EK-logo-vaaka_5@4x.svg

Pelkoaggressiivinen koira – miksi pelkäävä koira hyökkää ja miten sitä voi auttaa?

Pelko ja aggressiivinen käyttäytyminen voivat ensi näkemältä tuntua vastakohdilta. Pelkäävän koiran ajatellaan helposti väistävän, vetäytyvän tai yrittävän paeta, kun taas aggressiivisesti käyttäytyvä koira voi näyttää itsevarmalta: se haukkuu, murisee, syöksyy kohti tai jopa puree.

Todellisuudessa pelko on yksi tavallisista koiran aggressiivisen käyttäytymisen taustalla olevista tekijöistä. Suomalaisissa laajoissa koira-aineistoissa pelokkuuden ja aggressiivisen käyttäytymisen välillä on havaittu yhteys. Aggressiivisesti käyttäytyvä koira ei kuitenkaan välttämättä pyri konfliktiin. Se voi yrittää saada uhkaavaksi kokemansa asian pysähtymään tai siirtymään kauemmas.

Pelkoaggressiivisen koiran auttamisessa olennaista on ymmärtää, mitä koira pelkää, millaisissa tilanteissa käyttäytyminen syntyy ja mitä vaihtoehtoja koiralla on käytettävissään. Näkyvän aggression vähentäminen ei yksin riitä, jos koiran kokema pelko säilyy ennallaan.

Pelkoaggressiivinen koira pähkinänkuoressa

Pelkoaggressiivisuudella tarkoitetaan aggressiivista käyttäytymistä, jonka taustalla on pelko tai kokemus uhasta. Koira voi murista, haukkua, näyttää hampaita, syöksyä kohti, näykätä tai purra saadakseen pelottavan asian pysähtymään tai siirtymään kauemmas.

Pelkoaggressiivisen koiran auttamisessa olennaista on:

  • Selvittää, mitä koira pelkää ja missä tilanteissa pelko syntyy.
  • Tunnistaa käyttäytymisen tarkoitus. Koira voi yrittää lisätä etäisyyttä tai estää epämiellyttävän tilanteen jatkumisen.
  • Lisätä turvallisuuden tunnetta ja vaikutusmahdollisuuksia. Väistäminen, poistuminen ja tauon pitäminen voivat olla toimivia vaihtoehtoja aggressiiviselle käyttäytymiselle.
  • Harjoitella riittävän helpoissa tilanteissa, joissa koira pystyy oppimaan.
  • Välttää rankaisemista. Aggressiivisen käyttäytymisen estäminen ei itsessään poista pelkoa.
  • Huomioida terveydentila. Kipu voi aiheuttaa tai voimistaa aggressiivista käyttäytymistä.

Pelkoaggressiivisuuteen ei ole yhtä kaikille koirille sopivaa harjoitusta. Ratkaisu riippuu siitä, mitä koira pelkää ja millaisissa tilanteissa se kokee tarvitsevansa puolustautumista.

€97.30139.00€

Koira puree – verkkokurssi avuksi aggressiivisuuteen

Resurssien vartiointi, vieraiden vahtiminen, pureminen hoitotilanteissa – tietoa aggressiivisuuden eri muodoista, neuvoja puremistilanteisiin ja ennaltaehkäiseviin muutoksiin arjessa.

Mitä tehdä, jos koira käyttäytyy aggressiivisesti pelon vuoksi?

Jos koira murisee, haukkuu, syöksyy kohti tai yrittää purra, ensimmäinen tehtävä on huolehtia turvallisuudesta. Pelottavan tilanteen jatkaminen tai koiran pakottaminen pysymään siinä voi lisätä puolustautumisen tarvetta. Etäisyyden lisääminen ja tilanteen keskeyttäminen ovat usein perusteltuja välittömiä toimenpiteitä.

Aggressiivista käyttäytymistä ei kannata tulkita tottelemattomuudeksi tai yritykseksi hallita ihmistä. Koira voi kokea tilanteen uhkaavaksi, vaikka ihminen ei näe siinä mitään vaarallista. Sen käyttäytyminen voi myös olla seurausta aikaisemmista kokemuksista, joissa muriseminen tai haukkuminen on saanut pelottavan asian poistumaan.

Jos käyttäytyminen on alkanut äkillisesti tai muuttunut selvästi, myös kipu ja muut terveydelliset syyt on tärkeää selvittää. Kipu voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi koira puolustautuu esimerkiksi kosketettaessa tai lähestyttäessä (Camps ym. 2012).

Toistuva, voimakas tai puremiseen johtava aggressiivinen käyttäytyminen edellyttää yksilöllistä tilanteen arviointia. Pelkoon liittyvä aggressiivisuus voi näyttää eri koirilla hyvin samanlaiselta, vaikka käyttäytymisen taustalla vaikuttavat tekijät ja tarvittavat ratkaisut olisivat erilaisia.

Miksi pelkäävä koira hyökkää?

Pelko yhdistetään usein pakenemiseen, mutta eläin voi reagoida uhkaan monella tavalla. Se voi väistää, jähmettyä, yrittää poistua tai puolustautua. Käyttäytymiseen vaikuttaa muun muassa uhkan koettu voimakkuus, sen etäisyys ja se, millaisia toimintavaihtoehtoja eläimellä on käytettävissään.

Aggressiivinen käyttäytyminen voi olla koiralle tapa lisätä etäisyyttä. Murina, haukkuminen tai kohti syöksyminen voivat saada toisen koiran tai ihmisen pysähtymään, perääntymään tai poistumaan. Tällöin käyttäytymisellä on ollut koiran näkökulmasta hyödyllinen seuraus.

Jos samanlainen tilanne toistuu, koira voi oppia käyttämään aggressiivista käyttäytymistä yhä aikaisemmin. Se voi esimerkiksi alkaa haukkua jo silloin, kun vieras ihminen on vielä kaukana. Käyttäytymisen muuttuminen ennakoivammaksi ei välttämättä tarkoita sitä, että koiran pelko olisi lisääntynyt. Se voi myös kertoa siitä, että koira on oppinut, millä keinolla se pystyy vaikuttamaan tilanteeseen.

Aggressiivinen käyttäytyminen voi siis vahvistua oppimisen seurauksena, vaikka sen alkuperäinen taustatekijä olisi pelko. Tämä tekee käyttäytymisen arvioinnista monimutkaisempaa kuin pelkkä yksittäisten eleiden tulkitseminen.

Mahdollisuus poistua vaikuttaa käyttäytymiseen

Koiran mahdollisuus väistää tai poistua voi vaikuttaa siihen, millaista käyttäytymistä se käyttää vaikeassa tilanteessa.

Hihnassa oleva koira ei välttämättä pysty väistämään vastaantulevaa koiraa. Ahtaassa eteisessä koira voi joutua hyvin lähelle vierasta ihmistä, vaikka haluaisi pitää enemmän etäisyyttä. Käsittelytilanteessa koiraa saatetaan pitää paikallaan, vaikka se yrittäisi poistua.

Jos väistäminen ei ole mahdollista tai se ei tuota koiran tarvitsemaa lopputulosta, puolustautuminen voi tulla todennäköisemmäksi.

Aggressiivisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi on tärkeää tarkastella myös sitä, mitä koira olisi voinut tehdä tilanteessa toisin. Jos muita toimivia vaihtoehtoja ei ollut, aggressiivinen käyttäytyminen on voinut olla koiran näkökulmasta ymmärrettävä ratkaisu.

Pelkoaggressiivisuus voi näkyä yllättävissä tilanteissa

Pelkoon liittyvä aggressiivinen käyttäytyminen ei aina näytä siltä, mitä pelkäävältä koiralta odotetaan. Koira voi esimerkiksi lähestyä pelottavaa ihmistä, seurata tätä tai syöksyä tämän perään. Tällainen käyttäytyminen saatetaan tulkita itsevarmuudeksi tai haluksi hyökätä, vaikka taustalla voi olla myös epävarmuutta ja pelkoa.

Yksittäisestä käyttäytymisestä ei kuitenkaan voi päätellä varmasti koiran tunnetilaa. Sama käyttäytyminen voi liittyä eri tilanteissa erilaisiin motivaatioihin. Siksi käyttäytymistä on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta.

Koira hyökkää, kun ihminen kääntää selän

Koira voi vaikuttaa pärjäävän vieraan ihmisen läsnä ollessa mutta reagoida vasta, kun ihminen kääntyy tai alkaa poistua. Se voi haukkua, syöksyä perään, näykätä pohkeista tai jopa purra.

Tällainen käyttäytyminen saatetaan tulkita merkiksi siitä, ettei koira oikeastaan pelännytkään. Tilanne voi kuitenkin olla monimutkaisempi.

Ihmisen kääntyessä hänen asentonsa, liikkeensä ja suhteensa koiraan muuttuvat. Koira, joka ei aikaisemmin uskaltanut lähestyä, voi toimia eri tavalla ihmisen käännyttyä poispäin. Myös aikaisempi oppiminen voi vaikuttaa käyttäytymiseen.

Jos koiran tavoitteena on saada vieras ihminen kauemmas, tämän poistuminen voi olla koiran kannalta toivottu lopputulos. Käyttäytymisen taustaa ei kuitenkaan voi päätellä varmasti ilman tietoa koko tilanteesta.

Koira murisee, kun sitä lähestytään

Murina on yksi koiran tavoista viestiä. Se voi kertoa esimerkiksi siitä, että koira kokee lähestymisen epämiellyttäväksi tai uhkaavaksi ja tarvitsee lisää etäisyyttä.

Murinan merkitys riippuu tilanteesta. Jos koira murisee aina vieraan lähestyessä mutta rauhoittuu tämän siirtyessä kauemmas, käyttäytyminen voi liittyä etäisyyden säätelyyn.

Murina ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että koira olisi valmis puremaan. Sen perusteella ei myöskään voida päätellä, kuinka voimakasta pelkoa koira kokee.

Koiran käyttäytymistä on tärkeää tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä murinan esiintyminen tai puuttuminen ei riitä kertomaan, kuinka turvalliseksi koira tilanteen kokee.

Koira hyökkää vierasta kohti ovella

Ovitilanne voi olla koiralle poikkeuksellisen kuormittava. Vieras ihminen saapuu nopeasti koiran elinympäristöön, tila voi olla ahdas ja tilanteessa tapahtuu paljon lyhyessä ajassa.

Koira voi haukkua tai syöksyä vierasta kohti saadakseen tämän pysähtymään tai siirtymään kauemmas. Toisaalta samankaltainen käyttäytyminen voi liittyä myös kiihtymiseen, turhautumiseen tai aikaisemmin opittuihin toimintatapoihin.

Siksi ovella tapahtuvaa aggressiivista käyttäytymistä ei pidä automaattisesti tulkita pelkoaggressiivisuudeksi. Käyttäytymisen taustaa voidaan ymmärtää vasta tarkastelemalla koiran muuta toimintaa, tilanteen kulkua ja aikaisempia kokemuksia.

Koiranpentu puree aggressiivisesti – voiko kyse olla pelosta?

Koiranpennun pureminen voi näyttää aggressiiviselta, vaikka kyse olisi tavallisesta pentujen käyttäytymisestä. Pentu voi tarttua käsiin, vaatteisiin tai lahkeisiin voimakkaasti esimerkiksi leikin, kiihtymisen, turhautumisen tai väsymyksen yhteydessä.

Voimakaskaan pureminen ei yksin tarkoita, että koiranpentu olisi aggressiivinen. Pennun käyttäytymistä täytyy arvioida tilanteen ja muun käyttäytymisen perusteella.

Pelkoon liittyvä pureminen voi esiintyä esimerkiksi silloin, kun pentu kokee lähestymisen, koskettamisen, nostamisen tai kiinnipitämisen uhkaavaksi. Pentu voi yrittää väistää, jähmettyä, poistua tai murista ennen puremista. Kaikissa tilanteissa tällaisia ennakoivia merkkejä ei kuitenkaan ole helppo havaita.

Myös pennun kipu tai muu fyysinen epämukavuus voi vaikuttaa sen käyttäytymiseen. Jos pentu alkaa äkillisesti puolustautua käsittelytilanteissa, terveydentilan selvittäminen on tärkeää.

Pennun pelkoon liittyvää aggressiivista käyttäytymistä ei kannata vähätellä, mutta sitä ei myöskään pidä sekoittaa tavalliseen pentupuremiseen. Pennun käyttäytyminen on vasta kehittymässä, eikä yksittäinen aggressiivinen reaktio kerro, millaiseksi koiran käyttäytyminen myöhemmin muodostuu.

Lue lisää: Koiranpentu puree – mikä on normaalia ja mitä voi tehdä?

Miksi koirasta tulee pelkoaggressiivinen?

Pelkoon liittyvälle aggressiiviselle käyttäytymiselle ei yleensä ole yhtä yksittäistä syytä. Siihen voivat vaikuttaa koiran perinnölliset ominaisuudet, varhaiset kokemukset, oppimishistoria, elinympäristö ja terveydentila.

Kaksi samanlaisessa ympäristössä elävää koiraa voi suhtautua samoihin tilanteisiin hyvin eri tavoin. Toinen voi väistää vieraita ihmisiä, kun taas toinen puolustautuu herkemmin. Erot eivät välttämättä johdu siitä, että koirat olisivat saaneet erilaista koulutusta.

Pelokkuudessa on yksilöllisiä ja perinnöllisiä eroja

Koirat eroavat toisistaan siinä, kuinka herkästi ne kokevat erilaiset asiat uhkaavina. Pelokkuudessa ja aggressiivisessa käyttäytymisessä on havaittu sekä rotujen että yksilöiden välisiä eroja.

Salosen ym. (2020) laajassa suomalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 13 000 koiran ahdistuneisuuteen liittyviä käyttäytymispiirteitä. Tutkimuksessa havaittiin yhteyksiä muun muassa pelokkuuden ja aggressiivisuuden välillä.

Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että pelokas koira käyttäytyisi väistämättä aggressiivisesti. Pelokkuus voi näkyä monella tavalla, ja ympäristö sekä oppimiskokemukset vaikuttavat siihen, millaisia toimintatapoja koira käyttää.

Varhaisilla kokemuksilla on merkitystä

Koiran ensimmäiset elinkuukaudet ovat tärkeää aikaa ympäristöön, ihmisiin ja muihin koiriin tutustumiselle. Turvalliset kokemukset voivat tukea koiran kykyä suhtautua uusiin asioihin joustavasti, kun taas puutteelliset tai haitalliset kokemukset voivat lisätä myöhempien pelkojen riskiä.

Varhaisten kokemusten merkitys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pelkoaggressiivisen koiran taustalta pitäisi löytyä jokin yksittäinen huono kokemus.

Pelko voi kehittyä vähitellen useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Koira voi myös olla yksilöllisesti herkempi reagoimaan uusiin tai epävarmoihin tilanteisiin.

Pelkoaggressiivisella koiralla ei tarvitse olla traumaa

Joskus käyttäytymisen muutos liittyy selvästi tiettyyn tapahtumaan. Koira on voinut esimerkiksi joutua toisen koiran hyökkäyksen kohteeksi tai kokea kivuliaan käsittelytilanteen.

Usein näin selvää alkupistettä ei kuitenkaan ole. Pelko voi rakentua vähitellen useista kokemuksista, ja koira voi oppia ennakoimaan tilanteita, joissa se on aikaisemmin kokenut olonsa turvattomaksi.

Pelkoaggressiivisuuden ymmärtäminen ei siis edellytä yhden menneisyydessä tapahtuneen traumaattisen kokemuksen löytämistä.

Kipu voi lisätä puolustautumisen tarvetta

Kipu voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi koira kokee lähestymisen tai kosketuksen epämiellyttäväksi. Koira voi myös alkaa ennakoida kipua tilanteissa, joissa sitä on aikaisemmin kosketettu tai käsitelty.

Campsin ym. (2012) tutkimuksessa tarkasteltiin kipuun liittyvää aggressiivista käyttäytymistä koirilla. Tutkimus havainnollistaa, että aggressiivinen käyttäytyminen voi liittyä fyysiseen epämukavuuteen eikä pelkästään koiran aikaisempiin oppimiskokemuksiin.

Kipu ei aina näy ontumisena tai muuna helposti havaittavana oireena. Käyttäytymisen muuttuminen voi olla yksi ensimmäisistä merkeistä siitä, ettei koiralla ole kaikki hyvin.

Pelkoaggressiivisuus ja koiran mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen

Pelkoaggressiivisuutta tarkastellaan usein sen kautta, kuinka voimakkaasti koira reagoi pelottavaan asiaan. Yhtä tärkeää on huomioida, millaisia mahdollisuuksia koiralla on itse vaikuttaa tilanteeseen.

Kokemus ennakoitavuudesta ja hallinnasta on tärkeä osa eläimen hyvinvointia. Koira, joka pystyy säätelemään etäisyyttään tai poistumaan vaikeasta tilanteesta, on erilaisessa asemassa kuin koira, jonka täytyy pysyä paikallaan pelottavan asian lähestyessä.

Pelkoaggressiivisen koiran kohdalla tämä on erityisen olennaista, koska aggressiivinen käyttäytyminen voi itsessään olla yritys vaikuttaa tilanteeseen.

Jos koira oppii, että vain voimakas käyttäytyminen saa ihmisen tai toisen koiran perääntymään, aggressiivinen käyttäytyminen voi muodostua sille tärkeäksi toimintatavaksi.

Sen sijaan tilanteissa, joissa koiran lievempiin viesteihin vastataan, sen ei välttämättä tarvitse käyttää yhtä voimakkaita keinoja.

Koiran mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa ei tarkoita sitä, että koira päättäisi kaikesta. Se tarkoittaa, että koiran käyttäytymisellä ja viesteillä on merkitystä.

Tämä ajatus on keskeinen myös Kysytään koiralta® -lähestymistavassa, jossa koiraa tarkastellaan aktiivisena osapuolena eikä pelkästään koulutuksen kohteena.

Pelkoaggressiivisuus ei aina näy voimakkaana käyttäytymisenä

Kaikki pelkäävät koirat eivät murise, hauku tai hyökkää. Osa koirista vetäytyy, jähmettyy tai yrittää välttää vaikeita tilanteita mahdollisimman huomaamattomasti.

Aggressiivisen käyttäytymisen puuttuminen ei siis tarkoita, ettei koira pelkäisi. Vastaavasti voimakas aggressiivinen käyttäytyminen ei yksin kerro, kuinka voimakasta pelkoa koira kokee.

Koiran tunnetilaa ei voi päätellä luotettavasti yhden eleen tai yksittäisen käyttäytymisen perusteella. Arvioinnissa tarvitaan tietoa tilanteesta, koiran käyttäytymisen kokonaisuudesta ja siitä, miten käyttäytyminen muuttuu olosuhteiden muuttuessa.

Tämä on tärkeää myös siksi, että pelkoaggressiivisuutta voidaan joskus yrittää arvioida pelkästään koiran ulkoisen olemuksen perusteella. Hyökkäävältä näyttävä koira voidaan tulkita itsevarmaksi, kun taas hiljainen ja paikallaan pysyvä koira voidaan tulkita rauhalliseksi.

Kumpikaan tulkinta ei välttämättä vastaa koiran kokemusta.

Miksi pelkoaggressiivista koiraa ei kannata rankaista?

Kun koira murisee, haukkuu, syöksyy kohti tai yrittää purra, käyttäytymisen pysäyttäminen voi tuntua tärkeimmältä tavoitteelta. Pelkoon liittyvässä aggressiivisessa käyttäytymisessä on kuitenkin olennaista erottaa toisistaan näkyvän käyttäytymisen estäminen ja sen taustalla olevan pelon vähentäminen.

Rankaiseminen voi vaikuttaa siihen, mitä koira tekee, mutta se ei itsessään muuta pelottavaa asiaa turvalliseksi.

Jos koira esimerkiksi murisee vieraan lähestyessä ja murinasta seuraa jotakin epämiellyttävää, koira voi oppia vähentämään murisemista. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että vieraan ihmisen aiheuttama pelko olisi vähentynyt.

Koirien koulutusmenetelmiä koskevissa tutkimuksissa aversiivisten menetelmien käyttöön on yhdistetty hyvinvointiriskejä ja lisääntynyttä stressiin liittyvää käyttäytymistä (Ziv 2017; Vieira de Castro ym. 2020). Aggressiivisesti käyttäytyvien koirien omistajille tehdyssä tutkimuksessa osa konfrontatiivisista menetelmistä aiheutti koirissa aggressiivisia vastareaktioita (Herron ym. 2009).

Pelkoaggressiivisuuden kohdalla rankaisemiseen liittyy myös käyttäytymisen tulkinnan ongelma. Jos koira ei enää murise tai hauku, sen käyttäytyminen voi näyttää ihmisen näkökulmasta paremmalta, vaikka koiran kokema pelko ei olisi vähentynyt.

Tavoitteena ei pitäisi olla koira, joka ei näytä pelkoaan, vaan koira, jonka ei tarvitse puolustautua.

Voiko pelkoaggressiivisuudesta päästä eroon?

Pelkoon liittyvä aggressiivinen käyttäytyminen voi vähentyä huomattavasti, kun koiran olosuhteet muuttuvat ja sen kokema pelko vähenee. Kaikkien koirien kohdalla realistinen tavoite ei kuitenkaan ole se, ettei koira enää koskaan pelkäisi tai käyttäytyisi aggressiivisesti.

Käyttäytymisen muuttumiseen vaikuttavat muun muassa ongelman vakavuus ja ennakoitavuus, koiran yksilölliset ominaisuudet, terveydentila ja elinympäristö.

Joidenkin koirien kohdalla merkittävä muutos voi olla se, että aggressiiviset reaktiot harvenevat tai lievenevät. Toisilla koirilla tiettyjä tilanteita täytyy edelleen ennakoida ja järjestää myös pitkällä aikavälillä.

Pelkoaggressiivisuutta ei siksi kannata tarkastella pelkästään sen perusteella, esiintyykö aggressiivista käyttäytymistä vai ei. Olennaista on myös se, millaiseksi koiran arki muodostuu, kuinka usein se joutuu kokemaan pelkoa ja millaisia mahdollisuuksia sillä on selviytyä vaikeista tilanteista.

Muriseeko tai pureeko koirasi?

Aggressiivisen käyttäytymisen taustalla voi olla pelkoa, mutta aina kyse ei ole pelkoaggressiivisuudesta. Koira voi esimerkiksi puolustaa itselleen tärkeää asiaa, vastustaa käsittelyä tai reagoida voimakkaasti vieraisiin ihmisiin ja toisiin koiriin.

Aggressiivisen käyttäytymisen vähentäminen alkaa sen ymmärtämisestä, mitä koira yrittää käyttäytymisellään saada aikaan ja millaiset tekijät vaikuttavat sen toimintaan.

Koira puree ja murisee -verkkokurssilla perehdytään aggressiivisen käyttäytymisen taustatekijöihin sekä siihen, miten oman koiran käyttäytymistä voidaan arvioida ja millaisia yksilöllisiä ratkaisuja erilaisissa tilanteissa voidaan käyttää.

€97.30139.00€

Koira puree – verkkokurssi avuksi aggressiivisuuteen

Resurssien vartiointi, vieraiden vahtiminen, pureminen hoitotilanteissa – tietoa aggressiivisuuden eri muodoista, neuvoja puremistilanteisiin ja ennaltaehkäiseviin muutoksiin arjessa.

Usein kysyttyä pelkoaggressiivisuudesta

Lähteet

Camps, T., Amat, M., Mariotti, V. M., Le Brech, S. & Manteca, X. (2012). Pain-related aggression in dogs: 12 clinical cases. Journal of Veterinary Behavior, 7(2), 99–102. https://doi.org/10.1016/j.jveb.2011.08.002

Herron, M. E., Shofer, F. S. & Reisner, I. R. (2009). Survey of the use and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviors. Applied Animal Behaviour Science, 117(1–2), 47–54. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2008.12.011

Salonen, M., Sulkama, S., Mikkola, S., Puurunen, J., Hakanen, E., Tiira, K., Araujo, C. & Lohi, H. (2020). Prevalence, comorbidity, and breed differences in canine anxiety in 13,700 Finnish pet dogs. Scientific Reports, 10, 2962. https://doi.org/10.1038/s41598-020-59837-z

Vieira de Castro, A. C., Fuchs, D., Morello, G. M., Pastur, S., de Sousa, L. & Olsson, I. A. S. (2020). Does training method matter? Evidence for the negative impact of aversive-based methods on companion dog welfare. PLOS ONE, 15(12), e0225023. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0225023

Ziv, G. (2017). The effects of using aversive training methods in dogs—A review. Journal of Veterinary Behavior, 19, 50–60. https://doi.org/10.1016/j.jveb.2017.02.004

Lue seuraavaksi

Jos koirasi käyttäytyy aggressiivisesti, kannattaa tarkastella näkyvän käyttäytymisen lisäksi sitä, mikä käyttäytymisen taustalla on ja mitä koira yrittää tilanteessa saada aikaan.

  • Aggressiivinen koira – mistä koiran aggressiivinen käyttäytyminen voi johtua ja miten siihen kannattaa suhtautua.
  • Reaktiivinen koira – miksi koira reagoi voimakkaasti ja mitä reaktiivisuuden taustalla voi olla.
  • Remmirähjäys – miksi koira haukkuu tai syöksyy muita koiria tai ihmisiä kohti hihnassa ja miten remmirähjäystä voidaan lähestyä.
  • Koira puree ja murisee -verkkokurssi – kun haluat ymmärtää oman koirasi aggressiivista käyttäytymistä ja saada käytännön keinoja tilanteisiin.

Yksilöllinen puhelinneuvonta

Yksilöllistä apua ongelmiin lemmikkisi kanssa, helposti ja nopeasti! Puhelinneuvonnassa apunasi on eläinten käytösneuvoja ja -kouluttaja Jaana Pohjola.