Koiran yksinolon opettaminen vaihe vaiheelta -verkkokurssi
Tämän kurssin avulla opetat koirasi pärjäämään yksin jäädessään ja ennaltaehkäiset eroahdistusongelmat!
Kurssilla käsitellään:
- Pitääkö koira vain jättää yksin huutamaan?
- Saako sille jättää syötävää?
- Mitä jos harjoittelun aikana koira vinkuu, saako silloin palata?
- Millaisia erilaisia harjoituksia voit tehdä valmentaaksesi koiraa olemaan yksin?
- Mitä tarvikkeita tarvitset koiran yksinoloharjoitteluun?
- Milloin ja miten kannattaa harjoitella?
- Mitä jos asiat eivät etene toivotulla tavalla?
- Miten harjoittelet kotoa poistumatta?
Opit vaihe vaiheelta, miten koira kannattaa opettaa jäämään yksin.
“Koiralähtöinen, turvallinen, tavallista arkea ymmärtävä, käytännönläheinen kokonaisuus!”
Kouluttajana Jaana Pohjola, eläinten käytösneuvoja MSc.
59 €
Kurssin kohderyhmä
Yksinolon opettaminen koiralle vaihe vaiheelta -kurssi sopii koiranpentujen omistajille ja sellaisille koirille, joilla ei ole historiaa eroahdistuksesta ja ei kovinkaan paljon kokemusta yksin olemisesta.
Jos koirallasi on jo ongelmia olla yksin, kannattaa tutustua Eroon eroahdistuksesta -verkkokurssiin.
Kurssin lähestymistapa
Yksilöllisyyden huomioiva, arkea ymmärtävä ja voimavaroista huolehtiva kokonaisuus, jolla saat aidosti toimivan avun!
Et tosielämässä voi vain alkaa noudattaa jotakin taulukkoa ja sillä tavalla opettaa koiraasi olemaan yksin – valitettavasti. Harjoittelussa on huomioitava oman koirayksilön ja arjen erityispiirteet, koska emme elä tyhjiössä.
Olen käytösneuvojan työssäni havainnut, että tehokkain ja pisimmälle kantavin tapa opettaa koira yksinoloon on arjen kautta. Kun harjoittelu on osa arkea, siitä ei muodostu erillistä ”pakkoharjoittelua”, johon on vaikea löytää aikaa – eikä kukaan myöskään uuvu matkalla.
Tätä kurssia varten ei siis tarvitse raivata kalenteria kuukausiksi tyhjäksi ja laittaa kireitä suoritushousuja jalkaan, vaan kyseessä on helposti muun elämän ympärille solahtava kokonaisuus.
Kurssin tavoite
Tyytyväinen koira lepäilee ja lataa akkujaan ollessaan yksin ja on iloinen, kun omistaja palaa kotiin. Yksinoloharjoittelussa rakennetaan toisaalta koiran itsevarmuutta ja rentoutta, ja toisaalta tehdään vahva rutiini päivittäisestä yksinolosta. Vahva rutiini onkin tärkein työkalu yksinoloharjoittelussa. Yksi harjoitus päivässä on useimmille koirille riittävä määrä.
Kurssin kouluttaja
Kurssin on koonnut eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola, jolla on vankka kokemus erilaisten koirien yksinoloharjoittelusta vuodesta 2010 alkaen. Hän on saanut kiitosta luovasta ja asiakaslähtöisestä, syyllistämättömästä tyylistä, ja soveltavasta otteesta – jokaiselle koiralle löytyy jokin sopiva tyyli harjoitella yksinoloa.
Kurssin sisältö
Kurssi koostuu 23:sta oppitunnista:
- Milloin koira on valmis yksinoloharjoitteluun?
- Kuinka paljon koira voi olla yksin?
- Onko koira pakko opettaa yksinoloon?
- Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat koiran yksinolon sujumiseen?
- Yksinoloharjoittelun osa-alueet
- Miten voi harjoitella poistumatta kotoa?
- Miten koiran yksinolokäyttäytymistä tulkitaan?
- Tärkein yksittäinen asia yksinoloharjoittelussa
- Mitä jos koira panikoi heti yksin jäädessään?
- Mihin aikaan päivästä on hyvä harjoitella?
- Miten lähtö- ja paluuhetkissä kannattaa toimia?
- Miten koiraa valmistellaan yksinoloharjoitusten ulkopuolella?
- Yksinoloharjoittelun tarvikkeet
- Yksinoloharjoittelun sanat: odottaa, tullaan ja pääsee
- Mitä tekemistä koiralle voi jättää yksinolon ajaksi?
- Porttiharjoittelu
- Yksinoloharjoittelu puuhaboksin avulla
- Miten ja miksi musiikki ja hajut ankkuroidaan
- Käytännön esimerkit koiranpennun ja aikuisen koiran yksinoloharjoitteluista
- Mitä jos tulee takapakkia?
- Mitä jos koira haukkuu yksinoloharjoituksessa?
- Mitä jos koiria on useampia?
- Mihin tilaan koira kannattaa jättää yksin?
Kurssi koostuu ytimekkäistä käytännön treenivideoista, joissa näytetään, miten asioita harjoitellaan ja käydään läpi tyypillisimmät ongelmat harjoittelussa ja ratkaisut niihin. Lisäksi kurssiin kuuluu kolme pidempää luentotyyppistä tallennetta, joissa avataan harjoittelua eri kanteilta laajemmin. Videot ovat katsottavissa erillisinä tai voit katsoa/kuunnella ne kaikki pötköön soittolistalta.
Käytännönasioita kurssista
Tämä kurssi ei tarjoa valmista sekunti sekunnilta etenevää harjoitusohjelmaa, vaan pikemminkin eväät, joiden avulla opit itse soveltamaan harjoitukset niin, että ne sopivat sinulle, juuri sinun koirallesi ja sinun arkeesi. Voit kurssin oheen varata puhelinneuvonta-ajan, jos haluat vielä lisäksi käydä tilannettanne henkilökohtaisesti läpi.
LKurssin sisältöjen yhteydessä on mahdollisuus kysyä ja keskustella kouluttajan kanssa.
Kurssi säilyy käytössäsi vuoden ostopäivästä alkaen.
Kurssin materiaali on olemassa videomuodossa – videoilta voi katsoa ja kuunnella ohjeet. Kurssin sisältö on mahdollista myös kuunnella esimerkiksi autoillessa soittolistana. Lisäksi kurssin sisältö on mahdollista lukea tekstimuodossa, mikäli se on itselle sopivin muoto.
14 kommenttia artikkeliin ”Koiran yksinolon opettaminen vaihe vaiheelta -verkkokurssi”
Kiitos hyvästä kurssimateriaalista! Opetimme suomenlapinkoirallemme (narttu, nyt 14 kk) yksinolon pentuna tämän avulla, ja hän on ollut tosi taitava yksinolossa. Meillä on käytössä puuhaboksi, ja hän jää tyytyväisenä puuhaamaan sen parissa ja käy sen jälkeen lepäämään. Kun tulemme kotiin, hän tulee vastaan rauhallisen iloisena venytellen, joskus ei edes viitsi nousta tervehtimään vaan jatkaa unia. Yksinoloja ei ole paljon: muutaman kerran viikossa 1-3 tuntia kerrallaan, enimmäkseen aamupäivällä. Mutta nyt on tullut pientä takapakkia: huomasimme että koira on parina viime kertana käynyt yksin ollessaan hakemassa eteisestä hanskoja ym. ja leikkinyt niillä, eli ei ole käynyt suoraan lepäämään puuhaboksin jälkeen. Videoin äsken 45 minuutin mittaisen yksinolon, ja siinä koira alkaa noin 35 minuutin jälkeen (syötyään herkut) käydä levottomaksi, haukahtelee ja ulvoo, käy ovella ja ikkunalla ja hakee eteisestä hanskan. Sitten tulin kotiin, koira oli hetken aikaa tohkeissaan ja kävi sitten nukkumaan. Miten tästä kannattaa jatkaa yksinolon treenaamista?
Koira on murrosiän myötä alkanut kiinnittää huomiota enemmän rappukäytävän ääniin, ja meillä on menossa hissiremontti, joten se varmasti vaikuttaa asiaan. Syksyllä oli myös voimakas mörkövaihe, jolloin koira pelkäsi liukkaita lattioita (vieläkin arastelee hiukan). Yleisesti ottaen koira on melko itsenäinen, esim. nukkuu mielellään eri huoneessa kuin ihmiset. Juoksut eivät ole vielä alkaneet.
Murrosikä aiheuttaa monenlaista taantumaa useimmissa koirissa. Lisäksi usen turvattomuus lisääntyy, mitä hissiremontti voi sitten vahvistaa. Kannattaa ehkä kokeilla esim musiikkia jos ei vielä käytössä, tai sitten jotain ekstraa puuhaboksiin. Tai joillekin koirille tuo turvaa ihmisten käytettyjen vaatteiden jättäminen koiran oleskelupaikan lähelle. Kun teillä on kuitenkin mennyt jo noin hienosti aiemmin, niin en olisi huolissani yksinolojen suhteen.
Hei!
Meillä 13 vkoinen pentu (asunut meillä 3 vkoa). Nukkunut tähän mennessä päikkärit olohuoneessa (ainoa mihin saatu rauhoittumaan) ja jos olohuoneesta lähtee pois, koira lähtee heti perään. Eli yksittäisiä kertoja jäänyt nukkumaan jos käynyt esim vessassa, muuten tulee aina perään. Ei rauhoitu myöskään yksin nukkumaan ollenkaan, vaan pitää olla vieressä rauhoittelemassa. Mitenköhän koiran kanssa aloittaisi yksinharjoittelun kun tuntuu olevan tosi kiinni meissä. Pitäisikö rajata olohuone, ettei pääse aina perään?
Kiitos jo etukäteen!
T. Sonja
Moikka, joo tuo on hyvä idea, että aloittaa olohuoneesta, kun se on selkeästi pennulle kiva paikka. Ja alkuun ei tarvitse aikaa pidentää eikä toistaa lähtemistä, vaan yksi rutiininomainen “jättö” riittää ihan hyvin kerrallaan.
Heippa!
Meillä on ollut vaikeuksia pennun yksinolon harjoittelussa. Tällä hetkellä haasteena on se, että kun pentu on saanut puuhattua puuhaboksin sisällön eli syötyä nuolumatot ja luut yms., se ei osaa rauhoittua nukkumaan tai lepäämään vaan aloittaa haukkumisen. Haukkuminen ei myöskään lopu. Eli kun rauhoittava tekeminen pennun mielestä loppuu, loppuu rauhallinen yksinolokin. Onko vinkkejä, miten voisimme tällaista omaehtoista rauhoittumista harjoitella?
Meillä ei ole sen kanssa ongelmia silloin, kun omistaja käy esim. vessassa tai suihkussa. Vaan silloin kun ihminen poistuu talosta.
Moi, kannattaa kokeilla pidentää aikaa suihkukäyntien kautta ja lisätä niihin esim musiikki, jos pentu silloin osaa asettua lepäämään. Ja sitten siirtää tämä sama asia puuhaboksiin. Pentu ei varmaan vielä itse osaa kivan tekemisen jälkeen tasoittua, mikä on ihan normaalia – siksi kannattaa järjestää sellaisia tilanteita joissa asettuminen tapahtuu ikään kuin luonnostaan. Sitäkin voi tehdä, että antaa boksin rutiininomaisesti niin, että olosuhteet auttavat pentua asettumaan aloilleen sen jälken. Tämä on alkuun kokeilemista ja hakemista, mutta pääasia, että kaikkia elementtejä voi rakentaa rinnakkain.
Moikka, yksinolon harjoittelua 10vkoiselle shiballe. Miten kannattaisi huomioida harjottelussa, kun taloudessa toinen koira 9v, jotka tulevat kyllä hyvin juttuun mutta luultavasti olisi fiksumpaa alkuun olla yksin eri tiloissa ainakin ne pidemmät ajat. Että kykenevät rauhoittumaan. Toisen koiran kanssa pärjää ainakin hetkiä ilman ihmistä ja jos ollaan toisen koiran kanssa parvekkeella niin malttaa keskittyä usein leluun tms.
Ja jos pidetään eri tiloissa onko näköyhteys toiseen koiraan hyvä vai huono? Ovi vs portti
Moi, kannattaa testata ja kokeilla, onko suljettu ovi vai portti parempi koirien välille. Yleensä näköyhteys on hyvä, mutta voi toki aiheuttaa portin raapimista. Siihen kyllä alkaa auttaa kun ottaa portin takana pitämisen rutiiniksi, eli kannattaa pitä niitä erillään rutiininomaisesti, vaikka yksinoloa ei tulisikaan.
Pentu 11vkoa, miten kannattaisi jatkaa harjoittelua? Pentu tietää, että portit aukeaa istumalla/makaamalla ja on harjoiteltu sekä vessakäyntejä että ulos poistumista (sekuntimenetelmällä). Haaste on vaihtelu pennun reaktioissa. Välillä pentu on rauhallinen/puuhaa omiaan, välillä alkaa vinkuminen. Ei ole sidoksissa tiettyyn erossa olon kestoon tai vain tietystä ovesta poistumiseen.
Lisäksi kiinnostaa, miten sitten joskus mahdollisesti häivyttää tiettyjä asioita, kun yksinolo on rutinoitunut ja onnistuu hyvin? Jos esim. hoitopaikassa ei ole mahdollisuutta järjestää koko rutiinia, olisi hyödyllistä, että ikuisesti ei tarvittaisi haju+musiikki+puuhaboksi komboa, vaan pelkkä lähtövihjesana ja esim. puruluun/kongin antaminen riittäisi.
Moikka, kannattaa kirjata hieman ylös näitä erilaisia reaktioita, se antaa paljon lisätietoa harjoitteluun. Yksi asia mikä vaikuttaa todella paljon on vuorokaudenaika, eli mihin aikaan sujuu hyvin ja mihin aikaan taas hankalampaa. Pennun vireystila vaihtelee. Jos mahdollista, kannattaa ottaa sellainen aika harjoitukseen, joka on mahdollista pitää samana. Myös harjoitusta edeltävät asiat voivat vaikuttaa, ja joskus pennun kanssa on hankala tietää missä menee väsymyksen ja liiallisen väsymyksen raja.
Oletko tehnyt musiikin ankkurointia myös?
Näiden kaikkien rutiinien tarkoitus on toimia jatkossa myös yksittäin, eli kun on monta vihjettä niin niistä jokainen alkaa myös toimia ajan kanssa. Eli kyllä voi toimia hoitopaikassa toisella tavalla. Ja koko ajatushan on se, että pennulla pystytään signaloimaan, että kaikki on hyvin ja turvallista, vaikka se jää yksin. Ja tämähän tulee helpommaksi ja helpommaksi prosessin aikana.
Teidän pentu on vielä hyvin pieni, joten mitään paniikkia ei ole!
Täällä yritetään opettaa helposti jännittyvää snautserinpentua yksinoloon. Miten opettaa pentu jäämään portin taakse rauhassa? Ihan siis silloinkin kun ihmisiä on kotona. Osaa kyllä temppumaisesti käydä makaamaan saadakseen portin auki. Mutta jos pitäisi olla yhtään pitempään (yksinollessa olisi pakko jättää portin taakse) alkaa vinkua, hyppiä porttia vasten, jyrsiä porttia, käy juoksemassa huoneessa ym.
Palkkiohuoneharjoittelu olisi tähän paras. Eli vie portin taakse kaikenlaista kivaa tekemistä – puruluita ja muuta kiinnostavaa, ja älä heti päästä koiraa sinne. Näin saat sen “pyytämään” päästä huoneeseen, ja voit vapauttaa sen portin taakse. Kun toistat tätä rutiininomaisesti, rakennat koiralle positiivista mielikuvaa portin takana olemisesta, jolloin se kantaa paremmin myös vierastilanteisiin.
Pienen pennun yksinolon harjoittelu: on ankkuroitu musiikkia, annettu rauhoittavaa tekemistä (kong/puruluu), ja tehty porttiharjoittelua. Kun pentu saa kongin tai puruluun syötyä, se saa vinkumis/hepulikohtauksen ennen kuin siirtyy lepäämään ja nukkuu päivisin mielummin sängyn tai sohvan alla kuin omassa pedissä. Tätä hepulointia käy myös iltaisin kun käydään nukkumaan. Annanko hepuloida vai pitäisikö harjoittelua muuttaa jotenkin, jotta pentu ymmärtäisi siirtyä suoraan lepäämään?
Moikka, hepulointiin ei tarvitse puuttua, se luultavasti jää itsestään pois kun pentu kasvaa 🙂