Kun koira näyttää hampaitaan, ele tulkitaan helposti merkiksi siitä, että koira aikoo purra. Hampaiden näyttäminen voi kuulua koiran uhkaavaan tai puolustavaan käyttäytymiseen, mutta pelkistä näkyvistä hampaista ei vielä voida päätellä, mitä koira tilanteessa kokee tai mitä seuraavaksi tapahtuu.
Koira voi näyttää hampaita esimerkiksi silloin, kun se kokee toisen ihmisen tai koiran lähestymisen epämiellyttävänä ja yrittää saada lisää etäisyyttä. Hampaiden näyttämiseen voi liittyä murinaa, kehon jäykistymistä, tuijottamista tai muita merkkejä siitä, että koira on valmis puolustautumaan.
Kaikki koiran ”irvistykset” eivät kuitenkaan ole uhkauksia. Joillakin koirilla esiintyy myös hampaiden näyttämistä sosiaalisissa tervehtimis- ja sovittelutilanteissa. Siksi koiran ilmettä pitää aina tarkastella yhdessä tilanteen ja koiran muun kehonkielen kanssa.
- Miksi koira näyttää hampaita?
- Koira näyttää hampaita omistajalle
- Koira näyttää hampaita lapselle
- Koira näyttää hampaita toiselle koiralle
- Koira irvistää – voiko hampaiden näyttäminen olla ystävällistä?
- Saako koiraa kieltää näyttämästä hampaita?
- Tarkoittaako hampaiden näyttäminen, että koira puree?
- Mitä tehdä, jos koira näyttää hampaita?
- Haluatko ymmärtää, miksi koirasi varoittaa?
- Lue lisää
- Lähteet
Miksi koira näyttää hampaita?
Hampaiden näyttäminen on osa koiran visuaalista viestintää. Aggressiivisissa tilanteissa koirien käyttämiin visuaalisiin signaaleihin voivat kuulua esimerkiksi jäykkä kehon asento, tuijottaminen, karvojen nouseminen sekä hampaiden näyttäminen. Koira voi käyttää samanaikaisesti myös ääntä, kuten murinaa tai haukkumista (Faragó ym., 2015).
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hampaiden näyttäminen olisi automaattisesti hyökkäyksen alku. Uhkaavan käyttäytymisen tehtävänä voi nimenomaan olla varsinaisen fyysisen konfliktin välttäminen. Koira näyttää olevansa valmis puolustautumaan, jolloin toinen osapuoli voi muuttaa toimintaansa tai ottaa etäisyyttä.
Hampaiden näyttämisen taustalla voi olla esimerkiksi pelkoa, uhkan kokemista, kipua, resurssien puolustamista, turhautumista tai aikaisempien kokemusten kautta opittua käyttäytymistä. Syytä ei siis voida päätellä pelkästä ilmeestä.
Koira näyttää hampaita omistajalle
Kun koira näyttää hampaita omistajalleen, tilanne voi tuntua erityisen huolestuttavalta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koira olisi muuttunut omistajaansa kohtaan vihamieliseksi tai yrittäisi ottaa perheessä valtaa.
Kannattaa tarkastella, mitä juuri ennen hampaiden näyttämistä tapahtui. Yrittikö omistaja esimerkiksi koskea koiraan, siirtää sitä, ottaa siltä jotakin pois, pukea valjaita, leikata kynsiä tai häiritä sitä levossa?
Jos koira näyttää hampaita toistuvasti samanlaisissa tilanteissa, käyttäytyminen antaa tärkeää tietoa siitä, mikä koiralle on vaikeaa. Sen sijaan että keskitytään itse irvistämisen poistamiseen, kannattaa selvittää, miksi koira kokee tarvitsevansa näin voimakasta viestiä juuri siinä tilanteessa.
Jos käyttäytyminen alkaa äkillisesti tai aikaisemmin käsittelyn hyvin hyväksynyt koira alkaa näyttää hampaita kosketettaessa, myös kipu tai muu terveydellinen syy kannattaa selvittää.
Koira näyttää hampaita lapselle
Jos koira näyttää hampaita lapselle, tilanne kannattaa ottaa vakavasti riippumatta siitä, onko koira koskaan purrut.
Lapsen ei pidä jäädä vastuuseen koiran varoitusten tunnistamisesta tai siitä, että hän osaa toimia niiden perusteella oikein. Aikuisen tehtävänä on järjestää tilanne niin, ettei koira joudu puolustautumaan lasta vastaan.
Kannattaa selvittää, missä tilanteissa hampaiden näyttämistä esiintyy. Tapahtuuko sitä esimerkiksi lapsen lähestyessä nukkuvaa koiraa, halatessa tai silittäessä sitä, koiran syödessä tai lapsen yrittäessä ottaa siltä jotakin?
Koiraa ei pidä näissä tilanteissa torua varoittamisesta. Sen sijaan lapsen ja koiran kanssakäymistä pitää valvoa ja vaikeat tilanteet estää. Jos koira on jo yrittänyt purra lasta tai sen käyttäytymistä on vaikea ennakoida, tilanteeseen kannattaa hakea ammattiapua.
Koira näyttää hampaita toiselle koiralle
Hampaiden näyttäminen kuuluu myös koirien keskinäiseen viestintään. Koira voi näyttää hampaitaan toiselle koiralle esimerkiksi silloin, kun se haluaa tämän pysyvän kauempana itsestään tai jostakin sille tärkeästä asiasta.
Tilannetta kannattaa jälleen tarkastella kokonaisuutena. On eri asia, näyttääkö koira hampaita toisen yrittäessä ottaa siltä puruluun kuin tapahtuuko sama aina vieraan koiran lähestyessä.
Koirien välisessä leikissäkin voidaan nähdä käyttäytymistä, joka näyttää ihmisen silmissä aggressiiviselta. Tutkimuskirjallisuudessa on kuvattu aggressiivisilta näyttäviä visuaalisia eleitä myös leikkitilanteissa, joissa niiden merkitys määräytyy muun käyttäytymisen ja leikin kontekstin perusteella (Faragó ym., 2015).
Siksi yksittäistä irvistystä ei kannata irrottaa siitä tilanteesta, jossa se tapahtuu.
Koira irvistää – voiko hampaiden näyttäminen olla ystävällistä?
Voi. Tämä on yksi syy siihen, miksi hampaiden näyttämistä ei kannata tulkita yksittäisenä eleenä.
Joillakin koirilla esiintyy niin sanottua alistuvaa tai sovittelevaa hymyä (submissive grin). Koira vetää huuliaan taaksepäin niin, että etuhampaat tulevat näkyviin. Ilme voi ihmisen silmissä näyttää hurjalta, vaikka muu koira käyttäytyy aivan eri tavalla kuin uhkaavassa tilanteessa.
Sovittelevaan ilmeeseen voi liittyä esimerkiksi matala tai kaareva kehon asento, korvien vetäminen taakse, katsekontaktin välttäminen ja muu lähestymistä tai sovittelua ilmaiseva käyttäytyminen. Vastaavanlaisia hampaiden paljastamiseen liittyviä sovittelevia ilmeitä on kuvattu myös muiden koiraeläinten sosiaalisessa viestinnässä.
Uhkaavassa tilanteessa kokonaisuus voi näyttää hyvin erilaiselta: koira voi olla jäykkä, tuijottaa ja suunnata kehonsa kohti toista osapuolta. Aggressiiviseen visuaaliseen viestintään on tutkimuksissa yhdistetty juuri hampaiden näyttämisen lisäksi jäykkää asentoa ja tuijottamista (Faragó ym., 2015).
Samat näkyvät hampaat eivät siis aina tarkoita samaa asiaa.
Saako koiraa kieltää näyttämästä hampaita?
Hampaiden näyttäminen voi tuntua käyttäytymiseltä, joka pitäisi saada nopeasti loppumaan. Koiraa ei kuitenkaan kannata rangaista varoittamisesta.
Jos koira näyttää hampaitaan siksi, että se kokee tilanteen uhkaavaksi tai epämiellyttäväksi, rankaiseminen ei itsessään muuta tilanteesta koiralle turvallisempaa. Pahimmillaan ihminen keskittyy näkyvän varoituksen poistamiseen samalla, kun käyttäytymisen taustalla oleva syy jää ennalleen.
Hampaiden näyttäminen kannattaa siksi ottaa informaationa. Koira kertoo tavalla tai toisella, että tilanteessa tapahtuu jotakin merkityksellistä.
Jos koira esimerkiksi näyttää hampaita, kun sitä siirretään sohvalta, olennaista ei ole opettaa koiraa olemaan näyttämättä hampaita. Ensin pitää selvittää, miksi juuri tämä tilanne aiheuttaa reaktion.
Sama koskee murinaa. Koiran varoitusviestien säilyminen antaa ihmiselle mahdollisuuden huomata vaikea tilanne ennen kuin se etenee pidemmälle.
Tarkoittaako hampaiden näyttäminen, että koira puree?
Ei välttämättä. Hampaiden näyttäminen voi kuulua uhkaavaan viestintään ilman, että tilanne etenee puremiseen.
Sitä ei kuitenkaan kannata jättää huomiotta. Jos koira näyttää hampaitaan uhkaavassa tilanteessa, sillä on syy käyttäytymiseensä. Tilanteen jatkaminen tai koiran haastaminen voi lisätä konfliktia.
Koiran käyttäytymistä kannattaa tarkastella myös kokonaisuutena. Hampaiden näyttäminen yhdessä jäykistymisen, tuijottamisen, murinan ja muun uhkaavan käyttäytymisen kanssa kertoo eri tilanteesta kuin hampaiden vilahtaminen rennossa sosiaalisessa tilanteessa.
Mitä tehdä, jos koira näyttää hampaita?
Ensimmäiseksi kannattaa lopettaa se toiminta, joka näyttää aiheuttavan koiralle ongelman, jos se voidaan tehdä turvallisesti. Anna koiralle tilaa ja vältä tilanteen muuttamista valtataisteluksi.
Sen jälkeen selvitä, missä tilanteissa käyttäytyminen toistuu. Kehen se kohdistuu? Mitä juuri ennen sitä tapahtuu? Onko koiralla mahdollisuus poistua tilanteesta? Liittyykö käyttäytyminen koskettamiseen, lepoon, ruokaan, tavaroihin tai tiettyihin ihmisiin tai koiriin?
Jos hampaiden näyttäminen alkaa äkillisesti, siihen liittyy käsittelyn tai kosketuksen välttelyä tai koiran käyttäytyminen muuten muuttuu, terveydentilan selvittäminen eläinlääkärissä on perusteltua.
Jos koira on jo purrut, hampaiden näyttäminen kohdistuu lapseen tai tilanteita on vaikea ennakoida, turvallisuusjärjestelyt ovat ensimmäinen askel ennen varsinaista harjoittelua.
Haluatko ymmärtää, miksi koirasi varoittaa?
Hampaiden näyttäminen, murina ja pureminen eivät ole toisistaan irrallisia ongelmia. Olennaista on selvittää, miksi koira kokee tarvitsevansa niitä tietyssä tilanteessa.
Koira puree ja murisee -verkkokurssilla opit tarkastelemaan aggressiivista ja puolustavaa käyttäytymistä sen syiden kautta. Kurssi auttaa selvittämään oman koiran vaikeita tilanteita ja rakentamaan turvallisempia toimintatapoja ilman, että koiran varoitusviestejä pyritään vain tukahduttamaan.
→ Tutustu Koira puree ja murisee -verkkokurssiin
Lue lisää
Koira murisee – miksi koira murisee?
Murina on yksi koiran tärkeistä varoitus- ja viestintätavoista. Lue, miksi koira murisee omistajalle, lapselle, käsittelyssä tai toiselle koiralle.
Koira puree – miksi koira puree ihmistä ja mitä tilanteessa kannattaa tehdä?
Jos tilanne on edennyt puremiseen, lue tarkemmin puremisen syistä ja turvallisuudesta.
Aggressiivinen koira – mistä koiran aggressiivisuus johtuu?
Laajempi artikkeli aggressiivisen käyttäytymisen erilaisista taustatekijöistä ja siitä, milloin käyttäytymiseen liittyy merkittävä turvallisuusriski.
Lähteet
Faragó, T., Townsend, S. W. & Range, F. (2015). The information content of wolf (and dog) social communication. Teoksessa J. Kaminski & S. Marshall-Pescini (toim.), The Social Dog: Behavior and Cognition. Academic Press.
Taylor, A. M., Reby, D. & McComb, K. (2015). Aggressive bimodal communication in domestic dogs, Canis familiaris. PLOS ONE, 10(12), e0142975. DOI: 10.1371/journal.pone.0142975.
Wood, P. A., de Bie, J. & Clarke, J. A. (2014). Behavioural and physiological responses of domestic dogs (Canis familiaris) to agonistic growls from conspecifics. Applied Animal Behaviour Science, 161, 105–112. DOI: 10.1016/j.applanim.2014.10.004.
Faragó, T., Pongrácz, P., Range, F., Virányi, Z. & Miklósi, Á. (2010). ‘The bone is mine’: affective and referential aspects of dog growls. Animal Behaviour, 79(4), 917–925. DOI: 10.1016/j.anbehav.2010.01.005.