Koiran hampaiden pesu – kuinka usein ja miten koiran hampaat pestään?

Koiran hampaiden pesu on tehokkain tapa vähentää hampaan pinnalle kertyvää plakkia kotona. Säännöllinen harjaaminen auttaa ehkäisemään plakin ja hammaskiven kertymistä sekä ientulehdusta. Tutkimuksissa paras hyöty on saatu päivittäisestä harjaamisesta. (Harvey ym. 2015; Allan ym. 2019.)

Hampaiden peseminen ei kuitenkaan onnistu vain hankkimalla koiralle hammasharja ja -tahna. Suun koskettaminen, huulten nostaminen ja hampaiden harjaaminen voivat tuntua koirasta aluksi oudoilta tai epämiellyttäviltä. Jos koira väistää, sulkee suunsa tiukasti, siirtää päätään pois tai yrittää päästä tilanteesta pois, hampaiden pesemistä kannattaa harjoitella ennen kuin tavoitteena on saada koko suu puhdistettua.

Tavoitteena on lopulta tehokas ja mahdollisimman säännöllinen hampaiden pesu, mutta sinne ei tarvitse päästä kerralla. Hampaiden pesua voidaan rakentaa pienissä osissa ja useasta suunnasta niin, että koira oppii osallistumaan tilanteeseen sen sijaan, että hampaat pestään koiran vastustelusta huolimatta.

Miksi koiran hampaita pitää pestä?

Koiran hampaiden pinnalle muodostuu jatkuvasti bakteereja sisältävää plakkia. Jos plakkia ei poisteta, sitä kertyy hampaiden pinnalle ja ienrajaan. Ajan myötä osa plakista mineralisoituu hammaskiveksi, ja plakin kertyminen edistää ientulehduksen ja parodontaalisairauden kehittymistä. Parodontaalisairaus on koirilla hyvin yleinen suun sairaus.

Hampaiden harjaamisen tärkein tehtävä on poistaa pehmeää plakkia mekaanisesti ennen kuin sitä ehtii kertyä enemmän. Harjaamisen hyöty ei siis perustu vain hammastahnaan, vaan ennen kaikkea harjan liikkeeseen hampaan pinnalla ja ienrajan tuntumassa.

Jo muodostunutta hammaskiveä ei sen sijaan saada poistettua tavallisella hampaiden harjaamisella. Harjaaminen on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää kotihoitoa. Jos suussa on runsaasti hammaskiveä, tulehtuneet ikenet, kipua, heiluvia hampaita tai muita suun ongelmia, koira tarvitsee eläinlääkärin tekemän suun ja hampaiden tutkimuksen.

Hampaiden pesua kannattaa jatkaa myös silloin, kun koiran hampaat näyttävät silmämääräisesti puhtailta. Plakkia alkaa muodostua hampaiden pinnalle nopeasti uudelleen puhdistamisen jälkeen, joten kotihoidon hyöty syntyy toistuvasta plakin poistamisesta, ei yksittäisestä perusteellisesta pesukerrasta. Tämä selittää myös sen, miksi päivittäinen harjaaminen on tutkimuksissa ollut harvempaa harjaamista tehokkaampaa. (Harvey ym. 2015; Allan ym. 2019.)

Kuinka usein koiran hampaat pitää pestä?

Koiran hampaat kannattaa pestä päivittäin. Päivittäinen harjaaminen poistaa hampaan pinnalle kertyvää plakkia ennen kuin sitä ehtii kertyä enemmän ja mineralisoitua hammaskiveksi.

Tutkimuksissa harjaustiheydellä on ollut selvä merkitys. Harvey ym. (2015) vertasivat päivittäistä, joka toinen päivä, viikoittaista ja joka toinen viikko tapahtuvaa hampaiden harjaamista. Päivittäinen harjaaminen ehkäisi plakin, hammaskiven ja ientulehduksen muodostumista tehokkaimmin. Myös joka toinen päivä harjaamisesta oli hyötyä, mutta harvemmin tapahtuva harjaaminen oli selvästi tehottomampaa.

Päivittäinen pesu on siis hyvä tavoite, mutta harjoitteluvaiheessa tärkeämpää on rakentaa toimivaa rutiinia kuin saada hampaat väkisin pestyä joka päivä. Jos koira pystyy aluksi olemaan tilanteessa mukana vain hetken, koko suuta ei tarvitse saada puhdistettua yhdellä kertaa. Hampaiden pesua voidaan harjoitella lyhyesti ja jatkaa toisella kerralla.

Harjoittelun ja varsinaisen hampaidenhoidon tavoitteet kannattaa tässä erottaa toisistaan. Terveyden kannalta tavoitteena on mahdollisimman tehokas päivittäinen plakin poistaminen. Harjoittelussa tavoitteena voi aluksi olla paljon pienempi asia: koira pystyy olemaan tilanteessa mukana niin, että hampaiden pesemisestä voidaan vähitellen rakentaa sille tavallinen osa arkea.

Miten koiran hampaat pestään?

Koiran hampaiden pesussa tärkeintä on saada harjan liike hampaan pinnalle ja ienrajan tuntumaan, jonne plakkia kertyy. Suuta ei tarvitse avata samalla tavalla kuin ihmisen hampaita pestessä. Useimmiten riittää, että koiran huulta nostetaan tai siirretään hieman sivuun niin, että hampaiden ulkopinnat saadaan harjattua.

Harjaa hampaita rauhallisin liikkein ja käy läpi erityisesti hampaiden ulkopinnat. Poskihampaita ei kannata unohtaa, vaikka niihin pääseminen voi aluksi tuntua etuhampaita hankalammalta. Harjaamisen ei pitäisi aiheuttaa koiralle kipua.

Koko suuta ei tarvitse saada puhdistettua yhdellä kertaa. Hampaita voidaan pestä esimerkiksi yksi puoli kerrallaan tai keskittyä aluksi vain niihin kohtiin, joiden käsittely onnistuu helposti. Harjaamisen määrää voidaan lisätä sitä mukaa, kun itse tilanne tulee koiralle tutummaksi.

Hampaiden pesun onnistumista ei kannata mitata sillä, kuinka kauan koira pysyy paikallaan. Koira voi olla liikkumatta ja silti kokea tilanteen vaikeaksi. Seuraa myös sitä, jännittääkö koira, vetääkö se päätään pois, sulkeeko se suunsa tiukasti tai yrittääkö se poistua.

Jos koira alkaa vältellä harjaa tai suun koskettamista, pesua ei tarvitse viedä loppuun. Harjoittelua voidaan jatkaa myöhemmin helpommasta kohdasta. Tavoitteena on vähitellen päästä tehokkaaseen päivittäiseen hampaiden pesuun niin, ettei sitä tarvitse tehdä koiraa vastaan työskennellen.

Millainen hammasharja koiralle?

Koiran hampaiden puhdistamiseen sopii koiran suuhun sopivan kokoinen pehmeä hammasharja. Harjan pitäisi olla riittävän pieni, jotta sillä pääsee myös poskihampaiden ulkopinnoille ja ienrajan tuntumaan ilman tarpeetonta suun venyttämistä.

Koirille myydään tavallisia hammasharjoja ja sormiharjoja, mutta koiran hampaiden peseminen ei edellytä tietynlaisen koirille tarkoitetun harjan käyttämistä. Sopivan välineen valintaan vaikuttavat koiran suun koko sekä se, millaisen harjan kanssa työskentely tuntuu sekä koirasta että ihmisestä helpolta.

Harjoitteluvaiheessa tärkeintä ei kuitenkaan ole löytää mahdollisimman tehokasta hammasharjaa. Harjoitteluun voidaan käyttää tavallista hammasharjaa, sormiharjaa tai muuta koiralle helppoa harjaa. Välineen ei tarvitse vielä puhdistaa hampaita täydellisesti.

Harjoitteluväline voi olla esimerkiksi hyvin pehmeä tai niin pieni, että sen kosketus on koiralle helppo hyväksyä. Sen avulla voidaan harjoitella harjan lähestymistä, kosketusta ja työskentelyä suun alueella ilman, että samalla täytyy onnistua varsinaisessa hampaiden pesussa.

Kun harjaaminen alkaa sujua, harjoitteluun voidaan ottaa vähitellen mukaan väline, jolla plakki saadaan poistettua tehokkaasti myös ienrajan tuntumasta ja taaemmista hampaista.

Harjoitteluun sopiva väline ja valmiiseen hampaidenpesuun sopiva väline eivät siis välttämättä ole sama asia.

Voiko koiran hampaat pestä sähköhammasharjalla?

Sähköhammasharjaa voidaan käyttää, jos koira suhtautuu siihen rauhallisesti ja harjan koko sopii sen suuhun. Sähköhammasharjan ääni, värinä ja liike tuovat kuitenkin tilanteeseen asioita, joihin koira voi joutua totuttelemaan erikseen.

Sähköhammasharja ei ole hampaiden pesun edellytys. Tavallisella hammasharjalla voidaan poistaa plakkia tehokkaasti, kun hampaat harjataan huolellisesti ja riittävän usein.

Tarvitseeko koira hammastahnaa?

Koiran hampaiden pesussa tärkeintä on plakin mekaaninen poistaminen harjaamalla. Hammastahna voi täydentää hampaidenhoitoa, mutta se ei korvaa harjan tekemää puhdistusta.

Koiralle kannattaa käyttää koirille tarkoitettua hammastahnaa. Ihmisten hammastahnaa ei pidä käyttää koiran hampaiden pesuun, sillä koira nielee tahnaa eikä sylje sitä pois. Ihmisille tarkoitetut hammastahnat voivat sisältää koiralle sopimattomia aineita, ja esimerkiksi ksylitoli on koiralle myrkyllistä.

Hammastahnalla voi olla myös toinen käytännöllinen tehtävä: koiralle mieluisa maku voi tehdä hammasharjasta ja hampaiden pesemisestä miellyttävämpiä. Toisaalta kaikki koirat eivät pidä tahnan mausta tai hajusta. Hammastahnaa ei tarvitse käyttää harjoittelussa vain siksi, että se kuuluu valmiiseen hampaidenpesurutiiniin.

Harjoitteluvaiheessa hammasharja ja hammastahna voidaan siis ajatella erillisinä asioina. Koira voi ensin harjoitella harjan kosketusta ilman tahnaa tai tutustua hammastahnaan ilman harjaamista. Kaikkea hampaiden pesuun kuuluvaa ei tarvitse tuoda tilanteeseen yhtä aikaa.

Voiko koiran hampaita puhdistaa muuten kuin harjaamalla?

Koiran suun kotihoitoon on tarjolla esimerkiksi purutuotteita, erityisiä dental-ruokia, geelejä, suihkeita ja juomaveteen lisättäviä tuotteita. Osa niistä voi vähentää plakin tai hammaskiven kertymistä, mutta niiden teho vaihtelee tuotteesta ja toimintatavasta riippuen. WSAVA:n uusissa hammashoitosuosituksissa hampaiden harjaamista pidetään edelleen tehokkaimpana tapana poistaa plakkia mekaanisesti.

Harjaamisen ja muiden kotihoitomenetelmien välillä on myös suoraa vertailututkimusta. Allan ym. (2019) vertasivat päivittäistä hampaiden harjaamista, päivittäistä dental-purutuotetta ja dental-ruokavaliota. Kuuden viikon tutkimuksessa päivittäinen harjaaminen oli yli kolme kertaa tehokkaampaa plakin kertymisen vähentämisessä kuin purutuote tai dental-ruokavalio.

Tämä ei tarkoita, etteikö purutuotteista tai erityisruokavalioista voisi olla hyötyä. Tutkimuksissa tietyillä dental-purutuotteilla ja tätä tarkoitusta varten kehitetyillä ruokavalioilla on saatu vähennettyä plakin ja hammaskiven kertymistä. Purutuote voi myös täydentää harjaamista, etenkin silloin kun hampaita ei saada harjattua päivittäin.

Tavallinen kuivaruoka ei kuitenkaan puhdista koiran hampaita samalla tavalla kuin hampaiden harjaaminen. Myöskään kaikkia hammashoitoon markkinoituja tuotteita ei kannata pitää keskenään samanarvoisina. Tuotteen tehosta olisi hyvä olla tutkimusnäyttöä nimenomaan plakin hallinnassa.

Jos koira ei vielä anna harjata hampaitaan, muita kotihoidon keinoja voidaan hyödyntää sillä aikaa, kun harjaamista harjoitellaan. Niiden käyttäminen ei kuitenkaan tarkoita, että itse hampaiden pesemisen harjoittelu pitäisi jättää sikseen. Tavoitteena voi edelleen olla päivittäinen harjaaminen, vaikka siihen päästäisiin vähitellen.

Koira ei anna pestä hampaita – mistä se voi johtua?

Jos koira vetää päätään pois, väistää hammasharjaa, sulkee suunsa tiukasti, yrittää poistua tai puolustaa itseään, hampaiden peseminen on sille siinä tilanteessa vaikeaa. Ratkaisu ei ole koiran pään pitäminen tiukemmin paikallaan, vaan sen selvittäminen, mikä pesutilanteessa on koiralle hankalaa.

Hampaiden pesussa monta asiaa tapahtuu yhtä aikaa. Ihminen lähestyy koiran päätä, koskettaa kuonoa ja huulia, liikuttaa huulta pois hampaiden päältä ja vie harjan suuhun. Harja koskettaa hampaita ja ienrajaa, ja mukana voi olla hammastahnan maku ja tuoksu. Koira voi suhtautua näihin asioihin hyvin eri tavoin. Harja itsessään ei välttämättä ole lainkaan se vaikein osa.

Myös kipu tai epämukavuus pitää ottaa huomioon. Ientulehdus, vaurioitunut hammas tai muu suun alueen kipu voi tehdä koskettamisesta ja harjaamisesta epämiellyttävää. Jos koira on aikaisemmin antanut pestä hampaansa ja alkaa äkillisesti vastustaa sitä tai reagoi voimakkaasti tietyn kohdan käsittelyyn, suu kannattaa tutkituttaa eläinlääkärissä.

Jos hampaiden pesua on aiemmin jatkettu koiran yrittäessä vetäytyä tilanteesta, koira voi myös oppia ennakoimaan epämiellyttävää käsittelyä. Silloin vastustelu voi alkaa jo hammasharjan esiin ottamisesta tai ihmisen lähestymisestä.

Hampaiden pesemisen ongelmaa ei siksi kannata määritellä vain sen perusteella, ettei koira anna pestä hampaitaan. Koiraa seuraamalla voidaan selvittää tarkemmin, missä vaiheessa tilanne muuttuu sille vaikeaksi. Se antaa samalla lähtökohdan harjoittelulle.

Hampaiden pesua voi harjoitella pesemättä hampaita

Hampaiden pesemisen harjoittelun ei tarvitse alkaa hammasharjan viemisestä suuhun. Valmis hoitotoimenpide koostuu monesta pienemmästä asiasta, joita voidaan harjoitella myös erikseen.

Koira voi harjoitella esimerkiksi kuonon ja huulten koskettamista ilman hammasharjaa. Harjan kanssa voidaan puolestaan harjoitella tilanteessa olemista ilman, että sillä vielä pestään hampaita. Myös hammastahnaan voidaan tutustua erillään varsinaisesta harjaamisesta.

Vaikeinta vaihetta ei tarvitse harjoitella koko ajan suoraan. Kun koiran suhtautuminen suun käsittelyyn, välineisiin ja koko tilanteeseen muuttuu vähitellen myönteisemmäksi, myös varsinainen hampaiden peseminen voi helpottua.

Kun haluat harjoitella hampaiden pesemistä käytännössä

Jos koira väistää hammasharjaa, ei anna koskea suuhunsa tai hampaiden peseminen jää jatkuvasti yritykseksi, tilannetta voidaan harjoitella pienemmissä osissa.

Koiran hampaiden katsominen ja harjaus -verkkokurssilla opit harjoittelemaan hampaiden katsomista ja harjaamista vaihe vaiheelta sekä hyödyntämään omaehtoisen käsittelyn periaatteita. Kurssi sopii myös koiralle, jolle suun käsittely on jo valmiiksi vaikeaa.

Tutustu Koiran hampaiden katsominen ja harjaus -verkkokurssiin →

Anna koiran vaikuttaa hampaiden pesuun

Hampaiden peseminen on helpompaa, kun koira tietää, mitä tilanteessa tapahtuu ja pystyy vaikuttamaan sen etenemiseen. Vaikutusmahdollisuus ei edellytä sitä, että koiralle opetetaan yksi tietty tapa antaa lupa hampaiden pesemiseen.

Koira voi vaikuttaa tilanteeseen monella tavalla. Se voi kääntää päätään, muuttaa asentoaan, siirtyä kauemmas tai pitää tauon. Se voi myös tulla uudelleen lähelle ja tarjota mahdollisuutta jatkaa. Olennaista on, että nämä koiran aloitteet vaikuttavat siihen, mitä ihminen tekee seuraavaksi.

Hampaiden pesussa tämä on erityisen tärkeää, koska koiran päätä olisi teknisesti helppo pitää paikallaan ja suorittaa pesu loppuun. Paikallaan pysyvä koira ei kuitenkaan välttämättä ole tilanteessa vapaaehtoisesti. Hampaiden saaminen puhtaaksi ja hampaiden pesemisen oppiminen ovat kaksi eri asiaa.

Omaehtoisessa käsittelyssä koiralle voidaan opettaa erilaisia yhteistyötä helpottavia taitoja, mutta yksittäinen starttikäyttäytyminen ei itsessään tee tilanteesta omaehtoista. Koira voi esimerkiksi pitää leukaa ihmisen kädellä ja silti kokea suun käsittelyn epämiellyttävänä.

Omaehtoisuus syntyy siitä, että koiran viesteillä on seurauksia. Jos koira vetää päänsä pois, harjaaminen keskeytyy. Kun koira on valmis jatkamaan, tilannetta voidaan tarjota uudelleen.

Mahdollisuutta valintaan ja tilanteeseen vaikuttamiseen pidetään eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisenä. Tutkimus ei kuitenkaan osoita suoraan, että juuri tällainen hampaidenpesun harjoittelu vähentäisi koiran stressiä, joten vaikutusmahdollisuutta ei tarvitse perustella tätä vahvemmalla tutkimusväitteellä. (Englund & Cronin 2023.)

Omaehtoinen käsittely

Omaehtoisessa käsittelyssä koira ei ole vain hoitotoimenpiteen kohde, vaan aktiivinen osallistuja. Tavoitteena ei ole opettaa koiralle yhtä oikeaa tapaa osallistua käsittelyyn, vaan rakentaa tilanne, jossa koiran toiminta vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Lue lisää: Koiran omaehtoinen käsittely – mitä se on?

Milloin hampaiden peseminen kannattaa keskeyttää?

Hampaiden peseminen kannattaa keskeyttää, jos koira vaikuttaa kivuliaalta tai suun käsittely aiheuttaa sille voimakkaan reaktion. Erityisen tärkeää syyn selvittäminen on silloin, jos koira on aikaisemmin antanut pestä hampaansa ja alkaa yhtäkkiä vältellä harjaamista tai tietyn kohdan koskettamista.

Koiran suun kipua ei aina ole helppo huomata arjessa. Koira voi syödä ja käyttäytyä melko tavallisesti, vaikka suussa olisi hoitoa vaativa ongelma. Hampaiden pesemisen yhteydessä huomattu aristaminen voi siksi olla ensimmäisiä merkkejä siitä, että suu kannattaa tutkia tarkemmin.

Eläinlääkärin tutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun suussa näkyy rikkoutunut tai väriltään muuttunut hammas, ikenet vuotavat tai ovat selvästi tulehtuneet, hammas heiluu, suusta tulee poikkeavan voimakas haju tai koira vaikuttaa kärsivän suun alueen kivusta.

Kotihoidolla ehkäistään ongelmia, mutta sillä ei hoideta jo syntynyttä hammassairautta. Hammasharja poistaa pehmeää plakkia, mutta jo muodostunutta hammaskiveä ei pidä yrittää irrottaa kotona raaputtamalla. Jos hammaskiveä tai muuta hoidettavaa on kertynyt runsaasti, koiran suu ja hampaat kannattaa tutkituttaa eläinlääkärissä.

Kipua ei myöskään kannata yrittää ratkaista totuttamalla koiraa käsittelyyn. Ensin hoidetaan mahdollinen suun ongelma. Hampaiden pesemisen harjoittelua voidaan jatkaa sen jälkeen tilanteessa, jossa käsittely ei itsessään aiheuta kipua.

Lue lisää koiran käsittelystä

• Koiran omaehtoinen käsittely – mitä se on? – miten koiran vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä voidaan rakentaa hoitotoimenpiteissä.
• Koiran kynsien leikkaus – kynsien hoito ja harjoittelu silloin, kun kynsienleikkuu on koiralle vaikeaa.
• Koiran harjaus – miten koiraa harjataan ja miten harjaamisesta voi tehdä koiralle helpompaa.

Usein kysyttyä koiran hampaiden pesusta

Lähteet

Allan, R. M., Adams, V. J. & Johnston, N. W. (2019). Prospective randomised blinded clinical trial assessing effectiveness of three dental plaque control methods in dogs. Journal of Small Animal Practice, 60(4), 212–217. doi:10.1111/jsap.12964.

Englund, M. D. & Cronin, K. A. (2023). Choice, control, and animal welfare: definitions and essential inquiries to advance animal welfare science. Frontiers in Veterinary Science, 10, 1250251. doi:10.3389/fvets.2023.1250251.

Harvey, C., Serfilippi, L. & Barnvos, D. (2015). Effect of Frequency of Brushing Teeth on Plaque and Calculus Accumulation, and Gingivitis in Dogs. Journal of Veterinary Dentistry, 32(1), 16–21. doi:10.1177/089875641503200102.

Squair, C., Proudfoot, K., Montelpare, W. & Overall, K. L. (2023). Effects of Changing Veterinary Handling Techniques on Canine Behaviour and Physiology Part 1: Physiological Measurements. Animals, 13(7), 1253. doi:10.3390/ani13071253.

Squair, C., Proudfoot, K., Montelpare, W., Doucette, T. & Overall, K. L. (2024). Effects of changing veterinary handling techniques on canine behaviour and physiology Part 2: Behavioural measurements. Animal Welfare, 33, e43. doi:10.1017/awf.2024.37.