyy koskettamiseen, lepäämiseen, liikkumiseen tai käsittelyyn. Kipua ei aina pysty havaitsemaan ulospäin, ja se voi muuttaa koiran käyttäytymistä merkittävästi (Mills ym., 2020).

Apua kannattaa hakea varhain myös silloin, kun nuoren koiran käyttäytyminen alkaa rajoittaa voimakkaasti tavallista elämää tai tilanteisiin liittyy todellinen puremisriski.

Miten murrosikäistä aggressiivisesti käyttäytyvää koiraa autetaan?

Ensimmäiseksi kannattaa kartoittaa tilanteet mahdollisimman tarkasti. Milloin koira murisee, räyhää tai puree? Mitä tapahtuu juuri ennen käyttäytymistä? Kehen se kohdistuu? Mitä koira tekee, kun tilanne päättyy? Helpottaako etäisyyden lisääminen vai yrittääkö koira päästä lähemmäs?

Näiden havaintojen avulla voidaan alkaa hahmottaa käyttäytymisen mahdollista motivaatiota.

Pelokas koira tarvitsee enemmän turvallisuutta ja sopivaa etäisyyttä. Turhautuneen koiran kanssa voidaan rakentaa toimivia tapoja saavuttaa sille tärkeitä asioita. Resursseja vartioivan koiran ympärille voidaan luoda tilanteita, joissa ihmisen lähestyminen ei ennusta tärkeän asian menettämistä. Kipeä koira tarvitsee hoitoa.

Myös turvallisuudesta huolehditaan heti. Koiraa ei tarvitse viedä jatkuvasti tilanteisiin, joissa se joutuu puolustautumaan tai menettää toimintakykynsä. Ympäristön muuttaminen ja tilanteiden ennakointi eivät ole harjoittelusta luopumista, vaan usein välttämätön osa onnistunutta käyttäytymisen muuttamista.

Meneekö murrosikäisen koiran aggressiivisuus ohi?

Osa nuoruuteen liittyvistä käyttäytymisen muutoksista lievittyy koiran kypsyessä. Aggressiivisen käyttäytymisen kohdalla ei silti kannata luottaa siihen, että murrosikä yksin korjaa tilanteen.

Jos käyttäytyminen toimii koiran näkökulmasta, se voi samalla vahvistua oppimisen kautta. Jos koira esimerkiksi murisee saadakseen pelottavan ihmisen kauemmas ja ihminen perääntyy, koira voi oppia murinan olevan tehokas keino vaikuttaa tilanteeseen.

Tämä ei tarkoita, että ihmisen pitäisi jäädä paikalle estääkseen murinaa “toimimasta”. Turvallisempi ratkaisu on muuttaa tilannetta niin, ettei koiran tarvitse päästä puolustautumiseen asti, ja samalla rakentaa sille uusia kokemuksia ja toimintatapoja.

Varhain aloitettu apu on usein huomattavasti helpompaa kuin pitkään toistuneen ongelman muuttaminen.

Murrosikäinen koira tarvitsee edelleen tukea

Nuoren koiran ulkonäkö voi hämätä. Se saattaa olla jo lähes aikuisen kokoinen ja fyysisesti erittäin voimakas, mutta käyttäytyminen on edelleen kehittymässä.

Siksi nuoruus ei ole vaihe, jossa pennun aikainen tuki pitäisi vaihtaa tiukempaan kuriin. Koira tarvitsee edelleen turvallista ihmistä, sopivaa vaikeustasoa, mahdollisuuksia onnistua ja apua tilanteisiin, jotka ylittävät sen senhetkisen toimintakyvyn.

Murrosikä voi tehdä näkyväksi asioita, joita pennun kanssa ei vielä huomattu. Se ei tee koirasta huonoa eikä tarkoita, että kaikki aiempi työ olisi epäonnistunut. Se antaa uutta tietoa siitä, millainen juuri tästä koirasta on kasvamassa ja missä asioissa se tarvitsee tukea.

Muriseeko, räyhääkö tai pureeko nuori koirasi?

Jos nuoren koiran käyttäytyminen muuttuu murrosiässä, pelkkä näkyvän aggressiivisuuden estäminen ei yleensä riitä. Muutoksen taustalla voi olla esimerkiksi pelkoa, turhautumista, kipua, resurssien puolustamista tai voimakasta kiihtymistä.

Koira puree ja murisee -verkkokurssilla opit tarkastelemaan aggressiivista käyttäytymistä pintaa syvemmältä ja selvittämään, mitä koira erilaisissa tilanteissa tavoittelee tai yrittää välttää.

→ Tutustu Koira puree ja murisee -verkkokurssiin

Usein kysyttyä koiran murrosiästä ja aggressiivisuudesta

Lähteet

Asher, L. ym. (2020). Teenage dogs? Evidence for adolescent-phase conflict behaviour and an association between attachment to humans and pubertal timing in the domestic dog. Biology Letters, 16, 20200097.

Herron, M. E., Shofer, F. S. & Reisner, I. R. (2009). Survey of the use and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviors. Applied Animal Behaviour Science, 117, 47–54.

Jacobs, J. A. ym. (2018). Factors associated with canine resource guarding behaviour in the presence of people: A cross-sectional survey of dog owners. Preventive Veterinary Medicine, 161, 143–153.

Mills, D. S. ym. (2020). Pain and problem behavior in cats and dogs. Animals, 10, 318.

Morrow, M. ym. (2015). Breed-dependent differences in the onset of fear-related avoidance behavior in puppies. Journal of Veterinary Behavior, 10, 286–294.