Kun koira lähtee kesken harjoituksen haistelemaan, ensimmäinen ajatus on helposti, että koira ei keskity. Mutta entä jos haistelu kertookin enemmän harjoituksesta kuin koirasta?
Tokossa, agilityssä, rally-tokossa ja monissa muissa harrastuksissa koiran pitäisi pystyä suuntaamaan huomionsa tehtävään ja työskentelemään yhdessä ohjaajan kanssa. Kun nenä painuu kesken harjoituksen kenttään, se voi siksi tuntua ohjaajasta turhauttavalta – varsinkin jos sama toistuu harjoituksesta toiseen.
Haistelu itsessään ei kuitenkaan kerro, ettei koiraa kiinnostaisi harjoittelu tai ettei se osaisi keskittyä. Koira voi tutkia kiinnostavaa hajua, mutta haisteluun voivat vaikuttaa myös tehtävän vaikeus, ympäristön häiriöt, koiran vire ja tunnetila, palkkiot, aikaisempi oppiminen tai tilanteeseen liittyvä epävarmuus.
Siksi tärkein kysymys ei ole, miten koiran saa lopettamaan haistelun. Tärkeämpi kysymys on: miksi haistelu voitti harjoituksen juuri tässä tilanteessa?
Kun tähän löytyy vastaus, myös harjoittelua voidaan muuttaa tavalla, joka auttaa koiraa onnistumaan.
- Koira haistelee treeneissä – pähkinänkuoressa
- Kun koira haistelee, hajut voivat yksinkertaisesti olla kiinnostavia
- Haistelu voi liittyä myös epävarmuuteen tai tehtävän vaikeuteen
- Kun hajut voittavat harjoituksen, kannattaa tarkastella motivaatiota
- Haistelua voi hyödyntää palkitsemisessa
- Haistelu voi olla hyvä tapa viettää taukoa – mutta ei aina
- Älä yritä ratkaista haistelua vain silloin, kun koira haistelee
- Miten koiran haisteluun kannattaa suhtautua harjoituksissa?
- Kun koira haistelee treeneissä jatkuvasti
- Kun haluat rakentaa harrastuskoiralle toimivammat taidot
- Yhteenveto: kun koira haistelee treeneissä
- Lue lisää
- Lähteet
Koira haistelee treeneissä – pähkinänkuoressa
Oleellisin kysymys ei ole ”miten saan koiran lopettamaan haistelun?” vaan ”miksi haistelu voitti harjoituksen juuri nyt?”
Haistelu ei automaattisesti tarkoita, ettei koira keskity tai ole motivoitunut. Sama käyttäytyminen voi eri tilanteissa johtua eri asioista.
Koira voi haistella yksinkertaisesti siksi, että ympäristön hajut ovat kiinnostavia ja se haluaa tutkia niitä.
Haisteluun voivat vaikuttaa myös vire, tunnetila, tehtävän vaikeus, ympäristön häiriöt, palkkioiden arvo ja aikaisempi oppiminen.
Jos haistelu alkaa toistuvasti tietyssä tehtävässä tai tilanteessa, se on hyödyllistä informaatiota: mikä muuttui juuri ennen kuin koira lähti haistelemaan?
Haistelun kieltäminen ei vielä ratkaise sitä, miksi koira valitsi haistelun harjoituksen sijaan.
Haistelua ei aina tarvitse estää. Sitä voidaan hyödyntää myös taukoihin, ympäristöön tutustumiseen ja palkitsemiseen.
Kun koira haistelee, hajut voivat yksinkertaisesti olla kiinnostavia
Koiran näkökulmasta harrastuskenttä tai -halli voi olla täynnä kiinnostavaa informaatiota. Siellä on kulkenut muita koiria ja ihmisiä, koiria on palkittu ruoalla ja ympäristöön on jäänyt erilaisia hajujälkiä. Vaikka harjoitusalueella ei olisi näkyviä merkkausjälkiä, koiran nenälle paikka voi olla kaikkea muuta kuin tyhjä.
Koira voi siis haistella yksinkertaisesti siksi, että haisteleminen on siinä hetkessä kiinnostavaa ja palkitsevaa. Tällöin ei välttämättä ole kyse liian matalasta vireestä, huonosta motivaatiosta tai harjoitteluun liittyvästä ongelmasta.
Erityisesti uuteen paikkaan saavuttaessa koiralla voi olla tarve tutkia ympäristöä ennen kuin se on valmis työskentelemään. Tässä koirien välillä voi olla suuria eroja: yksi vilkaisee ympärilleen ja on heti valmis harjoittelemaan, toinen tarvitsee enemmän aikaa hajujen tutkimiseen.
Jos haistelu tällaisessa tilanteessa estetään ja koiralta vaaditaan heti kontaktia, saatetaan tehdä harjoittelun aloittamisesta tarpeettoman vaikeaa. Joskus helpompi ratkaisu on antaa koiran ensin tutkia ympäristöä ja katsoa, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Pystyykö koira haisteltuaan siirtymään itse harjoitteluun? Jos pystyy, haistelu ei välttämättä ollut keskittymisen ongelma lainkaan. Se saattoi olla juuri se vaihe, jonka koira tarvitsi ennen harjoittelua.
Tämä on myös yksi syy siihen, miksi kaikille harrastuskoirille ei kannata rakentaa samanlaista valmistautumisrutiinia. Hyvä lämmittely valmistaa juuri kyseisen koiran harjoitukseen – eikä vain nosta sen virettä.
Haistelu voi liittyä myös epävarmuuteen tai tehtävän vaikeuteen
Haistelu ei aina tarkoita, että koira olisi erityisen kiinnostunut kentän hajuista. Joskus koira alkaa haistella juuri silloin, kun tilanteessa tapahtuu jotakin sille vaikeaa.
Koira voi esimerkiksi lähteä haistelemaan tehtävän vaikeutuessa, ohjaajan odotusten kasvaessa tai toisen koiran tullessa lähemmäksi. Taustalla voi olla epävarmuutta siitä, mitä koiran pitäisi tehdä, ristiriitaa eri vaihtoehtojen välillä tai tilanteeseen liittyvää jännitystä.
Tällöin olennaista ei ole pelkästään haistelun määrä vaan sen yhteys tilanteeseen. Jos koira tekee tehtävää sujuvasti ja alkaa aina tietyssä kohdassa haistella, käyttäytymisen muutos on arvokasta informaatiota.
Kannattaa tarkastella esimerkiksi sitä, mitä tapahtui juuri ennen haistelua. Muuttuiko tehtävä vaikeammaksi? Lisäsikö ohjaaja painetta? Tuliko ympäristöön toinen koira tai ihminen? Oliko koira epävarma siitä, mitä siltä odotettiin? Entä muuttuuko tilanne, jos tehtävää helpotetaan?
Tällaisessa tilanteessa koiran voimakkaampi kannustaminen, toistuva käskyttäminen tai haistelun kieltäminen voi pahimmillaan lisätä juuri sitä painetta, johon käyttäytyminen liittyy.
Jos haistelu alkaa aina silloin, kun harjoitus muuttuu vaikeaksi, kiinnostavampi kysymys ei ole, miten haistelu estetään. Kannattaa selvittää, mikä harjoituksessa muuttui juuri ennen kuin koiran nenä painui maahan.
Kun hajut voittavat harjoituksen, kannattaa tarkastella motivaatiota
Joskus selitys on yksinkertaisempi: koiralla on kaksi kiinnostavaa vaihtoehtoa, ja haistelu voittaa.
Motivaatiota ei kuitenkaan kannata ajatella koiran pysyvänä ominaisuutena. Sama koira voi työskennellä erittäin innokkaasti yhdessä tilanteessa ja valita haistelun toisessa. Olennaista on se, mikä juuri siinä tilanteessa on koiralle tavoittelemisen arvoista.
Harrastuksissa palkitsemisesta ajatellaan helposti ruokaa tai lelua. Jos ympäristön tutkiminen on koiralle sillä hetkellä niitä arvokkaampaa, yhä paremman namin etsiminen ei ole ainoa mahdollinen ratkaisu.
Haistelua itseään voidaan käyttää palkkiona. Koira voi esimerkiksi tehdä lyhyen harjoituksen ja päästä sen jälkeen tutkimaan kiinnostavaa hajua tai ympäristöä. Näin ohjaajan ja ympäristön ei tarvitse jatkuvasti kilpailla koiran huomiosta.
Tämä muuttaa myös asetelmaa kiinnostavalla tavalla: koiran ei tarvitse luopua sille tärkeästä asiasta voidakseen harjoitella ihmisen kanssa. Yhteistyöstä voi päinvastoin tulla reitti siihen, mitä koira muutenkin halusi.
Haistelu voi sopia myös taukotoiminnaksi, jos se juuri kyseiselle koiralle toimii palauttavana tekemisenä. Kaikki haistelu ei kuitenkaan automaattisesti rauhoita koiraa, joten tässäkin kannattaa katsoa koiraa: millaisena se palaa haistelun jälkeen seuraavaan harjoitukseen?
Haistelua voi hyödyntää palkitsemisessa
Jos haistelu on koiralle tärkeää, sitä ei tarvitse nähdä harjoittelun vastakohtana. Myös mahdollisuus päästä tutkimaan ympäristöä voi toimia koiralle palkkiona.
Tämä muistuttaa samalla siitä, että palkkio ei ole vain nami tai lelu. Palkitsevaa on se, mitä koira juuri siinä tilanteessa haluaa tavoitella. Kun tämä ymmärretään, ympäristön ja ohjaajan ei tarvitse jatkuvasti kilpailla koiran huomiosta.
Haistelua voidaan hyödyntää myös tauoilla, mutta se ei automaattisesti rauhoita kaikkia koiria. Olennaisempaa on seurata, auttaako se juuri omaa koiraa palautumaan ja palaamaan harjoitteluun.
Haistelu voi olla hyvä tapa viettää taukoa – mutta ei aina
Haistelu voi sopia hyvin myös harjoitusten väliseksi tekemiseksi. Sen sijaan, että koiran pitäisi odottaa passiivisesti seuraavaa suoritusta, se voi saada tutkia ympäristöä ja tehdä itselleen mielekästä asiaa.
Kannattaa kuitenkin välttää ajatusta, että haistelu olisi automaattisesti rauhoittavaa tai palauttavaa kaikille koirille kaikissa tilanteissa. Koira voi myös etsiä kiihkeästi muiden koirien jälkiä, jäädä voimakkaasti kiinni hajuihin tai virittyä ympäristön tutkimisesta lisää.
Siksi tauon onnistumista kannattaa arvioida sen perusteella, mitä koiralle tapahtuu tauon aikana ja sen jälkeen. Pystyykö se haistelun jälkeen siirtymään joustavasti takaisin tekemiseen? Vaikuttaako se rennommalta? Vai onko harjoitteluun palaaminen entistä vaikeampaa?
Tauon tarkoitus ei ole näyttää tietynlaiselta. Sen pitäisi auttaa juuri kyseistä koiraa seuraavassa vaiheessa.
Älä yritä ratkaista haistelua vain silloin, kun koira haistelee
Kun koiran nenä painuu kesken suorituksen maahan, huomio kiinnittyy helposti juuri siihen hetkeen. Koiraa kutsutaan, houkutellaan namilla, kielletään tai yritetään muuten saada takaisin tehtävään.
Jos haistelu toistuu, hyödyllisempää on tarkastella harjoitusta laajemmin. Haisteluhetki on lopputulos – siihen vaikuttaneet asiat ovat voineet tapahtua jo paljon aikaisemmin.
Koira on voinut tulla harjoitukseen liian nopeasti ilman mahdollisuutta tutustua ympäristöön. Tehtävä on voinut vaikeutua liian nopeasti. Palkitseminen ei ehkä vastaa sitä, mitä koira tilanteessa tavoittelee. Harjoitus on voinut jatkua liian pitkään tai ympäristö olla koiran tämänhetkisille taidoille liian vaikea.
Siksi toistuvaa haistelua kannattaa seurata myös treenipäiväkirjassa. Kirjaa ylös, missä tilanteessa haistelu alkoi, mitä sitä ennen tapahtui ja mitä tapahtui, kun harjoitusta muutettiin. Muutaman harjoituskerran jälkeen käyttäytymisestä voi alkaa löytyä kaava, jota yksittäisen haisteluhetken aikana on vaikea huomata.
Haistelu ei silloin ole vain asia, joka pitäisi saada loppumaan. Se on palautetta siitä, miten harjoitus toimii juuri tälle koiralle.
Miten koiran haisteluun kannattaa suhtautua harjoituksissa?
Haistelua ei tarvitse automaattisesti estää, mutta sitä ei myöskään tarvitse aina vain hyväksyä osaksi harjoittelua. Olennaista on selvittää, mikä merkitys haistelulla juuri siinä tilanteessa on.
Jos koira tutkii uutta ympäristöä ja pystyy sen jälkeen siirtymään harjoitteluun, tilanteeseen ei välttämättä tarvitse puuttua lainkaan. Jos haistelu puolestaan alkaa järjestelmällisesti tehtävän vaikeutuessa, tietyn häiriön ilmaantuessa tai harjoituksen edetessä, kannattaa tarkastella harjoituksen rakennetta ja koiran tunnetilaa tarkemmin.
Myös se on tärkeää, mitä haistelusta seuraa. Jos ohjaaja alkaa joka kerta houkutella, komentaa tai kilpailla koiran huomiosta, harjoittelusta voi vähitellen muodostua tilanne, jossa koira ja ihminen tavoittelevat eri asioita. Haistelun estämisen sijaan kannattaa pyrkiä rakentamaan harjoittelua, johon koiran on aidosti mahdollista ja kannattavaa osallistua.
Tavoitteena ei siis ole koira, joka ei koskaan haistele harjoituksissa. Tavoitteena on koira, joka pystyy tutkimaan ympäristöään ja palaamaan joustavasti takaisin yhteiseen tekemiseen.
Kun koira haistelee treeneissä jatkuvasti
Jos haistelu toistuu harjoituksesta toiseen ja haittaa työskentelyä, yksittäisen haisteluhetken korjaaminen harvoin riittää. Silloin kannattaa tarkastella kokonaisuutta.
Onko harjoitusympäristö koiralle vielä liian vaikea? Onko tehtävä sille riittävän selkeä? Millaisessa vireessä koira tulee harjoitukseen? Mitä se tilanteessa tavoittelee? Pystyykö se pitämään oikeasti palauttavia taukoja? Entä onko harjoittelusta muodostunut koiralle tilanteita, joissa se kokee painetta tai epävarmuutta?
Joskus ratkaisu löytyy ympäristöstä, joskus harjoituksen rakenteesta, palkitsemisesta tai koiran valmistautumisesta. Usein kyse on useamman asian yhdistelmästä.
Kun haistelua tarkastellaan informaationa eikä tottelemattomuutena, päästään paljon lähemmäs sitä, mitä harjoittelussa kannattaa muuttaa.
Kun haluat rakentaa harrastuskoiralle toimivammat taidot
Haistelu on vain yksi esimerkki tilanteesta, jossa koiran huomio ja ohjaajan tavoitteet eivät kohtaa. Harrastuskoiran arjessa samanlaisia haasteita voivat olla kiihtyminen, odottamisen vaikeus, häiriöihin reagoiminen, palautumisen vaikeus tai se, ettei koira pysty työskentelemään uudessa ympäristössä samalla tavalla kuin tutussa paikassa.
Harrastuskoiran vireenhallinta, häiriöt ja tukitaidot -verkkokurssilla opit tarkastelemaan näitä tilanteita koiran näkökulmasta ja rakentamaan harjoittelua oman koirasi lähtökohdista. Kurssilla käsitellään muun muassa virettä, palkitsemista, häiriöitä, taukoja, siirtymiä ja muita taitoja, joita koira tarvitsee varsinaisen lajiosaamisen ympärille.
Kurssi sopii sekä harrastuskoirille, joilla on jo haasteita, että koirakoille, jotka haluavat rakentaa harrastamisen pohjataidot alusta asti kestävästi.
Tutustu Harrastuskoiran vireenhallinta, häiriöt ja tukitaidot -verkkokurssiin
Yhteenveto: kun koira haistelee treeneissä
Haistelu harjoituksissa ei ole yksi ongelma, jolla olisi yksi ratkaisu. Koira voi tutkia kiinnostavaa ympäristöä, haistelu voi voittaa harjoituksen palkitsevuudessa tai käyttäytyminen voi liittyä tehtävän vaikeuteen, epävarmuuteen, vireeseen tai tilanteen kokonaiskuormitukseen.
Siksi haistelun määrää tärkeämpää on tarkastella milloin sitä tapahtuu ja mitä juuri ennen sitä tapahtui. Jos koira lähtee toistuvasti haistelemaan samoissa tilanteissa, käyttäytyminen voi antaa arvokasta tietoa siitä, mitä harjoittelussa kannattaa tarkastella.
Haistelua ei myöskään tarvitse nähdä harjoittelun vastakohtana. Se on koiralle tärkeää lajityypillistä käyttäytymistä, jota voidaan tilanteesta riippuen hyödyntää myös osana harrastamista.
Kun koiran nenä painuu kesken treenin maahan, älä siis kysy ensimmäisenä, miten saat sen takaisin ylös. Kysy, miksi haistelu voitti harjoituksen juuri nyt.
Lue lisää
Harrastuskoira
Harrastaminen on paljon muutakin kuin varsinaisen lajin harjoittelua. Lue lisää harrastuskoiran hyvinvoinnista, motivaatiosta ja onnistuneen harrastamisen rakentamisesta.
→ Harrastuskoira
Reaktiivinen harrastuskoira
Mitä jos koira osaa lajinsa, mutta itse harrastusympäristö on sille vaikea? Lue lisää koirakohtaamisista, käsittelystä, kiihtymisestä, tauoista ja palautumisesta harrastuksissa.
Harrastuskoiran vireenhallinta, häiriöt ja tukitaidot
Kun haluat päästä käytäntöön, verkkokurssilla harjoitellaan niitä taitoja, joita koira tarvitsee varsinaisen lajiosaamisen ympärillä.
→ Tutustu verkkokurssiin
Artikkeli: Miksi koira ei keskity treeneissä?
Lähteet
- Duranton, C. & Horowitz, A. (2019). Let me sniff! Nosework induces positive judgment bias in pet dogs. Applied Animal Behaviour Science, 211, 61–66.
- Horowitz, A. & Franks, B. (2020). What smells? Gauging attention to olfaction in canine cognition research. Animal Cognition, 23, 11–18.
- Carpenter, A. M., Guy, J. H. & Leach, M. C. (2020). Influence of the Competition Context on Arousal in Agility Dogs. Journal of Applied Animal Welfare Science, 23(4), 410–423.