On hyvin tyypillistä, että saman talouden koirat alkavat jossain kohtaa elämää tapella keskenään. Tappelut ovat yleisempiä jos koirat ovat leikkaamattomia ja samaa sukupuolta keskenään. Tyypillistä on, että koirat alkavat tapella kun nuorempi koira on noin kaksivuotias. Kun koira hyökkää perheen toisen koiran kimppuun, on tärkeää ottaa aikalisä ja rauhoittaa tilanne.
Miksi koirat tappelevat keskenään?
Territoriaalinen käyttäytyminen
Koirat ovat luonnostaan territoriaalisia eläimiä. Ne saattavat puolustaa reviiriään, kotiaan, lempipaikkojaan tai resurssejaan, kuten ruokaa tai leluja. Vieraan koiran tulo reviirille voi laukaista tappelukäyttäytymisen.
Resurssien puolustaminen
Koirat voivat tapella resursseista, kuten ruoasta, leluista tai huomion saamisesta omistajaltaan. Tämä käytös liittyy usein resurssien puolustamiseen ja omistamiseen.
Pelko ja epävarmuus
Pelokas tai epävarma koira saattaa hyökätä toista koiraa kohtaan puolustautuakseen. Tämä voi johtua aiemmista negatiivisista kokemuksista, huonosta sosiaalistumisesta tai yleisestä ahdistuneisuudesta.
Sosiaaliset suhteet
Koiralaumassa on koirienvälisiä suhteita ja toimintatapoja, ja koirat saattavat tapella erityisesti silloin, kun uusi koira liittyy laumaan tai kun lauman dynamiikka muuttuu.
Seksuaalinen kilpailu
Koirat voivat tapella kilpailusta vastakkaisen sukupuolen suosiosta, erityisesti jos narttu on kiimassa. Tämä käytös on yleisempää leikkaamattomien urosten keskuudessa.
Puolustava käyttäytyminen
Koirat voivat puolustaa omistajiaan, laumatovereitaan tai itseään. Tämä käyttäytyminen voi ilmetä, jos koira kokee uhkaa tai tuntee, että sen täytyy suojella jotain tärkeää.
Turhautuminen
Turhautuminen, eli kiihdyttävä tilanne, jota koira ei pääse purkamaan johtaa koiran hyperaktiivisuuteen ja tappelukäyttäytymiseen. Riittämätön liikunta ja henkinen virikkeellistäminen voivat lisätä koiran levottomuutta ja aggressiivisuutta.
Kipu tai sairauden aiheuttama ärtyisyys
Kipua tai sairautta kokeva koira voi olla ärtyisä ja reagoida aggressiivisesti muihin koiriin. Tämä voi johtua fyysisestä epämukavuudesta tai stressistä.
Huono sosiaalistuminen
Koirat, joita ei ole kunnolla sosiaalistettu muihin koiriin, voivat kokea sosiaaliset tilanteet pelottavina tai stressaavina, mikä voi johtaa tappelukäyttäytymiseen. Sosiaalistumisen puute voi vaikeuttaa koiran kykyä lukea toisten koirien eleitä ja reagoida niihin asianmukaisesti.
Oppimishistoria ja kokemukset
Koirat voivat oppia tappelukäyttäytymistä aiemmista kokemuksistaan. Jos koira on aiemmin saanut positiivisia tuloksia tappelusta, se saattaa toistaa käyttäytymistä. Samoin traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa puolustavaa aggressiivisuutta.
Saman perheen koirat eivät ole aina parhaita ystäviä
Tyypillisesti samassa taloudessa asuvista koirista ajatellaan, että ne ovat ystäviä. Usein näin onkin, mutta se ei tarkoita, että suhteet pysyvät hyvinä. Esimerkiksi sairaus tai kipu saattavat aiheuttaa tuttujen koirien välille tilanteita, joissa koirat tappelevat keskenään. Sairasta tai kipeää koiraa ei koskaan pitäisi pitää muiden kanssa yhdessä ilman valvontaa ja muutenkin monikoiratalouksissa kannattaa kuunnella yksilöitä erityisen tarkkaan. Vaikka koira on lajina sosiaalinen, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että koirat haluavat jakaa elämänsä toistensa kanssa 24/7, mahdollisesti pienissä ja ahtaissa tiloissa.
Monikoiratalouksissa olisi hyvä olla valmius pitää koiria myös erillään, koska joskus se on koirien hyvinvoinnin etu. Erillään pitämisestä podetaan monesti huonoa omaatuntoa ja huonommuutta omistajana, vaikka käytäntö pitäisi olla täysin normaali kaikkien eläinten kohdalla – jokaisen koiran on halutessaan päästävä pois muiden luota. Koirilla on erilaisia ikävaiheita ja muita vaiheita, jotka heijastuvat koirienvälisiin suhteisiin monin tavoin. Murrosikä ja aikuistuminen ovat tällaisia vaiheita, joissa on normaalia ja odotettavaa että koirien välille tulee kahnauksia. Kun omistaja on tilanteen tasalla, hän voi toimia koirien parhaaksi.
Koira tunnetaan sosiaalisena eläimenä. Jopa niin hyvin, että “epäsosiaalisuuden” piirteet leimataan ongelmiksi ja toisaalta sosiaalisuutta pidetään itsestäänselvyytenä eli normina. Koira lajina onkin sosiaalinen, mutta koirien välillä on rotu- ja yksilöeroja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka hyvin eri tilanteissa koira tulee toimeen toisten koirien kanssa. Kun koira hyökkää toisen kimppuun kotona tai aikuinen koira murisee pennulle, on usein taustalla jo pitkän ajan kuormitus, joka purkautuu ihmisen huomattavaksi. Miten kannattaa valmistautua kun perheeseen on tulossa toinen koira ja miten aikuiset koirat saa tulemaan keskenään toimeen?
Hyödyllinen luento: Koirien tutustuttaminen toisiinsa.
Kun koira hyökkää toisen koiran kimppuun, on tärkeää toimia oikein
Koirienväliset tappelut ovat valitettavan yleisiä, mutta niistä ei hirvittävän usein puhuta julkisesti, koska niihin liittyy voimakas huonon omistajan leima. Koirienvälisiin suhteisiin liittyy myös paljon haitallisia uskomuksia, jotka eivät aina palvele sujuvaa yhteiseloa:
- “Antaa koirien keskenään selvittää välinsä.” Tämä uskomus, neuvo tai kehotus siirtää ihmiseltä vastuun koirien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta koirille itselleen, mikä ei ole hyväksyttävää. Koira on kyllä sosiaalinen eläin ja 𝘰𝘱𝘵𝘪𝘮𝘢𝘢𝘭𝘪𝘴𝘪𝘴𝘴𝘢 olosuhteissa niillä onkin paljon työkaluja. Se, mikä meiltä usein unohtuu, on se, että koti ei aina ole läheskään optimaalinen olosuhde, vaan riidat saattavat nousta pintaan esimerkiksi kivun tai sairauden johdosta tai useiden osatekijöiden summana. Tämä uskomus on mielestäni yksi haitallisimmista koiriin liittyvistä uskomuksista.
- “Kyllä se aikuinen koira pennulle ärähtää sitten kun se saa tarpeekseen.” Ei se aikuinen koira pennulle ärähdä tai laita sitä järjestykseen läheskään aina, vaan ajaa itsensä uupumukseen kun ihminen ei puutu tilanteeseen. Osa koirista taas komentaa pentua liikaa ja jatkuvasti, ja tästä sitten usein seuraa ekan kohdan vinkki. Vastuu koirien turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista on omistajalla, ei koirilla itsellään. Aikuinen koira ei voi mitenkään tietää, miten pennun kanssa kuuluu toimia, eikä se aina itseopiskellen löydä parhaita työkaluja.
- “Kyllä se narttu sitten laittaa uroksen ruotuun aikanaan.” Tämä esiintyy usein nylkytystilanteissa koirapuistossa ja olen tätä itsekin aikanaan neuvonut. Jälleen kerran, vastuu on koirien omistajilla, ei koirilla itsellään. Nylkytys voi johtua monesta syystä, kuten stressistä. Jos jo muutenkin stressissä olevaa koiraa alkaa toinen koira ojentaa, riski vakavaan tappeluun on suuri. Kannattaa pohtia, mikä nylkyttämisen taustalla on ja poistua puistosta jos tätä esiintyy.
- “Koiria ei voi enää yhdistää jos ne kerran erotetaan.” Tämä inhottava ajatus ajaa koiranomistajia ottamaan valtavia riskejä koiriensa kanssa. Koiria, jotka ovat aivan jaksamisensa äärirajoilla, pidetään samassa tilassa, koska pelätään niiden erottamisen jälkeistä yhdistämistä. Ymmärrän täysin, että koirien pitäminen erillään on joskus erittäin haastavaa. Se on kuitenkin yksi asia, johon 𝘵𝘶𝘭𝘦𝘦 varautua kun koiria hankkii useamman kuin yhden. Koiria ei milloinkaan tule pitää samassa tilassa, jos on olemassa riski siihen, että ne alkavat tapella keskenään.
Hyödyllinen luento: Koirienväliset riidat.
Auta koiria löytämään yhteinen sävel
Uskon, että lähes jokaisessa koiraperheessä on läheltäpiti-tilanteita tai koirienvälisiä ristiriitoja jossain vaiheessa ja se on täysin normaalia. Koiria ei pidä jättää selvittämään asioita keskenään, vaan ihmisten tulee aktiivisesti puuttua riitatilanteisiin. Kun koira hyökkää toisen koiran kimppuun, sillä on aina siihen syy – syy voi olla pitkäaikainen stressi, kipu tai muu näkymätön oire. En tarkoita puuttumisella “syntipukki”-koiran komentamista ja simputtamista tai koirille huutamista, vaikka ymmärrän, että tilanne on kuormittava myös ihmisille. Monesti oletetaan että koirien välit ovat kuin suoraan oppikirjasta ja ärhentelyt tulevat yllätyksenä.
Puuttuminen pitäisi tehdä niin, että akuutissa vaiheessa koirat eristetään toisistaan porttien avulla ja varmistetaan niiden perustarpeet.
- Saako jokainen koira riittävästi lepoa omaan ikäänsä ja muihin piirteisiinsä nähden?
- Onko jokaisella koiralla turvallinen olo kotona?
- Onko taustalla stressiä tai kremppaa, lihasjumia tai muuta selittävää tekijää?
- Onko koirilla ollenkaan positiivista vuorovaikutusta ja jos on, missä tilanteissa sitä esiintyy?
Koiran sosiaalisuutta pitäisi miettiä peilaten sitä lajityypillisiin faktoihin. On selvää, että monille koirille oma alue on tärkeä, ja ne puolustavat sitä, aivan kuten ruokaansa, sohvaansa tai omistajaansakin. Arvokkaiden asioiden puolustaminen on kaikille koirille tyypillistä, ja arvokkaat resurssit ovatkin yksi yleisimmistä riidanaiheista tuttujen koirien kesken. Koira on tunnettava lajina, jotta sen kanssa voi ottaa huomioon turvallisuuden ja jotta voi tunnistaa mahdolliset riskit.
Tilanne ei ole toivoton, vaikka koira hyökkää perheen toisen koiran kimppuun
Kaikkien koirien sosiaalisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa, mutta ensisijaista on kaikkien turvallisuus. Jos koira ei nauti toisten seurasta, hyväksy se. Jos koira hyökkää toisen koiran kimppuun, on tärkeää auttaa koiria. Sosiaalisissa suhteissa tärkeintä olisi mielekkäät kokemukset ja myönteinen vuorovaikutus. Vaikka koirasi ei täyttäisi normeja, se voi silti olla aivan normaali koira. Kouluttaminen on usein helpompaa, kun koiran hyväksyy sellaisena kun se on, eikä jää taistelemaan sitä vastaan. Tämä voi olla yllättävän vaikeaa, varsinkin jos oma kuvitelma koirasta ei vastaa todellisuutta, jos on vaikka hankittu toinen koira toiselle kaveriksi ja niillä ei sujukaan yhteiselo saumattomasti.
Kaikkeen voi vaikuttaa ja on hyvä aloittaa siitä, että pohtii koiraa lajina ja peilaa omaa koiraa siihen. Toisaalta pitää peilata omaa koiraa omiin odotuksiin ja normeihin ja miettiä sitten, millainen sosiaalinen eläin se oma koira on. Kun koira hyökkää toisen koiran kimppuun, kyse on usein ohimenevästä ongelmasta mikäli koiria osataan auttaa oikein ja tilanne rauhoittaa kunnolla.
Tilaa uutiskirjeemme!
Voisit olla kiinnostunut näistä kursseista
Koirien tutustuttaminen toisiinsa – luentotallenne
