Koiran kouluttajaksi (3 op) – 10/25
Ainutlaatuinen mahdollisuus koiran kouluttajaksi haluaville!
Koiran käyttäytymisen ja koulutuksen perusteet -kokonaisuus tarjoaa laajan ymmärryksen siitä, millainen eläin koira on ja miten sen käyttäytymiseen voi vaikuttaa konkreettisesti. Kurssilla käsitellään koiran lajityypillisiä tarpeita elämässä ihmisen kanssa, koiran tunteita ja tunteiden huomioimista koulutuksen taustalla. Lisäksi käydään läpi kouluttamisen perusteet niin ”tempputasolla” kuin arjen tilanteiden tasolla.
- Millainen eläin koira on ja mitä se tarvitsee voidakseen hyvin ihmisen kanssa
- Miten koira oppii ja mitkä ovat kouluttamisen perusperiaatteet
- Miten koiran käyttäytymiseen vaikutetaan arjessa
Kouluttajana opinnoissa eläinten käytösneuvoja (MSc) Jaana Pohjola.
Opinnoista saa Kouluttaja-todistuksen.
Kurssi toteutetaan kokonaan etänä eli voit osallistua mistäpäin Suomea tahansa. Kaikki luennot on kuunneltavissa jälkikäteen myös tallenteina, joten suorittaminen ei sido sinua aikaan tai paikkaan.
Osamaksu onnistuu, kysy lisää sähköpostilla info(a)elainkoulutus.fi
669 €
Kokonaisuus on kolmen opintopisteen laajuinen, eli se sisältää yhteensä noin 81 tuntia opiskelua. Työmäärä jakautuu näin:
- 5 luentopäivää
- 4 kysy & vastaa -tuntia
- Itsenäinen harjoittelu ja koirien havainnointi noin 27 tuntia
- Opinnäytetyö (vapaamuotoinen) noin 27 tuntia
Kurssi antaa työkaluja koiran kouluttamiseen, ymmärtämiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen perustyökalujen muodossa.
Opit kurssilla koiran motivaatiosta ja palkitsemisesta, treenien pilkkomisesta ja suunnittelusta sekä koiran käyttäytymisen muokkaamisesta arjessa.
Kurssi on käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä pakettikokonaisuus. Kurssilla käsitellään kouluttamisen perusperiaatteita sekä käytännön näkökulmasta koiran tunteita ja palkitsemiseen perustuvan koulutuksen yhteyttä tunteisiin. Käytösongelmia, kuten pelon hoitamista ei syvällisesti käsitellä.
Kenelle kurssi sopii?
Kurssi soveltuu jokaiselle koirankouluttajaksi haluavalle. Erityisesti se sopii pelkän teorian lisäksi syvemmästä ymmärryksestä kiinnostuneille ja käytännön tasoon soveltamisesta innostuville. Kurssi tarjoaa laajan perustan siitä, miten koiran käyttäytymiseen voi vaikuttaa. Kurssi soveltuu myös valveutuneille koiranomistajille, jotka haluavat syventää osaamistaan ja ymmärrystään koirista.
Jokaisen koiranomistajan pitäisi käydä tämä kurssi!
Luentopäivien aiheet
- 17.10. klo 10-14.30 Koiran lajityypillinen käyttäytyminen – millainen eläin koira on? Koiran ja ihmisen ainutlaatuinen suhde
- 14.11. klo 9-14.30 Kouluttamisen edellytykset ja koiran tunteet
- 19.12. klo 9-14.30 Kouluttaminen käytännössä; toiminnan aikaansaaminen ja pilkkominen
- 16.1. klo 9-14.30 Kouluttaminen käytännössä; vihjeet, kesto, varmuus, häiriöt
- 13.2. klo 9-14.30 Kouluttaminen konkreettisesti arjessa
Kurssi on rakennettu siitä näkökulmasta, että erilaisten temppujen opettamisen ohella yhtä tärkeää on kokonaisuuden käsittäminen ja koiran havainnointi isommassa mittakaavassa. Kurssilla keskitytään sekä teoriassa että käytännössä ymmärtämään, miten koiran käyttäytymiseen voi vaikuttaa.
Kurssin kouluttaja
Kouluttaja kurssilla on kiitetty ja edistyksellinen eläinten käytösneuvoja ja ammatillinen opettaja Jaana Pohjola. Jaanalla on yli 15 vuoden vankka käytännön kokemus koirien kouluttamisesta ja käyttäytymisen muokkaamisesta arkea varten, ja lisäksi hän on kouluttanut pitkään eläinalan ammattilaisia. Ammatillisen opettajan ja voimavarakeskeisen työnohjaajan tutkinnoista Jaana ammentaa vahvaa osaamista koulutustyöhönsä. Hän onkin saanut kiitosta selkeästä ja innostavasta tavastaan käydä läpi monimutkaisiakin asiakokonaisuuksia.
Koiran kouluttamisen oppimisessa olennaisinta on ymmärtää perusasiat, siirtää ne sovelletusti käytäntöön ja olla luova. Tämä on paljon tärkeämpää kuin ammattijargonin opettelu.
Käytännönasioita kurssista
- Kurssi toteutetaan kokonaan etänä, eli sen suorittaminen ei sido sinua aikaan tai paikkaan.
- Kurssista saa Kouluttaja-todistuksen.
- Kurssilaisilla on käytössään kouluttajan tuki whatsapp-ryhmässä.
- Kurssi on kolmen opintopisteen laajuinen, yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä.
- Opintopisteitä ei myönnä mikään taho, vaan ne kuvastavat kurssin laajuutta.
- Voit itse valita, kuinka paljon opiskeluun panostat – voit kuunnella vain luennot tai voit suorittaa opintopisteet palauttamalla opinnäytetyön.
- Kaikista luentopäivistä ja kysy & vastaa-tunneista tulee tallenteet, jotka jäävät käyttöön vuodeksi.
- Käytännön harjoittelussa voit hyödyntää omaa koiraasi tai tuttavien koiria.
- Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi dokumentoitu koulutusprojekti, joka palautetaan vapaamuotoisena, se voi olla tekstiä, videoita, kuvia tai vaikkapa oppimispäiväkirja
- Kurssin hinta on 669 € (sis alv. 25,5 %)
- Voit ostaa kurssin suoraan verkkokaupan kautta. Jos haluat maksaa laskulla, ilmoittaudu sähköpostilla kurssille info(a)elainkoulutus.fi
- Kurssi on mahdollista maksaa myös erissä, tällöin lähetämme sinulle laskuja kurssin edetessä. Jos haluat maksaa esim. viidessä erässä, saat laskun kurssin alettua joka kuukausi. Lisäkuluja laskutuksesta ei tule.
Vastaamme kysymyksiin mielellämme, ota yhteyttä info(a)elainkoulutus.fi
Koiran kouluttajaksi (3 op) – 10/25
Osa 1 Lajityypilliset tarpeet
Osa 2 Koiran tunteet ja kouluttamisen edellytykset
Osa 3 Kouluttaminen käytännössä, toiminnan aikaansaaminen
Osa 4 Kouluttaminen käytännössä; vihjeet, kesto, varmuus, häiriöt
Osa 5 Kouluttaminen konkreettisesti arjessa: käytännön esimerkkejä
23 kommenttia artikkeliin ”Koiran kouluttajaksi (3 op) – 10/25”
Millaisia tukitaitoja suosittelet tiettyjä koiria jännittävälle koiralle? Jännittää erityisesti isokokoisia, herkästi tuijottavia, koiria. Sekä nopeasti jostain ilmestyviä koiria. Näissä tilanteissa epävarmuus saattaa purkautua haukkumisena. Kyseessä reilu 2v uros, jolla on joitakin huonoja koirakokemuksia valitettavasti taustalla. Lähtökohtaisesti on hyvinkin koirasosiaalinen, ja pystyy osan uroksistakin kanssa leikkimään. Myös isojen koirien. Itse epäilen, että tällä on edelleen jonkinasteinen teini-ikä meneillään.
Entä koiran itseluottamusta ylipäänsä lisääviä tukitaitoja?
Moikka Jaana,
olikos opinnäytetyölle joku viimeinen palautuspäivä?
t. Erja
Moi, ei ole palautuspäivää, ihan omaan tahtiin!
No hyvä:-) ja kiitos 🙂
Kaikki lähti liikkeelle uuden vuoden aattona, kun Pablo säikähti rakettia niin paljon, että meni aivan hysteeriseksi eikä palautunut enää tilanteesta saman päivän aikana. Meni 12-tuntia vaihtelevasti sängyn alla tai omassa häkissä ja satunnaisesti kävi toisessa huoneessa kunnes taas raketti räjähti ja säntäsi vinkuen piiloon. Tässä kohtaa oli myös juuri alkanut mörkökausi, sillä lenkillä tuijotteli satunnaisia asioita aina hieman pidempää mutta rohkaistui aina menemään katsomaan jännittävää asiaa.
Tilanne on nyt hieman kärjistynyt, sillä tällä viikolla lenkillä sattui lentämään lentokone ja Pablo meni siitä taas aivan tiloihin ja ainut asia mitä pystyttiin tekemään, niin lopetettiin lenkki siihen ja käännyttiin kotiin. Eli selkeästi kova ääni minkä lähdettä Pablo ei pysty havaitsemaan pelottaa. Eilen säikähti taas lenkillä ollessamme pilkkijää, kuka paiskasi auton oven kovaa kiinni juuri, kun olimme päässeet autosta ohi (lelu putosi suusta ja Pablo säntäsi äkkiää karkuun eikä enää uskaltanut tulla kanssani hakemaan edes lelua).
Olisiko tähän jotain vinkkiä, että mitä voin vastaavissa tilanteissa yrittää tehdä? Toki uskon myös, että tässäkin todennäköisesti aika auttaa kun kasvaa isommaksi. Tollerit vaan tuntuu olevan aika herkkiä koiria, joita tämmöiset tilanteet jäävät kalvamaan..
Voi harmi 🙁 Kannattaa tehdä juuri noin, että lähtee kotiin jos koira säikähtää. Voi myös käyttää “vaara ohi”-sanaa noiden äänien jälkeen. Mikäli ulos lähteminen alkaa jännittää, kannattaa yrittää askarrella ääniä hieman vaimentava tuubihuivi/kuulosuojain – se voi auttaa alkuun, ja kuitenkin onneksi yleensä lenkkeilyn ilo voittaa äänien pelon. Aika ihan varmasti auttaa, ja elämänkokemus.
Hei, mitenkäs semmoisen 4v göötin kanssa olisi hyvä tehdä, kun koira on juonut paljon ja on hienovarainen/huono pyytämään ulos, pissaillee sisälle. Nyt veden juontia vähennetty ell ohjeiden mukaan,( noin viikko sitten oli ell käynti)kerran sen jälkeen pissannut sisälle. Koiraa on tutkittu paljon, ei ole löydetty elimellistä vikaa. Kyseessä eloisa koira, jota lenkitetään aktiivisesti.
Moikka, onko kyseessä poikakoira?
Hei, kyseessä on tyttökoira
Ok, tuossa tapauksessa ehkä rytmitys on oleellista, eli hieman paluut pentuaikoihin, ja sitä kautta pissakäyntien korostaminen. Toki kannattaa mysö miettiä mikä juomista lisää – kerran muistan tapauksen, jossa koira oli muuton jälkeen alkanut kärsiä kuumuudesta sisällä ja sen takia joi. Että juomiseen voi olla joku syy, kuten lämpötila tai muu huomaamaton vaiva, kuten närästys.
Kiitos, selvitellään lisää asiaa?
Moikka! Meillä nyt tällainen tilanne käsillä: näimme muutama viikko sitten yhtä koirakaveria, narttua jolla ei siis ollut juoksut. Käveltiin jonkun matkaa yhdessä ja pääsivät myös leikkimään puistoon vapaana. Oma koira pian 10kk uros joka meni tuosta tytöstä aivan sekaisin, koitti monesti selkään ja oli hyvin kiihdyksissä tästä. (Viimeksi tavattu kun oma oli noin 4kk) Tuon parin tunnin leikki tapaamisen jälkeen tulimme koiran kanssa sisälle, kävi aika pian nukkumaan ja sitten itse lähdin töihin. Kamerasta huomasin, että koira jäi vinkumaan ja ulvomaan perääni, mitä ei normaalisti tee. Yksinolossa meillä ei ole koskaan ollut ongelmia, vaan koira on aina rauhoittunut omalle pedille nukkumaan, ehkä pienen puuhastelun jälkeen.
Tämä tilanne on nyt jatkunut muutaman viikon, yksinoloa ei tunnu sietävän enää, vaan aika nopeasti alkaa vinkuminen ja ulvonta, välillä käy omalla pedillä, ja välillä käy haistelemassa ovea ja istahtaa sen eteen vinkumaan. Itse käsitän tilanteen niin, että koira ei päässyt palautumaan tuosta kiihdyttävästä tapaamisesta ja kun jäi yksin kotiin, niin kuppi täyttyi ja asiasta joka ennen osattu nhyvin, niin siitä tuli yhtäkkiä pelottava?
Muurosikä tosiaan vahvasti päällä, ulkona haistelisi kuola valuen ja suu vaahdoten tyttöjen pissoja jos saisi ja sisällä myös ajoittain vinkuu ja on levoton. Ruokahalukin on vaihteleva. Kaikki kuitenkin alkanut/voimistunut tuon kohtaamisen jälkeen. Kivut on poissuljettu, käytiin ell. kun ensin ajattelin että olisi satuttanut itsensä, mutta taitaa koira olla aikamoisessa hormonimyrskyssä. Miten suosittelisit etenemään asiassa? ollaan yritetty tehdä paljon palauttavia juttuja, ruuan etsintää, haistelu lenkkejä metsässä vapaana ja paljon lepoa. Ei olla enää tavattu kiihdyttäviä koira kavereitakaan. Pienin askelin palattu tosiaan noihin yksinolo harjoituksiin, mutta voiko tämä myös olla jokin “vaihe” joka menee ohi kun hormonitkin vähän tasottuu? Ell. mainitsi jo esim. kemiallista kastraatiota mutta en vielä mielellään näin nuorelle haluaisi.
Moikka! Tämä on hyvin tyypillinen tilanne nuorilla uroskoirilla – eli narttujen houkutus on niin valtava, että se aiheuttaa perään huutelua/yksinolohaasteita. Ehkä puiatossa on ollut juoksunartun hajua, vaikka kaverilla ei ollut juoksut. Tämä narttujen perään haikailu on erittäin yleistä, ja se monesti voi ilmentyä muina haasteina, kuten juuri yksinolo-ongelmina. Hyvä tässä on tunnistaa tuo, että ongelma ei ole välttämättä yksinolo sinänsä, vaan houkutus kodin ulkopuolella on niin suuri, että koira haluaa asunnosta ulos. Eli jos/kun koiran hormonit tasaantuvat, ongelma poistuu yleensä itsestään. Millä sitten tilanteen saa tasaantumaan, onkin hankalampaa – varsinkin jos naapurustossa on paljon koiria, on usein aina jollakin juoksut ja se pitää tätä käytöstä yllä. Aika auttaa siis asiaan, ja se onkin harmi kyllä melkein ainut asia, joka oikeasti toimii. Moni uros kuitenkin pystyy pärjäämään vilkkaassakin ympäristössä, mutta joillekin se muodostuu haasteeksi, jolloin implanttu/leikkaus tuo rauhan.
Joo juurikin näin, pohditaan nyt vähän vaihtoehtoja, mutta luultavasti päädytään tuohon implantin kokeiluun näin alkuun. Ei ole tietty koirallekkaan kiva kun stressaa ja haikailee tyttöjen perään. Kiitos Jaana vastauksesta!
Hei, mitä olisi vinkkejä pentukoiran 7,5 kk hihnakäyttäytymiseen?
Olen ymmärtänyt, että noin 7 kk iässä koirien hajuaistikeskus aivoissa alkaa kehittymään ja johtuneeko siitä tai jostain muusta , että nenä vie ja vetoa riittää. Vetämistä on vähemmän , kun kävelemme pennun kanssa kahdestaan, mutta jos muita koiria mukana niin veto on kovaa. Olen koettanut tehdä parinkin eri ohjeen mukaan yrittäen hillitä vetämistä :
-yksi on, että kun vetää niin käännytään takaisin tulo suuntaan
-toinen ohje oli, että pysähdy ja kun pentu löysää hihnaa kääntyy minuun päin palkkaa
Lenkit eivät ole meillä matkallisesti pitkiä ja otan näitä vaan osanajan lenkistä.
Toinen kysymys oilisi rauhoittumisesta/nukkumisesta:
meillä tahtoo olla niin että esim kun pentu nukkuu päiväunia samassa huoneessa kuin minä olen, niin voin liikkua samassa kerroksessa erihuoneissa ja pentu jatkaa nukkumista, mutta jos esim käyn alakerrassa niin pentu herää ja seuraa minua alakertaan.
Mitä minun kannattaisi tehdä? Tai onko ok jos herää ja seuraa?
Rauhoittumista viltille ollaan vähän treenattu, mutta minusta tuntuu , että pentu kokee sen enemmän namien saanti tilanteena ja on kyllä makuulla , mutta ei rentona vaan kuin odottaisi “käskyä” tekemiseen.
Moikka, vetämisestä ei tarvitse olla kovin huolissaan ja voit luottaa siihen, että pentu kyllä oppii ajan mittaan myös mukautumaan taluttajan tahtiin. Kääntyminen ja pysähtely ovat tyypillisiä vinkkejä, mutta valitettavasti ne toimivat melko huonosti. Koira ei yleensä ns tietoisesti vedä, vaan haluaa vain edetä ihmistä nopeammin. Vetämiseen tepsii kontaktilla pääsee-konseptin opettaminen eli yleisellä tasolla kannattaa opettaa koiralle, että kontakti taluttajaan tuottaa mielekkäitä seurauksia. Mutta tätä ei kannata lähteä nollatoleranssilla toteuttamaan, vaan lenkkien ulkopuolella ensin. Sitten auttaa pitkä hihna ja se, että lyhyellä hihnalla kuljetaan vain lyhyitä pätkiä.
Rauhoittumiseen liittyen tuo on jo todella hyvä, että saat liikkua samassa kerroksessa. Siitä se edistyy. Jos haluat, voit alkaa kertoa koiralle kun menet alas, että menet vain alas ja tulet kohta takaisin. Koira sitten oppiii tämänkin, että et katoa mihinkään. Ja tuo on kyllä totta, että monesti rauhoittuminen menee suorittamiseksi ja namien kärttämiseksi 😀
Kiitoksia <3
Myös täällä pohdinnassa koiran tunnetila ja vireenhallinta. Omalla pian 2v staffilla lähtee tosi herkästi ”mopo käsistä”.
Meillä toistaiseksi vieraiden vastaanottaminen tosi hankalaa. Innostuu tosi paljon ja koiralle jää ikään kuin levy päälle ja sen on vaikea rauhoittua vaikka olisi päässyt vieraat jo tervehtimään.
Haluaisin opettaa koiralle tähän tukitaitoja ja saada sitä kautta myös tilanteista koiralle helpompia. Myös erilaiset ympäristöt, kuten näyttelyt, ovat koiralle hankalia, kun kiihtyy herkästi. Ei hauku tai muuta, mutta on hyvin kiihdyksissä.
Moikka, tehokkaita vaihtoehtoja koiran rauhoittamiseen on oikeastaan kaksi: joko niin, että keksit koiralle jonkin vieraiden kanssa kilpailevan palkkion ja toivot, että koira suuntaa tarmoaan myös siihen – tämä auttaa toistojen kautta; tai niin, että annat koiran kiihtyä ja sitten keskeytät tilanteen, esimerkiksi käyttämällä koiran ulkona ja laittamalla sen toiseen tilaan joksikin aikaa. Vierastilanteet ovat haastavia, koska ne kestävät niin pitkään koiran näkökulmasta – kiihtymystä on todella vaikea saada kokonaan pois ja siksi se käynnistyy yhä uudelleen.
Näyttelyissä ja muissa tilanteissa syy kiihtymykselle voi olla sama kuin vieraiden tullessa, eli innostus, tai se voi olla myös epävarmuutta/pelkoa. Kiihtymystä hoidetaan ensisijaisesti palkkioiden avulla, eli turhautuvaa/innostuvaa koiraa palkitaan sillä, mitä se haluaakin eli päästämällä moikkaamaan yhä uudelleen ja pelokasta/epävarma koiraa palkitaan taas poispäin (esim. muista koirista), ja hallinnan tunteen myötä koira rauhoittuu. Siksi siis kiihtymyksen syyllä on merkitystä.
Moikka!
Osassa 1 taitaa olla yksi luentopätkä tuplatallenteena. Tai ainakin minulla alin video (otsikkona Bonusvideo: leikki…) on täysin sama kuin toiseksi viimeinen video.
Kiitos, korjaan tämän
Tunnetilaan liittyen kaipaisin vinkkejä, miten rakentaa kiihkeälle/voimalla leikkiväĺle koiralle rentoutta leikkeihin. Pentuna tuli aivan näpeille, nyt osaa säädellä, ja irrottaa, kun lelu pysähtyy tai pyytää irrottamaan. Samalle koiralle haluaisin vahvistaa rentoutta sosiaaliseen palkkaan. Miten löytää tavat, joista koira aidosti ilahtuu?
Tämä on ensi kerran aiheena! Leikkimisen rentouteen vaikuttaa ainakin nämä asiat: menettämisen pelko, turhautuminen, kuormittuneisuus, ympäristön häiriöt.. Eli todella moni asia. Siinäkin on eroja, miten kukin leikin näkee – usein leikki palkkiona nähdään jopa suorituksenomaisena asiana (eli koiralle opetetana ihmisen leikin säännöt), kun taas esim koirienvälinen leikki perustuu heittäytymiseen ja vastavuoroisuuteen ja luovuuteen.
Samoin sosiaalinen palkka mielletään usein enemmän tai vähemmän suoritusta palvelevaksi rakennetuksi asiaksi, vaikka parhaimmillaan kyse olisi lajienvälisestä leikistä.
Leikki on tosi mielenkiintoinen aihe, ja ehkä se mistä kannattaa lähteä liikkeelle on se, että unohtaa kaikki “oikein leikkimisen säännöt” ja lähtee etsimään aitoa iloa.