Tärkein koiran tulevaisuuteen vaikuttava asia voi olla sopivan pentukurssin löytäminen. Tutkitusti kursseista on hyötyä, kun pentu pääsee sosiaalistumaan turvallisessa ympäristössä ja omistaja saa vertaistukea ja tietoa koirien käyttäytymisestä. Valitettavasti edelleen on palveluntarjoajia, joiden menetelmät perustuvat MuTuun. Pahimmassa tapauksessa koiraa neuvotaan kurittamaan tai simputtamaan, mikä ei todellakaan ole a) tarpeellista tai b) hyväksyttävää.

Sain erään koirakoulun pentukurssilaisille jakaman materiaalin, enkä voi muuta kuin ihmetellä sen sisältöä. Koiraansa kiltisti kohtelevia ihmisiä syyllistetään ja koiran lajityypillistä käyttäytymistä yritetään leimata johtajuusongelmaksi.

Tässä yksi ote tekstistä. Sen alla kommentit jokaisesta kohdasta.

johtajuusselitykset

 

  1. Tämä voi olla totta, riippuen siitä, millä tavalla kiellät koiraasi.
  2. Tämäkin voi hyvin pitää paikkansa, jälleen riippuu käytetyistä menetelmistä.
  3. Tämä on täysin totta, koira todellakin voi olla hellyydenkipeä! Se on sosiaalinen eläin, joka on jalostettu ihmisen parhaaksi ystäväksi.
  4. Tämä pitää paikkansa – koira puolustaa lajilleen tyypilliseen tapaan itseleen arvokkaita resursseja. Mitä enemmän koira arvostaa ruokaa, sitä todennäköisemmin se murisee.
  5. Tämä voi pitää paikkansa, koira (mm. rodusta riippuen) voi puolustaa ärhäkästi omaksi katsomiaan alueita. Tämä on siis normaalia käytöstä.
  6. Tämä on täysin totta. Koira välttelee sellaisia toimenpiteitä, jotka se kokee epämiellyttäviksi, eli se ei pidä niistä.
  7. Tämäkin on normaalia käytöstä – koira voi hyvin puolustaa omistajaansa, vaikka usein muille koirille muriseminen liittyykin pelkoon ja arkuuteen.
  8. Tämäkin voi hyvin pitää paikkansa – koirat ovat yksilöitä ja sukupuolinen aggressiivisuus on mahdollista.
  9. Tämä voi olla totta. Leikin pitäisi perustua vastavuoroisuuteen, mitä järkeä on leikkiä epäreilusti? En laita kolikoita pajatsoon, jos en koskaan voita.
  10. Tämäkin on totta. Mitä järkeä on hankkia perheenjäsen tai ihmisen paras ystävä, jos se viettää 24 tuntia muista erotettuna – päivät kodinhoitohuoneessa ja yöt yksin jossain? Koira on sosiaalinen eläin.
  11. Herkkujen antaminen kahvipöydästä ei ole kuolemansynti.
  12. Tämä on totta – en itsekään pidä ihmisistä, jotka eivät ole huomaavinaan minua – miksi koira pitäisi täysin jäätyneestä omistajastaan?
  13. Miksei? Idea varmaan onkin, että myös koira kokisi olonsa hyväksi. Sillä ei ole mahdollisuutta valita perhettään.
  14. Tämä on täysin totta. On ennemminkin ihme, jos koira ei pure jos se herätetään unesta säikyttämällä.

Lähes kaikki kohdat pitävät paikkansa. Ne eivät siis ole omistajien inhimillistäviä ajatuksia tai selittelyjä koiran käytökselle, vaan täysin oikeita ja todellisia havaintoja. Täysin pöyristyttävää, että näin ajattelevat omistajat haukutaan liian kilteiksi ja ystävällisiksi, jotka haluavat olla koiransa parhaita ystäviä.

Ennen kuin valitset kurssipaikan, soita sinne ja kysy yksi tärkeä kysymys: Mihin koulutusmenetelmät perustuvat? Jos henkilö ei osaa vastata tähän kysymykseen sinua tyydyttävällä tavalla, soita seuraavaan paikkaan.

Stressi on tila, jossa jokin ärsyke johtaa elimistön kiihtymiseen. Jatkuva stressaaminen altistaa sairauksille ja on riski hyvinvoinnille. Stressi on vaikea diagnosoida, mutta mikäli sitä epäillään, syy tulisi poistaa mahdollisimman tehokkaasti.

Usein eläinten stressi yhdistetään elinympäristön haasteisiin. Koirien akuutti stressi johtuu usein pelkoa aiheuttavasta ärsykkeestä, kuten kovasta äänestä tai nopeista liikkeistä; mistä tahansa tilanteesta joka laukaisee hormonivasteen. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella akuuttia stressiä aiheuttaa myös koiran kouluttaminen sähköpantojen tai muiden kipua ja pelkoa tuottavien menetelmien avulla. Kroonisen stressin syyt löytyvät yleensä pitkään jatkuneista huonoista elinolosuhteista; tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalinen ja tilallinen eristäminen, koiran pitäminen sään armoilla ilman asiallista suojaa tai ilman riittävää määrää liikuntaa ja aktiviteetteja.

Stressiä mitataan yleensä sydämen lyöntitiheyttä ja syljen tai plasman kortisolipitoisuuksia tarkkailemalla. Kohonnut sydämen lyöntitiheys ja kohonneet kortisolitasot ovat yhteydessä stressiin. Muita näkyviä stressin oireita ovat vapina, jatkuva haukottelu, matala olemus, jossa häntä on alhaalla ja korvat taaksepäin, varovainen ja hidas liikkuminen, jatkuva nuoleminen, lattian nuoleminen tai venyttely, levottomuus ja pyöriminen, itsensä rapsuttaminen, apaattisuus, aggressiivisuus, etutassujen nostelu, ulosteiden syöminen sekä ääntely ja muut stereotypiat.

Turhaa stressiä välttääkseen omistajien tulisi ottaa huomioon koirien etologiset tarpeet. Koiralla tulee olla mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Stressiä voidaan ehkäistä järjestämällä koiralle elinympäristön virikkeellistämistä, kuten mahdollisuuksia käyttää hajuaistia tai työskennellä ruokansa eteen esim. palapelin tai kongin avulla. Pahasti stressaantuneet koirat saattavat tarvita käytösterapiaa tai jopa lääkitystä. Lisäksi positiiviset ihmiskontaktit tai lajitovereiden seura voivat vaikuttaa stressin hoitoon ja ehkäisyyn. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää koulutusmenetelmiin – perinteisten kovien koulutusmuotojen yhteys koiran stressaantuneisuuteen on olemassa.

Beerda, B., Schilder, M. B. H., van Hooff, J., de Vries, H. W., Mol, J. A. (1998), ‘Behavioural, saliva cortisol and heart rate responses to different types of stimuli in dogs’, Applied Animal Behaviour Science 58: 365–381. Beerda, B., Schilder, M. B. H., van Hooff, J., de Vries, H. W., Mol, J. A. (1999), ‘Chronic Stress in Dogs Subjected to Social and Spatial Restriction. I. Behavioral Responses’, Physiology & Behavior, Vol. 66, 2: 233–242. Brander, T., Waran, N. (2005) ‘Efficacy of dog appeasing pheromone in reducing stress and fear related behaviour in shelter dogs’, Applied Animal Behaviour Science 93: 295–308. Dreschel, N. A., Granger, D. A. (2005), ‘Physiological and behavioral reactivity to stress in thunderstorm-phobic dogs and their caregivers’, Applied Animal Behaviour Science 95: 153–168. Maros, K., Do´ka, A., Miklo´si, A. (2008), ’Behavioural correlation of heart rate changes in family dogs’, Applied Animal Behaviour Science 109: 329–341. Schilder, M. M. H., van der Borg, J. A. M. (2004), ‘Training dogs with help of the shock collar: short and long term behavioural effects’, Applied Animal Behaviour Science 85: 319–334. Schipper, L. L., Vinke, C. M., Schilder, M. B. H., Sprujit, B. M. (2008), ‘The effect of feeding enrichment toys on the behavior of kennelled dogs (Canis familiaris)’, Applied Animal Behaviour Science 114: 182–195.