Kaikki koirat eivät tarvitse vaatteita, mutta joillekin koirille takki, sadevaate tai muu suoja voi tehdä ulkoilusta huomattavasti miellyttävämpää. Vaatteen tarve riippuu muun muassa koiran turkista, koosta, iästä, terveydentilasta, säästä ja siitä, mitä ulkona tehdään.
Vaatteen tehtävä ei ole vain pitää koiraa lämpimänä. Sadevaate voi suojata turkkia kastumiselta, talvitakki kylmältä ja joissakin tilanteissa vaatetta voidaan käyttää suojaamaan esimerkiksi ihoa tai haavaa. Olennaista on, että vaatteelle on koiran kannalta jokin tarkoitus ja että se istuu niin, ettei se häiritse koiran normaalia liikkumista.
Pukeminen on samalla käsittelytilanne. Koira voi joutua työntämään päänsä aukosta, nostamaan tassujaan, pujottamaan jalkoja vaatteeseen ja sietämään kehon ympärillä liikkuvaa tai kahisevaa materiaalia. Tarranauhojen ja solkien äänetkin voivat olla koiralle uusia.
Jos koira juoksee pois takin nähdessään, väistää pukemista tai jähmettyy vaate päällään, sitä ei kannata tulkita vain hankaluudeksi pukea koira. Pukemista ja vaatteen käyttämistä voidaan harjoitella vaiheittain aivan kuten muitakin hoito- ja käsittelytilanteita.
Koiran vaatteet lyhyesti
Tarvitseeko koira vaatteita? Kaikki koirat eivät tarvitse. Vaatteesta voi olla hyötyä esimerkiksi koiralle, jonka oma turkki ei suojaa riittävästi kylmältä tai märältä säältä.
Mistä tietää, että koiralla on kylmä? Palelemisen merkkejä voivat olla esimerkiksi vapina, liikkumisen muuttuminen ja pyrkiminen pois kylmästä. Yksittäistä käyttäytymistä kannattaa kuitenkin tulkita yhdessä tilanteen ja muun käyttäytymisen kanssa.
Millainen koiran vaatteen pitäisi olla? Vaatteen pitää istua niin, että koira pystyy liikkumaan, tekemään tarpeensa ja käyttämään kehoaan normaalisti. Vaatteen ei pitäisi kiristää tai hangata.
Entä jos koira ei anna pukea? Pukemista kannattaa harjoitella pienissä vaiheissa. Pään pujottamista, tassujen käsittelyä, vaatteen kosketusta ja kiinnityksiä voidaan harjoitella erikseen ilman, että vaatetta puetaan joka kerta kokonaan päälle.
Milloin koira tarvitsee vaatetta?
Koiralle ei voida määritellä yhtä lämpötilaa, jonka alapuolella kaikkien koirien pitäisi käyttää takkia. Kylmänsietoon vaikuttavat muun muassa turkin rakenne, koiran koko, yksilölliset ominaisuudet, tottuminen sääolosuhteisiin sekä se, liikkuuko koira aktiivisesti vai viettääkö se aikaa paikallaan.
Turkin laadulla on suuri merkitys. Koirien pintalämpötiloja verranneessa tutkimuksessa lyhytkarvaisten koirien ihon pinnalta mitattu lämpötila oli korkeampi kuin pitkäkarvaisilla ja kaksinkertaisen turkin omaavilla koirilla. Tiheä turkki toimii eristävänä kerroksena ja vähentää lämmön siirtymistä iholta ympäristöön.
Myös koiran koko vaikuttaa lämmönsäätelyyn. Pienellä koiralla kehon pinta-alaa on suhteessa enemmän painoon kuin suurella koiralla, mikä vaikuttaa lämmön vaihtumiseen ympäristön kanssa. Pieni koko ei kuitenkaan yksin tarkoita, että koira tarvitsee vaatteen. Pienen, lyhytkarvaisen koiran tilanne on erilainen kuin samankokoisen koiran, jolla on tiheä kaksinkertainen turkki.
Tarvitseeko pieni koira vaatetta herkemmin?
Pieni koira voi kylmetä suurta koiraa herkemmin, mutta vaatteen tarve riippuu koosta ja turkista yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa. Myös koiran ikä, terveydentila, ruumiinrakenne ja yksilöllinen kylmänsieto kannattaa ottaa huomioon.
Siksi vaatteen tarvetta ei kannata ratkaista pelkästään koiran rodun tai painon perusteella. Olennaisempaa on seurata, miten juuri kyseinen koira pärjää erilaisissa sääolosuhteissa.
Myös tekeminen vaikuttaa vaatteen tarpeeseen
Sama koira voi tarvita vaatetta yhdessä tilanteessa mutta pärjätä hyvin ilman sitä toisessa. Reippaasti liikkuva koira tuottaa lihastyöllä lämpöä, kun taas hitaasti kävelevä, paljon paikallaan oleva tai ulkona odottava koira ei tuota lämpöä samalla tavalla. Liikunnan vaikutusta lämmöntuotantoon on havaittu esimerkiksi kylmissä olosuhteissa työskentelevillä rekikoirilla.
Myös tuuli, märkyys ja ulkona vietetyn ajan pituus vaikuttavat siihen, kuinka kylmältä ympäristö koirasta tuntuu. Pelkkä lämpömittarin lukema ei siksi kerro, tarvitseeko koira vaatetta.
Mistä tietää, että koiralla on kylmä?
Vapina on selvä merkki kylmästä, mutta vaatteen tarvetta ei tarvitse arvioida vasta siinä vaiheessa, kun koira jo tärisee. Kylmyys voi näkyä myös koiran käyttäytymisen ja liikkumisen muuttumisena.
Koira voi esimerkiksi pyrkiä takaisin sisälle tai suojaan, haluta liikkua tavallista vähemmän tai muuttaa asentoaan ja tapaansa liikkua. Yksittäinen käyttäytyminen ei kuitenkaan vielä kerro varmasti kylmyydestä. Esimerkiksi tassujen nostelu voi johtua myös lumesta, jäästä, tiesuolasta tai tassujen kivusta.
Myös koiran käyttäytymistä vaatteen kanssa ja ilman sitä kannattaa verrata. Jos koira liikkuu vaate päällä rennommin, haluaa olla ulkona pidempään tai vaikuttaa muuten mukavammalta, vaatteesta voi olla sille hyötyä.
Vastaavasti vaatteen välttely ei välttämättä tarkoita, ettei koira tarvitsisi suojaa kylmältä. Koira voi kokea itse pukemisen, vaatteen mallin tai sen aiheuttaman tuntemuksen epämiellyttäväksi. Silloin kannattaa tarkastella erikseen vaatteen tarvetta, sen sopivuutta ja pukemisen harjoittelua.
Millainen on koiralle hyvä vaate?
Koiran vaatteen tärkein tehtävä on suojata koiraa häiritsemättä sen normaalia liikkumista. Sopiva vaate pysyy paikoillaan, mutta ei kiristä, hankaa tai rajoita koiran askelta ja kehon liikkeitä.
Vaatetta sovittaessa kannattaa katsoa koiraa liikkeessä eikä arvioida istuvuutta vain koiran seistessä paikallaan. Koiran pitäisi pystyä kävelemään, juoksemaan, haistelemaan, kyykistymään ja tekemään tarpeensa normaalisti. Erityisesti hartioiden, etujalkojen, kainaloiden ja nivusten alueen liikkuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.
Vaatteen pitää myös sopia käyttötarkoitukseensa. Lämmittävän vaatteen tarkoitus on vähentää lämmönhukkaa, kun taas sadevaatteen tärkein tehtävä voi olla koiran ja turkin pitäminen kuivempana. Märkä, huonosti hengittävä tai paikoiltaan liikkuva vaate voi puolestaan muuttua koiralle epämukavaksi.
Myös vaatteen pukemistapa vaikuttaa sen sopivuuteen. Jos vaatteen pukeminen edellyttää pään työntämistä hyvin ahtaasta aukosta tai jalkojen voimakasta taivuttamista, muuten sopiva vaate voi olla koiralle hankala käyttää. Helposti avattava ja puettava malli voi olla erityisen hyödyllinen koiralle, joka vasta harjoittelee pukeutumista tai jolla on liikkumiseen liittyviä rajoitteita.
Hyvä vaate ei näytä sopivalta vain ihmisen silmään. Koira pystyy myös liikkumaan ja käyttäytymään se päällä normaalisti.
Koira ei anna pukea vaatetta
Jos koira poistuu takin nähdessään, vetää päänsä pois, väistää käsiä, nostaa tassunsa ulottumattomiin tai jähmettyy pukemisen aikana, pukeminen on sille vaikeaa. Ratkaisuna ei kannata olla koiran pitäminen tiukemmin paikallaan, vaan sen selvittäminen, mikä pukemisessa aiheuttaa vaikeuksia.
Koira ei välttämättä vastusta itse vaatteen käyttämistä. Vaikea kohta voi olla esimerkiksi pään pujottaminen aukosta, tassuun tarttuminen, jalan taivuttaminen, vaatteen vetäminen selän yli tai vatsan alta kulkevan kiinnityksen sulkeminen. Tarranauhan ääni tai vaatteen kahina voi myös säikäyttää koiraa.
Jos koira liikkuu vaate päällä normaalisti mutta välttelee pukemista, harjoittelussa kannattaa keskittyä pukemiseen. Jos koira sen sijaan jähmettyy tai liikkuu poikkeavasti vielä pukemisen jälkeenkin, myös vaatteen istuvuus ja tuntuma kannattaa tarkistaa.
Pukemista voi harjoitella pienissä osissa
Koko vaatetta ei tarvitse pukea jokaisella harjoituskerralla. Pään pujottamista, tassujen käsittelyä, vaatteen kosketusta ja kiinnitysten ääniä voidaan harjoitella erikseen.
Pään pujottamista voidaan harjoitella niin, että koira lähestyy aukkoa ja työntää päänsä siitä itse. Tassua ei tarvitse nostaa ja pujottaa väkisin hihaan, vaan koiralle voidaan opettaa tassun nostamista ja jalan viemistä aukkoon vähitellen. Tarranauhojen tai solkien ääniin voidaan puolestaan tutustua ennen kuin niitä suljetaan koiran päällä.
Harjoittelussa kannattaa seurata kohtaa, jossa koiran suhtautuminen muuttuu. Jos koira lähestyy vaatetta mielellään mutta vetäytyy heti, kun ihminen tarttuu sen tassuun, vaikeus ei välttämättä ole vaatteessa vaan tassun käsittelyssä.
Tavoitteena ei ole opettaa koiraa pysymään paikallaan pukemisen ajan. Tavoitteena on tehdä pukemisesta niin ennakoitavaa ja helppoa, ettei koiran tarvitse yrittää päästä tilanteesta pois.
Anna koiran vaikuttaa pukemiseen
Pukeminen on hyvä tilanne antaa koiralle mahdollisuus osallistua sen sijaan, että ihminen pukee passiivisena pideltävää koiraa. Koira voi esimerkiksi tulla itse vaatteen luo, pujottaa päänsä aukosta tai nostaa tassunsa käsittelyä varten.
Koiralle ei tarvitse opettaa erillistä lupa- tai stoppimerkkiä ennen kuin sen viesteihin voidaan vastata. Jos koira vetää päänsä pois, siirtää tassunsa, perääntyy tai poistuu, se kertoo jotakin siitä, miltä tilanne sillä hetkellä tuntuu.
Kysymys syntyy ihmisen toiminnasta ja vastaus näkyy koiran käyttäytymisessä. Kun koiran vastaus vaikuttaa siihen, mitä ihminen tekee seuraavaksi, koiralla on todellisia vaikutusmahdollisuuksia tilanteessa.
Tämä ei tarkoita, ettei koiralle voisi pukea vaatetta silloin, kun se tarvitsee suojaa kylmältä tai märältä. Pukemisen tapaa, vaatteen mallia ja harjoittelua voidaan kuitenkin muuttaa niin, että välttämättömästäkin pukemisesta tulee koiralle helpompaa.
Koira jähmettyy vaatteet päällä
Osa koirista jää vaatteen pukemisen jälkeen seisomaan paikalleen, liikkuu jäykästi tai ei halua lähteä kävelemään. Tätä ei kannata automaattisesti tulkita merkiksi siitä, että koira vain tarvitsee aikaa “tottua vaatteisiin”.
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa vaatteen sopivuus. Rajoittaako vaate etujalkojen liikettä, kiristääkö se jostakin, osuuko se koiralle herkkään kohtaan tai tuntuuko jokin kiinnitys epämiellyttävältä? Myös täysin uudenlainen tuntemus kehon ympärillä voi vaikuttaa koiran liikkumiseen.
Vaatteen käyttämistä voidaan harjoitella hyvin lyhyissä jaksoissa. Koira voi pitää vaatetta ensin hetken ja tehdä samalla sille tavallisia asioita. Sen liikkumista ja muuta käyttäytymistä seurataan ja vaatteen käyttöaikaa pidennetään vähitellen, jos koira vaikuttaa olevan sen kanssa luonteva.
Jos koira liikkuu jatkuvasti poikkeavasti tietyssä vaatteessa, vaatetta ei kannata käyttää vain sillä ajatuksella, että koira lopulta tottuu siihen. Myös vaatteen päällä ollessa koiran käyttäytyminen kertoo, sopiiko ratkaisu juuri sille.
Lue lisää: Koiran omaehtoinen käsittely – mitä se on?
Lue lisää koiran käsittelystä
- Koiran omaehtoinen käsittely – mitä se on? – miten koiran vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä käsittely- ja hoitotilanteissa.
- Koiranpennun käsittely ja hoitotoimet – pennun valmistaminen tavallisiin hoitotilanteisiin.
- Koiran harjaus – turkinhoito ja harjaamisen harjoittelu silloin, kun koira välttelee harjaa tai käsittelyä.
- Koiran pesu – peseminen ja pesutilanteeseen totuttaminen.
Lähteet
Phillips, P. K. & Heath, J. E. (1995). Dependency of surface temperature regulation on body size in terrestrial mammals. Journal of Thermal Biology, 20(3), 281–289.
Hammel, H. T., Wyndham, C. H. & Hardy, J. D. (1958). Heat production and heat loss in the dog at 8–36 °C environmental temperature. American Journal of Physiology, 194(1), 99–108.
Kwon, C. J. & Brundage, C. M. (2019). Quantifying body surface temperature differences in canine coat types using infrared thermography. Journal of Thermal Biology, 82, 18–22.
