Remmirähjäys on oire, ei diagnoosi
Remmirähjäys eli remmirähinä on yleisnimitys käytökselle, jossa koira räyhää hihnassa tai remmissä esimerkiksi toisille koirille tai muille vastaantulijoille. Koira voi haukkua, tempoilla, syöksyä kohti tai jäädä tuijottamaan vastaantulijaa. Remmirähjäys voi näyttää eri koirilla hyvin erilaiselta, eikä käyttäytymisen perusteella vielä voi päätellä, mistä se johtuu.
Kun koira rähisee remmissä, huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä koira tekee: haukkumiseen, murisemiseen, vetämiseen tai syöksymiseen. Ja ymmärrettävästi ensimmäinen ajatus voi olla: miten saan tämän loppumaan?
Mutta entä jos aloittaisimmekin toisesta kysymyksestä?
Miksi koira rähisee remmissä?
Remmirähinä voi näyttää ulospäin hyvin samanlaiselta riippumatta siitä, mitä koira tilanteessa kokee. Yksi koira voi pelätä vastaantulijaa ja yrittää saada sen kauemmas. Toinen voi olla niin innostunut kohtaamisesta, ettei pysty hillitsemään itseään. Kolmas voi turhautua siitä, ettei hihna anna sen liikkua haluamallaan tavalla.
Siksi rähisevää koiraa ei voi auttaa tehokkaasti ilman, että ensin selvittää käyttäytymisen taustasyyt.
Kun ymmärrämme, mikä saa juuri tämän koiran reagoimaan ja mitä se yrittää käyttäytymisellään saavuttaa, voimme myös miettiä, millainen harjoittelu auttaa sitä oikeasti.
- Remmirähjäys on oire, ei diagnoosi
- Remmirähinä pähkinänkuoressa
- Miten auttaa remmissä rähisevää koiraa?
- Mitä remmirähjäys tarkoittaa?
- Miksi koira räyhää remmissä?
- Koira voi alkaa ennakoida kohtaamisia
- Mitä tutkimukset kertovat remmirähinästä?
- Olet ehkä kokeillut jo näitä avuksi remmirähinään
- Tyypillisimmät virheet remmirähjäyksen hoidossa
- Tyytyväinen lenkkikaveri -verkkokurssi
- Hyvän lenkin jäljillä – katso lenkkiä vähän tarkemmin
- Hyvän lenkin jäljillä
- Kysymyksiä ja vastauksia remmirähjästä
- Lähteet
- Lue myös
Remmirähinä pähkinänkuoressa
Remmirähjäys tarkoittaa koiran voimakasta reagointia hihnassa esimerkiksi toisiin koiriin tai ihmisiin. Se voi näkyä haukkumisena, murisemisena, vetämisenä tai syöksymisenä.
Remmirähinä-käyttäytymisen taustalla voi olla esimerkiksi
- uhkakokemus,
- pelko,
- turhautuminen,
- voimakas innostus tai
- kiihtyminen.
Miten auttaa remmissä rähisevää koiraa?
Ensimmäinen tavoite ei ole saada koiraa olemaan rähisemättä hinnalla millä hyvänsä. Eikä uusi koulutustemppukaan.
Ensimmäinen tavoite on selvittää, miksi juuri sinun koirasi rähisee remmissä. Taustasyiden ymmärtämisen jälkeen koiraa voi auttaa kohdennetuin keinoin toimimaan toisin.
Esimerkiksi, jos koira rähisee pelon takia eli saadakseen vastaantulijan kauemmaksi, ei sitä auta herkkujen saaminen. Tai jos koira rähisee halutessaan epätoivoisesti toisen koiran luo leikkimään, ei etäisyyden lisääminen ratkaise vaan todennäköisesti vain pahentaa tilannetta.
Kaipaatko konkreettisia keinoja remmirähinän ratkaisemiseen? 👉Tutustu Tyytyväinen lenkkikaveri -verkkokurssiin
Mitä remmirähjäys tarkoittaa?
Remmirähjäys on yleisnimitys tilanteille, joissa koira reagoi hihnassa voimakkaasti johonkin ympäristön ärsykkeeseen. Tavallisimmin reaktion laukaisee toinen koira, mutta yhtä hyvin kohteena voi olla ihminen, pyöräilijä, auto tai jokin muu liikkuva tai koiran kannalta merkityksellinen asia.
Remmirähjäys voi näkyä monella tavalla. Koira saattaa haukkua, murista, syöksyä hihnan päähän, vinkua, jäykistyä, jäädä tuijottamaan tai jopa purra hihnaa. Usein huomio kiinnittyy äänekkäimpään käyttäytymiseen, vaikka se on vain näkyvin osa tapahtumaketjua.
Remmirähjäys alkaa usein jo ennen ensimmäistä haukahdusta. Koiran askel voi hidastua, katse lukittua vastaantulijaan ja keho jännittyä. Mitä lähemmäs tilanne etenee, sitä vaikeammaksi koiran voi olla irrottautua kohteesta tai toimia tilanteessa muulla tavalla. Haukkuminen tai syöksyminen on silloin tapahtumaketjun näkyvä osa, mutta harjoittelun kannalta kiinnostavaa on myös se, mitä tapahtui ennen sitä ja mikä sai tilanteen etenemään reaktioon asti.
Tästä seuraa yksi remmirähjäyksen tärkeimmistä oivalluksista: sama näkyvä käyttäytyminen voi syntyä eri syistä. Kaksi samalla tavalla haukkuvaa ja hihnan päähän syöksyvää koiraa voivat tarvita erilaisen harjoittelusuunnitelman. Toinen voi yrittää lisätä etäisyyttä uhkaavaksi kokemaansa vastaantulijaan, kun taas toinen turhautuu, koska ei pääse tervehtimään. Ulospäin käyttäytyminen näyttää lähes samalta, mutta koirien tavoitteet tilanteessa ovat erilaiset.
💡 Remmirähjäyksen kohdalla ei siis riitä, että kysymme mitä koira tekee. Olennaisempaa on kysyä, mikä saa sen reagoimaan ja mitä se yrittää käyttäytymisellään saavuttaa.
Miksi koira räyhää remmissä?
Remmirähjäys ei synny siksi, että koira olisi tahallaan tottelematon tai yrittäisi haastaa taluttajaansa. Koira toimii tilanteessa niiden tunteiden, tavoitteiden, aikaisempien kokemusten ja toimintatapojen pohjalta, jotka sillä juuri siinä tilanteessa ovat käytettävissään.
Kun koira räyhää toisille koirille, ensimmäinen kysymys on usein, miten remmirähjäyksen saisi pois. Ennen harjoitusten valintaa kannattaa kuitenkin selvittää, miksi juuri tämä koira reagoi vastaantulijoihin. Yksi koira voi yrittää saada pelottavan koiran kauemmaksi, toinen turhautua siihen, ettei pääse tervehtimään, ja kolmannella käyttäytymiseen voi vaikuttaa useampi asia samanaikaisesti. Siksi remmirähjäyksen koulutus ei tarkoita kaikille koirille samaa harjoitusta.
Vaikka remmirähjäys voi näyttää hyvin samanlaiselta koirasta toiseen, käyttäytymisen taustalla voi olla erilaisia syitä ja tavoitteita. Koira voi esimerkiksi kokea vastaantulijan uhkaavaksi ja pyrkiä lisäämään etäisyyttä. Toinen koira taas voi haluta päästä lähemmäs toista koiraa ja turhautua, kun hihna estää etenemisen. Myös voimakas innostuminen tai kiihtyminen voi vaikuttaa siihen, miten koira tilanteessa käyttäytyy. Tutkimuksissa toisiin koiriin reagoivilla koirilla onkin havaittu erilaisia käyttäytymisprofiileja, eikä yksittäinen näkyvä käyttäytyminen vielä kerro, mitä reaktion taustalla tapahtuu (Van Haevermaet, Soulsbury & Mills 2026).
Käyttäytymiseen voivat vaikuttaa samanaikaisesti myös monet muut tekijät, kuten kipu ja muu terveydentila, aikaisemmat kokemukset ja oppiminen, kuormitus ja palautuminen sekä ympäristö ja tilanne. Myös hihna voi olla osa kokonaisuutta: se rajoittaa koiran mahdollisuuksia liikkua, lisätä tai vähentää etäisyyttä ja päästä tavoittelemaansa asiaa. Fyysisen rajoittamisen on kuvattu voivan synnyttää koirilla barrier frustration -turhautumista (McPeake ym. 2019; McPeake ym. 2021).
Juuri tästä syystä yhtä kaikille sopivaa harjoitusohjetta ei ole olemassa. Harjoittelua suunniteltaessa kannattaa näkyvän reaktion lisäksi kysyä: Mikä saa juuri tämän koiran reagoimaan? Mitä se yrittää tilanteessa saavuttaa? Ja miten hihna ja muu ympäristö vaikuttavat sen mahdollisuuksiin toimia?
💡 Kaksi samalla tavalla haukkuvaa ja hihnan päähän syöksyvää koiraa voivat tavoitella tilanteessa aivan eri asioita. Siksi harjoittelun lähtökohtana ei pitäisi olla pelkkä haukkumisen lopettaminen, vaan sen ymmärtäminen, mitä koiran käyttäytymisen taustalla tapahtuu.
Koira voi alkaa ennakoida kohtaamisia
Kun remmirähjäys toistuu, myös kohtaamista ennustavat asiat voivat alkaa saada koiralle merkitystä. Koira voi oppia reagoimaan jo paljon ennen varsinaista ohitusta: tiettyyn paikkaan, vastaantulijan ilmestymiseen kaukana tai muihin vihjeisiin, jotka ovat aikaisemmin ennakoineet vaikeaa tilannetta.
Silloin reaktio ei välttämättä ala vasta siinä vaiheessa, kun toinen koira on lähellä. Koira voi esimerkiksi hidastaa, tarkkailla ympäristöä, jännittyä tai lukittua vastaantulijaan jo kauempana. Tämä on yksi syy siihen, miksi harjoittelussa kannattaa kiinnittää huomiota koko tilanteeseen eikä vain siihen hetkeen, jolloin koira alkaa haukkua tai syöksyä.
Mitä tutkimukset kertovat remmirähinästä?
Remmirähjäystä ei ole tutkittu yhtenä tarkasti määriteltynä käyttäytymisongelmana kovin paljon. Tutkimuksissa käytetään esimerkiksi käsitteitä leash aggression, on-lead dog-directed aggressive behaviour, barrier frustration ja dog reactivity, eivätkä ne tarkoita täysin samaa asiaa. Tutkimus tukee kuitenkin ajatusta siitä, että hihnassa näkyvän voimakkaan reagoinnin taustalla voi olla erilaisia käyttäytymisprosesseja ja tavoitteita.
Reaktion näyttävyys ei kerro koko käyttäytymisprofiilia
Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 1 360 toisiin koiriin reagoivan koiran käyttäytymistä. Koirilla esiintyi erilaisia käyttäytymisten yhdistelmiä ja niiden perusteella erilaisia käyttäytymisprofiileja, joihin liittyi myös erilainen käyttäytymisen eskaloitumisen riski. Tutkimus havainnollistaa, miksi yksittäisestä käyttäytymisestä, kuten haukkumisesta tai syöksymisestä, ei voida vielä päätellä koiran koko käyttäytymisprofiilia tai tilanteeseen liittyvää riskiä (Van Haevermaet, Soulsbury & Mills 2026).
Hihna voi olla osa ongelmaa
Hihna ei ole tilanteessa välttämättä vain väline, jolla koiraa pidetään hallinnassa. Se myös rajoittaa koiran mahdollisuuksia liikkua ja päästä kohti tavoittelemaansa asiaa. Koirien turhautumista koskevissa tutkimuksissa on tunnistettu barrier frustration -ilmiö, jossa fyysinen este tai rajoittaminen estää koiraa saavuttamasta tavoitettaan. Myös hihna voi toimia tällaisena rajoitteena (McPeake ym. 2019; McPeake ym. 2021).
Van Haevermaet ym. (2026) tutkimuksessa 42 prosenttia toisiin koiriin reagoivien koirien omistajista arvioi koiransa olevan vähemmän reaktiivinen vapaana kuin hihnassa. Tämä ei tarkoita, että hihna aiheuttaisi reaktiivisuuden tai että kaikki hihnassa reagoivat koirat olisivat turhautuneita. Se kuitenkin muistuttaa siitä, että myös koiran toimintamahdollisuudet ja tilanne, jossa reaktio tapahtuu, kannattaa ottaa huomioon.
Koiran muu tila vaikuttaa käyttäytymiseen
Reaktiivisuus ei riipu vain vastaantulijasta. Koiran tämänhetkiseen toimintakykyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi aikaisempi kuormitus, palautuminen ja terveydentila. Koirilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yksilöllisiä eroja sekä stressireaktioissa että niistä palautumisessa, ja kipu voi olla yhteydessä käyttäytymisongelmiin. Siksi voimakkaasti tai äkillisesti muuttuneen käyttäytymisen yhteydessä on tärkeää tarkastella myös koiran hyvinvointia ja terveydentilaa.
Koulutusmenetelmillä on merkitystä
Aversiivisia koulutusmenetelmiä koskevissa tutkimuksissa niiden käyttö on yhdistetty suurempaan stressiin ja heikompaan hyvinvointiin verrattuna palkitsemiseen perustuviin menetelmiin (Vieira de Castro ym. 2020). Myöskään sähköpantojen käytöstä ei ole saatu näyttöä sellaisesta koulutuksellisesta hyödystä, joka edellyttäisi niiden käyttöä palkitsemiseen perustuvan koulutuksen sijaan (Cooper ym. 2014; China, Mills & Cooper 2020).
Entä koiran sosiaaliset tarpeet?
Myös ihmisten koirille asettamia odotuksia kannattaa tarkastella. Pampered Pets or Poor Bastards? -artikkelissa Sandøe ym. (2019) nostavat esiin ristiriidan koiran lajityypillisten tarpeiden ja nykyisten seurakoirien elämälle asetettujen rajoitusten välillä. Tämä ei osoita, että remmirähjäys johtuisi sosiaalisten tarpeiden estymisestä, mutta tarjoaa hyödyllisen näkökulman siihen, millaisia mahdollisuuksia koiralla ylipäätään on toteuttaa sille merkityksellistä käyttäytymistä ihmisen rakentamassa ympäristössä.
Tutkimusten perusteella remmirähjäystä ei siis kannata lähestyä vain kysymällä “Miten saan koiran lopettamaan haukkumisen?” Olennaisempaa on selvittää, mikä saa juuri tämän koiran reagoimaan, mitä se yrittää tilanteessa saavuttaa ja mitkä koiraan, ympäristöön ja aikaisempaan oppimiseen liittyvät tekijät vaikuttavat tilanteeseen.
Olet ehkä kokeillut jo näitä avuksi remmirähinään
Jos luet tätä artikkelia, olet todennäköisesti yrittänyt ratkaista remmirähjäystä jo monin eri tavoin.
Ehkä sinua on neuvottu syöttämään nameja vastaantulijoiden kohdalla, pyytämään koiraa katsomaan sinua, seurauttamaan se nopeasti ohi, väsyttämään koiraa enemmän tai totuttamaan sitä kohtaamisiin viemällä sitä jatkuvasti muiden koirien lähelle. Olet ehkä saanut myös neuvoja korjata käyttäytymistä hihnanykäisyillä tai näyttämällä koiralle ”kuka määrää”.
Yksittäistä neuvoa tärkeämpää on ymmärtää, mihin sillä pyritään ja sopiiko se juuri tämän koiran tilanteeseen. Esimerkiksi pelokkaan koiran vieminen toistuvasti liian lähelle vastaantulijoita voi lisätä sen pelkoa, kun taas turhautuneen koiran estäminen pääsemästä kohti tavoittelemaansa asiaa ilman vaihtoehtoisten toimintatapojen opettamista voi lisätä turhautumista. Rankaisemiseen perustuvat menetelmät puolestaan eivät ratkaise käyttäytymisen taustalla olevaa syytä, ja niihin voi liittyä hyvinvointihaittoja.
Siksi tärkein kysymys ei ole ”Mikä harjoitus toimii remmirähjään?” vaan ”Miksi juuri minun koirani käyttäytyy näin?” Kun käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ymmärretään paremmin, myös harjoitteluun voidaan valita juuri kyseiselle koiralle sopivia keinoja.
Tyypillisimmät virheet remmirähjäyksen hoidossa
Remmirähjäystä yritetään usein ratkaista hyvää tarkoittaen, mutta harjoittelu kohdistuu helposti vain näkyvään reaktioon. Seuraavat lähestymistavat voivat vaikeuttaa harjoittelua tai jättää käyttäytymisen taustalla vaikuttavat tekijät huomioimatta.
Keskitytään pelkkään haukkumiseen
Haukkuminen on vain näkyvin osa tapahtumaketjua. Reaktiota voi edeltää monenlaisia muutoksia koiran käyttäytymisessä: koiran askel voi hidastua, katse lukittua vastaantulijaan, keho jännittyä tai ympäristön tarkkailu lisääntyä. Mitä aikaisemmin nämä muutokset huomataan, sitä enemmän tilanteessa on yleensä vielä vaihtoehtoja.
Jos tilanteeseen puututaan vasta siinä vaiheessa, kun koira jo haukkuu ja syöksyy hihnan päähän, sen voi olla huomattavasti vaikeampi irrottautua kohteesta ja toimia tilanteessa muulla tavalla. Harjoittelussa kannattaakin opetella tunnistamaan myös sitä, mitä tapahtuu ennen näkyvää reaktiota.
Oletetaan, että kaikki remmirähjäys on samanlaista
Sama näkyvä käyttäytyminen voi liittyä erilaisiin syihin ja tavoitteisiin. Jos harjoittelu perustuu väärään oletukseen siitä, miksi koira reagoi, valitut harjoitukset eivät välttämättä auta juuri sitä ongelmaa, joka käyttäytymisen taustalla on.
Esimerkiksi etäisyyden lisääminen voi olla uhkaa kokevalle koiralle erittäin merkityksellistä, kun taas lähemmäs pyrkivän koiran kohdalla tilanteeseen voi liittyä juuri etenemisen estymisestä syntyvää turhautumista.
Siksi ennen yksittäisen harjoituksen valitsemista kannattaa kysyä: Mitä tällä harjoituksella yritetään muuttaa ja vastaako se juuri tämän koiran tarpeeseen?
Harjoitellaan vain oikeissa kohtaamisissa
Moni yrittää ratkaista ongelman juuri silloin, kun vastaan tulee toinen koira. Se voi kuitenkin olla koiralle harjoittelun vaikeimpia tilanteita. Palkkiomerkkejä ja muita tarvittavia taitoja kannattaa harjoitella ensin helpommissa tilanteissa ja siirtää niitä vähitellen haastavampiin kohtaamisiin.
Lisäksi harjoittelua voidaan tehdä muutenkin kuin varsinaisissa ohituksissa. Etäisyyden säätelyä, kohteesta irrottautumista, ihmisen mukana liikkumista ja erilaisia tapoja poistua tilanteesta voidaan harjoitella olosuhteissa, joissa koiralla on enemmän mahdollisuuksia onnistua.
Tällöin koiran ei tarvitse opetella uutta taitoa ensimmäistä kertaa juuri siinä tilanteessa, jossa sen on muutenkin vaikea toimia.
Luotetaan pelkkään hallintaan
Hihnan kiristäminen, koiran ohjaaminen pois tilanteesta tai muu tilanteen hallinta voi joskus olla turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Hallinta on tärkeä osa reaktiivisen koiran kanssa elämistä, mutta se ei yksin opeta koiralle uusia toimintatapoja eikä välttämättä muuta niitä tekijöitä, jotka saavat koiran reagoimaan.
Harjoittelussa tavoitteena onkin lisätä myös koiran omia mahdollisuuksia toimia tilanteessa: esimerkiksi irrottautua kohteesta, lisätä etäisyyttä, seurata ihmistä pois tilanteesta tai muulla tavoin vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kouluttaa pois. Myös sellaisten tilanteiden välttäminen, jotka ovat koiralle vielä liian vaikeita, voi olla hyvää ja vastuullista tilanteiden hallintaa.
Unohdetaan kokonaisuus
Remmirähjäys ei synny tyhjiössä. Koiran terveydentila, aikaisemmat kokemukset ja oppiminen, kuormitus ja palautuminen sekä ympäristö vaikuttavat siihen, miten koira pystyy toimimaan yksittäisessä kohtaamisessa.
Siksi harjoittelussa kannattaa tarkastella yksittäisten ohitusten lisäksi koiran koko arkea. Jos koira on valmiiksi kuormittunut tai sen toimintakyky on jostakin muusta syystä tavallista heikompi, myös kohtaamistilanteet voivat olla sille vaikeampia.
Toisaalta onnistunut harjoittelu ei tarkoita vain parempia ohituksia. Kun koiralla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteisiin, toimivia vaihtoehtoisia toimintatapoja ja riittävästi mahdollisuuksia palautua, myös lenkkeily kokonaisuutena voi helpottua.
💡 Älä kysy vain: ”Miten saan koiran lopettamaan tämän?” Kysy myös: ”Mikä saa koirani reagoimaan, mitä se yrittää saavuttaa ja mitä haluan harjoittelulla muuttaa?”
Tyytyväinen lenkkikaveri -verkkokurssi
Remmirähjäystä ei ratkaista yhdellä harjoituksella tai taikasanalla. Olennaista on ensin ymmärtää, mikä saa juuri sinun koirasi reagoimaan ja mitä se tilanteessa tavoittelee. Kun käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ymmärretään paremmin, myös harjoitteluun voidaan valita juuri omalle koiralle sopivia keinoja.
Tyytyväinen lenkkikaveri -verkkokurssilla opit tarkastelemaan lenkkiongelmia pintaa syvemmältä ja rakentamaan koirallesi taitoja, joiden avulla se pystyy toimimaan paremmin haastavissa tilanteissa.
Kurssilla ei keskitytä vain siihen, mitä tehdä silloin, kun koira jo haukkuu tai syöksyy, vaan harjoittelussa huomioidaan myös koiran motivaatio, kuormitus ja palautuminen, ympäristö sekä se, mitä tapahtuu ennen näkyvää reaktiota.
Kurssilla opit muun muassa:
- tunnistamaan, mitkä tekijät vaikuttavat juuri oman koirasi käyttäytymiseen
- huomaamaan reaktiota edeltäviä muutoksia koiran käyttäytymisessä
- hyödyntämään koiran aitoa motivaatiota ja sille merkityksellisiä palkkioita
- harjoittelemaan etäisyyden säätelyä, kohteesta irrottautumista ja muita lenkillä tarvittavia taitoja
- huomioimaan kuormituksen ja palautumisen vaikutuksen lenkkikäyttäytymiseen
- siirtämään harjoittelua vähitellen haastavampiin tilanteisiin.
Jos koirasi haukkuu, murisee tai syöksyy hihnan päähän vastaantulijoita nähdessään, kurssi auttaa sinua ymmärtämään paremmin, mistä juuri oman koirasi käyttäytymisessä on kyse ja rakentamaan harjoittelua sen perusteella.
👉 Tutustu Tyytyväinen lenkkikaveri -verkkokurssiin
Hyvän lenkin jäljillä – katso lenkkiä vähän tarkemmin
Koira vetää, räyhää ohituksissa, jumittaa tai puree hihnaa. Huomio kiinnittyy helposti siihen hetkeen, jossa ongelma näkyy. Mutta siihen, mitä lenkillä tapahtuu, vaikuttaa moni muukin asia.
Hyvän lenkin jäljillä on maksuton materiaali, jonka avulla havainnoit kolmea lenkkiä oman koirasi kanssa. Tarkastelet, mitä tapahtuu ennen vaikeita hetkiä, mistä koirasi kiinnostuu, mikä sitä kuormittaa ja milloin yhteinen liikkuminen sujuu helpommin.
Tarkoituksena ei ole tehdä lenkistä harjoitusta, vaan auttaa sinua huomaamaan asioita, jotka tavallisella lenkillä jäävät helposti huomaamatta.
Saat materiaalin sähköpostiisi maksutta.
Kysymyksiä ja vastauksia remmirähjästä
Koira voi räyhätä muille koirille monesta eri syystä. Se voi esimerkiksi kokea toisen koiran uhkaavaksi ja pyrkiä lisäämään etäisyyttä, tai se voi haluta päästä toisen koiran luokse ja turhautua, kun eteneminen estyy. Siksi pelkän haukkumisen tai syöksymisen perusteella ei vielä voida päätellä, miksi koira reagoi.
Kyllä. Pelko on yksi yleisimmistä remmirähjäyksen syistä.
Remmirähjäyksen vähentämisessä kannattaa ensin selvittää, mikä saa juuri oman koiran reagoimaan. Pelosta räyhäävä koira tarvitsee osittain erilaisia ratkaisuja kuin koira, joka turhautuu siitä, ettei pääse toisen koiran luo. Harjoittelussa voidaan vaikuttaa esimerkiksi tilanteiden vaikeustasoon, etäisyyteen, koiran mahdollisuuteen vaikuttaa tilanteeseen sekä niihin taitoihin, joita koira tarvitsee ohituksissa.
Remmirähjäyksen muuttumiselle ei voi luvata tiettyä aikataulua. Jos koira räyhää hihnassa voimakkaan pelon, turhautumisen tai muun tunnetilan vuoksi, pelkän näkyvän käyttäytymisen nopea estäminen ei välttämättä muuta sen kokemusta tilanteesta. Harjoittelu kannattaa rakentaa käyttäytymisen taustalla olevan syyn ja yksilöllisen koiran mukaan.
Kyllä. Osa koirista reagoi, koska haluaisi päästä tervehtimään vastaantulijaa.
Hihna rajoittaa koiran mahdollisuuksia liikkua ja viestiä normaalisti, mikä voi lisätä turhautumista tai epävarmuutta.
Monissa tapauksissa kyllä. Ensimmäinen askel on ymmärtää, mikä käyttäytymisen taustalla on.
Usein kyllä. Varsinkin pelkoon perustuvassa remmirähjäyksessä rankaiseminen voi lisätä ongelmaa.
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Joillekin koirille tervehtiminen voi helpottaa turhautumista, toisille se voi lisätä odotuksia ja vaikeuttaa kohtaamisia entisestään. Ratkaisu riippuu koiran yksilöllisistä syistä reagoida.
Joskus kyllä, mutta ei aina. Vaikka puutteellinen sosiaalistaminen voi lisätä riskiä, monet hyvin sosiaalistetutkin koirat voivat kehittää remmirähjäystä esimerkiksi murrosiän, pelkojen, turhautumisen tai huonojen kokemusten seurauksena.
Kaikki kohtaamiset eivät ole koiran näkökulmasta samanlaisia. Reaktioihin voivat vaikuttaa esimerkiksi vastaantulevan koiran koko, sukupuoli, käytös, vauhti tai ulkonäkö sekä aiemmat kokemukset samankaltaisista koirista. Osa koirista räyhää vain kotikadulla eli myös paikka vaikuttaa.
Ei välttämättä. Vaikka liikunta on tärkeää, jatkuvasti kuormittunut tai väsynyt koira voi reagoida herkemmin ympäristöönsä. Moni remmirähjä hyötyy enemmän paremmasta palautumisesta kuin pidemmistä lenkeistä.
Namit voivat olla hyödyllinen osa harjoittelua, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmaa. Jos koira kokee voimakasta pelkoa tai turhautumista, tunnetilan muuttaminen vaatii usein myös muita keinoja, kuten etäisyyden lisäämistä, kuormituksen vähentämistä ja hyvin suunniteltua harjoittelua.
Kyllä. Remmirähjäys voi alkaa esimerkiksi huonon kokemuksen, murrosiän, lisääntyneen stressin, kivun tai muun elämänmuutoksen seurauksena. Joskus omistajasta tuntuu, että ongelma ilmestyi yhdessä yössä, vaikka taustalla on voinut olla pidempään kehittynyt muutos.
Lähteet
Hiby, E. F., Rooney, N. J. & Bradshaw, J. W. S. (2004). Dog training methods: their use, effectiveness and interaction with behaviour and welfare. Animal Welfare, 13, 63–69.
Blackwell, E. J., Twells, C., Seawright, A. & Casey, R. A. (2008). The relationship between training methods and the occurrence of behaviour problems, as reported by owners, in a population of domestic dogs. Journal of Veterinary Behavior, 3(5), 207–217.
Casey, R. A., Loftus, B., Bolster, C., Richards, G. J. & Blackwell, E. J. (2014). Human directed aggression in domestic dogs (Canis familiaris): occurrence in different contexts and risk factors. Applied Animal Behaviour Science, 152, 52–63.
Herron, M. E., Shofer, F. S. & Reisner, I. R. (2009). Survey of the use and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviours. Applied Animal Behaviour Science, 117(1–2), 47–54.
Lisälukemista
Yle: Eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola ei näe tarvetta kieltämiselle
Miksi eläimen käyttäytymistä kannattaa tarkastella oireen sijaan sen taustalla olevien syiden kautta? Ylen haastattelussa käsitellään koirien käyttäytymistä, kieltämisen roolia koulutuksessa sekä sitä, miksi eläimen ymmärtäminen johtaa usein parempiin tuloksiin kuin pelkkä käytöksen korjaaminen.
👉 Lue artikkeli: "Eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola ei näe tarvetta kieltämiselle"
Yhteishyvä: Koira kannattaa kouluttaa ilman ei-sanaa
Haastattelussa käydään läpi palkitsemisen merkitystä, koiran motivaation ymmärtämistä sekä sitä, miksi pelkkä kieltäminen harvoin ratkaisee käyttäytymisongelmia. Artikkeli avaa myös koiralähtöisen koulutuksen perusajatuksia käytännön esimerkkien kautta.
👉 Lue artikkeli: "Koira kannattaa kouluttaa ilman ei-sanaa: palkitseminen toimii paremmin"
Lue myös
👉 Koira vetää hihnassa – miksi koira vetää ja miten yhteistyö rakennetaan jo ennen lenkkiä.
👉 Koira jahtaa autoja ja pyöräilijöitä – kun liikkuvat kohteet vievät koiran huomion ja aiheuttavat voimakkaita reaktioita.
👉 Koira haukkuu ja vahtii pihalla - Kun koira haukkuu ohikulkijoille, naapureille tai pihan tapahtumille.
👉 Reaktiivinen koira - kun koira reagoi tavallista voimakkaammin eri tilanteissa
👉 Koiran ulkoilutus - millaista ulkoilua koira kaipaa ja miten paljon
👉 Koiran ulkoiluvarusteet - miten valita sopivat varusteet lenkkeilyyn
👉 Koiran riistavietti - mikä avuksi kun koira kiinnostuu metsäneläimistä