Reaktiivinen koira -verkkokurssi

24 kommenttia artikkeliin ”Reaktiivinen koira -verkkokurssi”

1. Heippa, jäikö kysyttävää/kommentoivaa tai muuta pohdituttavaa kurssin sisällöstä? Päivitämme kursseja koko ajan, joten kommentoi tähän kysymyksesi. Tässä voi myös kysyä omasta tilanteesta 🙂

   Vastaa

   • “Tärkeää on tunnistaa, miksi koira reagoi voimakkaasti ja mikä tunne on reaktion taustalla, sillä hoito ja koulutus riippuvat tästä syystä”
     Juuri tämä on mulle suurin ongelma, en ymmärrä miksi koira käyttäytyy näin? Jos ymmärtäisin, osaisin suhtautua paremmin. Kukaan ei ole mua pystynyt auttamaan tässä. Ulos lähtiessä aloittaa jo rappukäytävässä haukahtelun ja kiihtyy lisää, ulko-ovea kohti mentäessä. Syöksähtää ulos rähjäten. Huonoina päivinä rähjää kaikki ohikulkijat, vieraista koirista sekoaa, sen tunnistan, että pelkää. Lapsia pelkää. Mutta aikuisia ei pelkää, eikä autoja eikä pyöriä. Miksi rähjää ulkona tyhjälle? Miksi haukahtelee kotona muualta kuuluville äänille? Jonain päivinä enemmän, jonain vähemmän. Rauhallisen lapin loman jälkeen oli kolme päivää kuin eri koira, rauhallinen, kunnes vanha käytös palasi hälyisässä ympäristössä.

     Vastaa

     • Moikka, Uskon, että sinun koirallasi saattaa olla sekoitus monia syitä, eli tähän tyyliin:
       – Rappukäytävässä/pihalla kiihtyminen ja rähjäys on ehkä osittain oman alueen vahtimista ja siihen sekoittuneena turhautumista/uloslähdön odottamista
       – Tyhjälle räyhääminen voi olla hajuille räyhäämistä – vahtimista ja uhkaan reagointia/hälyttämistä
       – Kotona ääniin reagointi on hälyttämistä
       Tuo havainto, että rauhallisessa ympäristössä koira on tasainen ja hälyisässä reaktiot voimistuvat, kertoo siitä, että koiran kokonaiskuorma vaikuttaa reagointiin. Ehkä hälyisä ympäristö nostaa sen kierroksia, ja tämä altistaa reaktioille.

       Kuulostaako yhtään fiksulta arvaukselta?

       Vastaa

2. Joo, näin jotenkin itsekin päättelin. Kuuntelin luentoa koira kotona, koirani haukahtelee ja pöhöttää kotona rappukäytävän ja ulkoa kuuluville äänille. Saattaa esim sänkyni alla nukkuessaan haukahdella äänille, miten tässä kohtaa tulisi toimia? Koskaan ei syöksy ovelle tai ääntä kohti haukkumaan vaan haukahtelee siitä paikasta missä on eikä edes päätään nosta.

   Vastaa

   • Käyttäisin tässä äänen nimeämistä, eli kuittaa ääni koiralle. Ei toimi heti, mutta toistojen kautta pöhähtely laantuu. Ja sehän on jo hyvin lievää nytkin.

     Vastaa

3. Meille vaikeimpia ovat ohitustilanteet, joissa koirani on usein turhautunut (menee maahan makaamaan ja piippaa), mutta remmiräyhä tulee tilanteissa, joissa koira jännittää (toiset urokset ja koirat, jotka räyhäävät ensin). Joissain tilanteissa koirani tekee näitä molempia: näkee kaukana toisen koiran, heittäytyy makaamaan, piippaa luokse ja koiran lähestyessä alkaakin hermostuttaa, koira tuijottaa, pörhistää hännän, jäykistelee ja lopulta pelkoräyhää. Koira on siis todella leikkisä ja haluaisi tervehtiä monia koiria, mutta 100% omilla ehdoillaan, mikä ei koskaan tapahdu. Koirani ei komenna haukkumalla, se piippaa ja todella turhautuessaan pikemminkin kiljuu. Ja haukkuu pelottavat asiat, kuten uroskoirat, pyörät, patsaat, leijat ja äänet. Koiraa ei ole koskaan toruttu, huudettu tms. missään ohitustilanteessa, mutta toki näissä turhautumishetkissä se voi aistia turhautumisen myös ihmisestä ja kerätä stressikierroksia sen takia, vaikka kuinka iloisesti yrittäisi pyytää koiraa nousemaan ja väistämään. Ennakoiminen on todella vaikeaa, koska koira voi mennä pötkölleen heti toisen koiran ilmaantuessa näkösälle kymmenien tai sadan metrin päässä. Eli kysymykseni tähän liittyen olisivat: Mikä on paras tapa toimia tilanteessa, jossa koira on jo maassa makaamassa: kannattaako koittaa saada koira ylös ja yrittää viedä etäämmälle tekemään ohitus vai antaa koiran maata siinä, jos vaan toinen mahtuu tilanteessa jotenkin meidät ohittamaan? Kannattaako meidän panostaa treeneissä siihen, että palkka tulee kohti toista koiraa vai pois päin, kun joissain tilanteissa koiran toiminta turhautumisen ja hyökkäävyyden välillä on niin hiuksen hieno?

   Vielä remmiräyhästä: Koirani on 2,5v ja ollaan nyt 1,5v tervehditty kavereita niin, että koira pääsee toisen luokse vain vapaa-palkkasanalla istuttuaan ensin sivulla kontaktissa. Lenkillä tervehditään vain nämä kaverit ja kaikista muista mennään johdonmukaisesti seuruussa ohi niin, että pyritään ottamaan riittävä etäisyys onnistuneen suorituksen saamiseksi. Ohituksissa ollaan oikeastaan koiran koko elämän ajan pyritty siihen, että tehdään kaikki ohitukset samalla kaavalla koiran motivaatiosta riippumatta, että koiralla on ihmisen ohjaama toimintamalli, eikä sen tarvitse miettiä mitään omaa ratkaisua. Koira tietää, mitä siltä halutaan, koska se kääntää katseen toisesta koirasta ihmiseen ohituksen jälkeen tai pallopalkalla tekee täydellisiä ohituksia. Pallo ei kuitenkaan ole ratkaisu, sillä koira turhautuu myös siitä, että ulkoilu ei ole pelkkää pallottelua. Ilmeisesti ongelma meillä on se, että koira ei luota tuossa opetellussa ohituksessa tilanteen olevan ihmisen hallussa. Räyhäys alkoi meillä niin, että ensin toiset koirat räyhäsivät koiralleni, jossain vaiheessa oma koirani alkoi vastata niille ja lopulta oma koirani saattoi olla se aloittava/ainoa räyhääjä. Ja nämä kaikki vaiheet on koettu tuon saman ohitustavan ollessa käytössä, joten koirani ei selkeästi pidä sitä tarpeeksi turvallisena, vaikka etäisyyttä olisi kymmeniä metrejä. Ja toisaalta koirani ei ilmeisesti luota siihen, että ihmiseltä saatu lupa on ainoa tapa päästä/joutua kohtaamaan toinen koira läheltä. Kysymykset: Onko tuo yhden kaavan malli huono, jos koiralla on pelkoräyhäyksen lisäksi taipumusta turhautumiseen? Pitäisikö meillä olla eri ohitussana puhtaasti pelottaville asioille, jotta koira tietää, että tilanne ei voi johtaa vapaa-palkkasanaan eli kohtaamiseen (jota käytetään kavereita moikatessa)? Vai kannattaako meidän tehdä näitä kurssin pois-treenejä niin, että vahvistetaan sitä meillä jo käytössä olevan sanan merkitystä (vaikka se onkin vihje- eikä palkkasana) ja monipuolisesti treenejä tekemällä toivotaan, että koira oppii luottamaan ihmisen ohjaavan sen turvallisesti läpi ohitustilanteen?

   Vastaa

   • kannattaako koittaa saada koira ylös ja yrittää viedä etäämmälle tekemään ohitus vai antaa koiran maata siinä, jos vaan toinen mahtuu tilanteessa jotenkin meidät ohittamaan? Kannattaako meidän panostaa treeneissä siihen, että palkka tulee kohti toista koiraa vai pois päin, kun joissain tilanteissa koiran toiminta turhautumisen ja hyökkäävyyden välillä on niin hiuksen hieno?

     Voit kokeilla, kumpi onnistuu helpommin. Joillekin koirille on erittäin haastavaa nousta maasta, ja siitä tulee oma kamppailunsa helposti. Jos koira lähtee mukaan helposti, se on usein helpompi tapa, mutta joskus se ei ole mahdollista. Palkan suunnan suhteen voit tehdä niin, että käytät kohti-palkkaa vain tuttujen koirien kanssa ja muiden kanssa pois-palkkaa lähtökohtaisesti. Vieraiden koirien kanssa pois on helpompi opetella ja tuttujen kanssa voit olla varma, että motiivi on kohti.

     Vastaa

     • Kiitos vastauksista! Nämä pötkötystilanteet jakaantuvat siis niihin, joissa toisen koiran lähestyessä koirani alkaa räyhätä, ja niihin, joissa koira piippaa toisen koiran perään. Lopputulos määräytyy pitkälti toisen koiran sukupuolen mukaan eli urokset lopulta räyhätään ja narttujen perään jatketaan jumittamista ja piippausta. Se, saako koiraa ylös ja mukaan, on sen sijaan sattuman kauppaa. Aina sitä tulee kuitenkin yritettyä ja ilmeisesti voi jatkossakin yrittää. Usein toki koira piippaa vain entistä enemmän ja menee pahemmin kierroksille. Silloin mietin, olisiko helpompi vain jo lähtökohtaisesti antaa koiran maata, kun ei se kuitenkaan koskaan saa positiivista vahvistusta sille, että tuolla tyylillä pääsisi moikkaamaan.

       Vastaa

       • Totta, joskus voi toimia parhaiten se, että antaa koiran vain maata ja jopa palkitsee siitä/kannustaa siihen. Tämä saattaa rauhoittaa tilannetta parhaiten. Ja makaamisen jälkeen jos osoittautuu, että vastaantulija onkin poikakoira, voit silti sanoa pois/ohi ja koira voikin lähteä.

         Vastaa

   • Yhden kaavan malli ei ole huono, sen voi hetkellisesti purkaa osiin kun treenaa palkan suuntia, mutta lopulta se toimii entistä paremmin. Esimerkiksi pois-sanan irrallinen opettelu tukee teidän yhden kaavan mallia, ja alkaa todennäköisesti toimia siinä hyvin ja parantaa mallia. Suosittelen teille kahta sanaa harjoitteluun, eli toisaalta se saa mennä ja toisaalta pois tämä pois-sana voi olla se, mikä teillä on nyt käytössä kun koira ei pääse moikkaamaan. Erillisenä treenattu pois-sana parantaa koiran kontaktia ja lisää turvaa. Eli varsinaista sanaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Teillä on tavallaan jo olemassa ohi-palkkasana, eli koira viedään tilanteesta ulos, niin sillä vanhallakin sanalla kyllä pärjää, mutta silloin kannattaa korostaa liikettä poispäin, eli vauhtia ja suuntaa toisesta poispäin. Ja vihjeestä voi rakentaa palkkasanan.

     Vastaa

     • Kiitos! Taidetaan itseasiassa treenata pois-sana uutena pelottaviin tilanteisiin ja käyttää vanhaa sanaa vihjeenä vain niissä hetkissä, kun koiralla on mahdollisuus vapaa-palkalla päästä lähemmäs. Koira yhdistää vapaa-palkkasanan vahvasti tuohon nyt käytössä olevaan sanaan, vaikka meillä on ollut kaksi eri palkkasanaa käytössä. (Vapaa-sanalla koira pääsee kohteen luokse ja jes-sanalla saa herkku- tai leikkipalkan.) Jatkossa pois-sana tulee pelottaviin tilanteisiin ja siihen ei liitetä ollenkaan vapaa-sanaa, jolloin pois tuo ehkä koiralle enemmän turvaa. Pitkällä tähtäimellä voidaan yrittää viedä kaikki ohitukset yhden kaavan malliin. Eiköhän nämä eri ohitusten palaset saa lopulta nivottua yhden vihjesanan alle siinä vaiheessa, kun ne alkavat sujua ja siten myös näyttää samalta. Se helpottaisi myös esimerkiksi koiran viemistä hoitoon, kun ei tarvitse miettiä useita motiiveja ja sanoja.
       Kiitos vielä vastauksesta! Tuntuu, että homma on nyt selkeä ainakin omassa päässä ja pitää vain saada käytäntöön.

       Vastaa

       • Joo, just näin kannattaa toimia! Pois-sana lisää koiran turvaa ja vahvistaa kontaktia, ja toisaalta kun turva lisääntyy, niin koira ei enää haluakaan niin paljon pois, eli vanha kaava alkaa toimia varmasti hyvin.

         Vastaa

4. Koirani on 3,5v leikattu uros Perunkarvatonkoira. Koira on varautunut, epävarma, räyhää ja vetää remmissä eikä juurikaan kuuntele/tottele, kun on “tiloissa”. Koirien ohi ei päästä ollenkaan, joten melkoista ninjailua ja ahdistusta on meidän ulkoilut.

   Akuuteimmat ongelmat joihin kaipaan apua on kun miehen luona ovikello soi, koira ryntää ovelle, haukkuu rähinähaukkua kuola poskella eikä hiljene ennen kuin pääsee haistelemaan vierasta. Haisteltuaan koira kiertää vieraan taakse ja kun vieras lähtee liikkumaan niin nappaa, tai ainakin yrittää napata, lahkeesta.
   Stressaan ja häpeän ihan valtavasti itse näissä tilanteissa, joka luonnollisesti heijastuu koiraan.
   Koira rauhoittuu kyllä lopulta, kun vieraat istuu ja käy hakemassa heiltä namia tai alkaa leikkimään leluilla/tekemään temppuja, mutta pälyilee koko ajan vieraita ja jos he liikkuu, niin alkaa haukkumaan ja saattaa syöksyä kohti.
   Olen päätellyt, että on osittain vahtikäytöstä, lisäksi pelkoa/epävarmuutta ja myös uteliaisuutta.
   Miten tätä kannattaisi lähteä purkamaan?
   Kotona voin laittaa portin taakse (joka kyllä selkeästi turhauttaa), mutta miehen luona tätä mahdollisuutta ei ole. Kuonokoppaa opetan, koska en halua, että pääsee puremaan ketään. Miestäni on kerran purrut kädestä, kun yritti pukea koiralle haalaria sohvalla.
   En ollut itse paikalla ja luulen, että tuossa tilanteessa koki olonsa erittäin uhatuksi (oli lepäämässä sohvalla) eikä oltu silloin vielä kovin pitkään tunnettu mieheni kanssa. Ei tosin muutenkaan tykkää pukemisesta (lähtee aina karkuun), mutta minun kanssa tulee kyllä houkuttelemalla luokse.
   Viimeksi ollessaan miehelläni hoidossa, näytteli koira hampaita kun yritti houkutella tarpeille.
   Tällöin oli kyllä maha kuralla pari päivää sen jälkeen, joten epäilen, että saattoi olla kipeä ja samaan aikaan stressikuormaa liikaa.
   Tilanne on kuitenkin se, ettei mieheni halua toistaiseksi olla koiran kanssa kahdestaan ja ymmärrän hyvin. Aggressiivisuus ei ole toivottu ominaisuus. Eleiden lukemista vaikeuttaa koiran karvattomuus.
   Voitko auttaa? Pelkään, että joudun lopettamaan koiran, jos se vielä puree. Ollaan käyty kouluttajalla, mutta kun keskittymiskyky koiralla nolla, ei me hyödytä mitään hallitreeneistä.

   Vastaa

   • Moikka, tosi harmillinen tilanne, mutta siinäkin on positiivisia puolia: koira pystyy hyväksymään vieraat kun he ovat päässeet sisälle. Sinuna aloittaisin pois-palkkasanan opettamisesta jollakin helpolla kohteella. Voit käyttää miestä tässä vieraana, ja opeta koiralle helpossa tilanteessa mitä poiskääntyminen tarkoittaa. Koppa on hyvä harjoitella myös.

     Oletko kokeillut miehen luona mennä koiran kanssa ulos vieraita vastaan? Tämä voi joskus helpottaa, kun kaikki ei kulminoidu eteiseen.

     Vastaa

     • Ulosmenemistä vastaan hankaloittaa se, ettei aina tiedetä milloin vieras tulee. Meille siis pahin on miehen vuokranantaja, joka vähän tulee ja menee miten huvittaa. Myöskään yhteistyötä ei oikein saada aikaan, kun vieras alkaa jo tullessaan puhuttelemaan koiraa nimeltä ja ikäänkuin toruu haukkumisesta. Vaikka olen pyytänyt ettei noteeraisi koiraa ollenkaan. Itse ajattelen tämän niin, että koira vähän palkkautuu tästä, koska joka kerta haukkuminen tuntuu olevan voimakkaampaa, ja myös koiran huomio on sitten täysin vieraassa enkä saa sitä oikein siirrettyä itseeni.
       Tämä lahkeesta nappaaminen mietityttää myös. Mitä koira hakee tälläisellä käytöksellä? Yrittää häätää vieraat vai kertoa, että haistelu on kesken? Koiraa kuitenkin vieraat kiinnostaa siinä määrin, että haluaa ne käydä haistamassa, joten en ole halunnut lähteä sitä kieltämään. Se myös hieman nopeuttaa koiran hiljentymistä.
       Mahtaisikohan jätä-vihje ennakoiden toimia tässä, eli kun koira kiertää vieraan taakse ja kumartuu haistamaan, jätä-> koira perääntyy -> pois-> koira viedään kauemmaksi ja palkataan. Vai onko parempi ohjata ensin pois- ja kun vieras istuu, niin päästää sitten vasta haistamaan? Mietin myös kannattaisiko olla varuilta hihnassa, kunnes saadaan koppaan totutettua?
       Hakee kuitenkin nameja vieraalta, tykkää temppuilla ja syödä namimatosta, niin ehkä tekemisen kautta saisi rentoutta näihin tilanteisiin ja hiljalleen vieraan vahtiminenkin vähenisi?

       Vastaa

       • Joo, nuo yllättävät, kutsumattomat ja puhuttelevat vieraat ovat yleensä pahimpia. En sanoisi, että koira palkkautuu, vaan että sen uhkakokemus kasvaa kerta kerralta. Siksi kannattaa olla tarkkana, koska reaktio voi tosiaan mennä voimakkaaksi nopeasti. Lahkeesta nappaaminen usein on sitä, että koira yrittää ajaa ihmisen pois, mutta ei uskalla hyökätä edestäpäin.

         Kokeile tehdä niin, että kun koira lähestyy ihmistä, palkkaa se joka tapauksessa poispäin. Mitään käskyjä se ei varmaankaan siinä heti ala noudattamaan, mutta suorapalkka voi toimia. Tuokin on hyvä idea, että ensin pois ja sitten vasta tervehtimään kun ihminen istuu.

         Hhihna melkein aina voimistaa reaktioita, eli sitä en ehkä käyttäisi. Mieluummin kannattaa laittaa koira toiseen huoneeseen.

         Tekemisen kautta todellakin kannattaa lähestyä, ja hyvä nyrkkisääntö on, että koiraa voi ja kannattaa palkita aina, vaikka se tekisi jotain “väärää”, koska palkalla saadaan helpoiten se “väärä” toiminta katkaistua.

         Vastaa

         • Kiitos, kokeilen näitä keinoja. Olet oikeassa; se on siinä hetkessä niin tiloissa, että käskyt varmasti kaikuvat kuuroille korville.
           Yritän myös sanoa tälle vuokranantajalle, että yrittäisi olla hiljakseen ja puhuisi koiralle vasta, kun se on rauhoittunut. Tietenkin hän vähän jännittää koiraa ja tuskin mahtaa itselleen mitään..
           Lenkilläkin huomaan, että koira selkeästi reagoi voimakkaammin niihin ihmisiin ketkä jää tuijottamaan. Vaikea vieraita ihmisiä kieltää tuijottamasta, ja kun on vähän erinäköinen kuin normaali koira, niin ihmisiä kiinnostaa.

         • Sepä se, ihmisiä on todella vaikea ohjeistaa näissä tilanteissa!

5. Minulla on 3,5 -vuotias Suomenlapinkoiranarttu. Kurssia käydessäni olen todennut, että koira ”hälyttävä” ja ”turhautuva”, joka auttaa minua ymmärtämään koirani reaktioita. Konkreettista neuvoa kaipaisin, kun koira alkaa repimään hihnaa aina kun tullaan kotiin päin. Mökillä tämä on iso ongelma, kun reittinä on suora hiekkatie. Koira juoksee onnellisena niin kauan kun mennään mökistä poispäin. Kun käännytään takaisin, koira joko jumittaa paikallaan tai yleensä alkaa hulluna repiä hihnaa. Herkun syöttämisellä pääsen eteenpäin, joskus seison kauan aikaa paikallaan, jonka jälkeen koira menee hetken eteenpäin ja homma alkaa alusta. Onko oikea tapa syöttää herkkua koko paluumatka vai mikä olisi järkevä tapa toimia?

   Vastaa

   • Moikka,

     Hihnan repiminen voi kertoa turhautumisesta, ja kannattaa pohtia, esiintyykö sitä enemmän pidempien vai lyhyempien lenkkien jälkeen. Jos enemmän pidempien lenkkien jälkeen, voi kyseessä olla ns yliväsymystila ja kotiinpaluuturhautuminen.

     Namien antaminen on hyvä asia, koska sillä tavalla pääsette rauhanomaisesti kotiin asti. Toinen, mitä jotkut ovat käyttäneet, on se, että otat jonkun isomman palkan taskuun – kuten joku rasia tai muu pitkäkestoinen pureskeltava, ja annat sen koiralle kotiin palatessa tietyssä kohtaa ennen kuin se alkaa repiä hihnaa. Lisäksi voi kokeilla sellaista, että lenkille lähtiessä jättää johonkin kivenkoloon jonkun hyvän palkan ja sitten palatessa hakee tämän yhdessä koiran kanssa. Myös lelua voi käyttää.

     Muita ideoita ovat loppumatkasta esimerkiksi pallon lierittäminen eteenpäin niin että koira saa kulkea pitkällä edessä ja touhuta pallon kanssa tai koiran ohjaaminen etsimään nameja (vaikeista) piiloista ennen sitä kohtaa, jossa repiminen alkaa.

     Oliko tässä kokeilemisen arvoisia vinkkejä?

     Vastaa

     • Kiitos, hyviä vinkkejä. Karvainen lelu meillä olikin joskus käytössä, mutta taisi kokea inflaation 😅 Eniten hihnan repimistä esiintyy metsälenkillä noin 30 min kohdalla. Siitä jos päästään yli, niin loppu 30 min voi sujua ihan hyvin. Lyhyen lenkin turhauma tulee vaikka 10 min päästä, jos kuono kääntyy kotia kohti. Sitä vielä mietin, että onko järkeä treenata kotiinpäin menoa esim. niin että kävellään 100 m ja käännös kotiin namien avulla ja taas käännös pois päin. Vai lisääkö se turhauman kokemusta koiralla?

       Vastaa

       • Moikka, kyllä kannattaa treenata tuolla tavalla!

         Vastaa

6. Hei taas😊 Meillä lenkit ovat vähän parantuneet, välillä sujuu jo paremmin ja en itse tuskastu niin helposti, kun ymmärrän turhautuneen koiran reaktioita. Meille on tulossa koiralle kaveri, jotta sosiaalinen ja turhautuva koira saa kaverin. Koiralla on pari koirakaveria, joiden kanssa leikit sujuvat ihan unelmahyvin ja koirasta näkee miten se nauttii kavereiden seurasta. Nyt mietin, että mikä tapa olisi paras tapa tutustuttaa pentu koiraan? Minua jännittää, että koira on liian innokas aluksi pennun kanssa ja jos tilannetta ” estää” niin purkaa turhautumisen pentuun esim näykkimällä tai liian kovalla riehumisella? Kaikki vinkit tervetulleita? Minulla on iso aidattu piha ja portteja laitan sisälle. Tiedostan myös, että lenkit tehdään erikseen.

   Vastaa

   • Paras vinkki on maltti – elinikäisen ystävyyden rakentamisessa ei kannata kiirehtiä 🙂

     Vastaa