EK-logo-vaaka_5@4x.svg

Koira pelkää muita koiria – mistä pelko johtuu ja miten koiraa voi auttaa?

Toisten koirien pelko voi näkyä monella tavalla. Yksi koira yrittää väistää, pysähtyy tai hakeutuu omistajansa taakse, kun taas toinen haukkuu, murisee tai syöksyy hihnassa kohti vastaantulijaa. Voimakaskaan reagointi ei siis välttämättä tarkoita, että koira haluaisi päästä toisen koiran luo – se voi yrittää saada pelottavan koiran pysymään kauempana.

Koira voi pelätä kaikkia koiria tai vain tietynlaisia koiria ja tilanteita. Vaikeuksia voi esiintyä esimerkiksi suorissa kohtaamisissa, hihnassa, ahtaissa paikoissa tai silloin, kun toinen koira lähestyy nopeasti. Siksi harjoittelussa on tärkeää selvittää ensin, missä tilanteissa koira pelkää ja millä etäisyydellä se pystyy vielä tuntemaan olonsa turvalliseksi.

Pelon hoidossa tavoitteena ei ole pakottaa koiraa tottumaan muihin koiriin tai saada sitä tervehtimään niitä. Tärkeämpää on kasvattaa koiran turvallisuuden ja hallinnan tunnetta sekä rakentaa vähitellen kokemuksia siitä, että muiden koirien läsnä ollessa voi olla turvassa.

Koira pelkää muita koiria pähkinänkuoressa

Toisten koirien pelko voi näkyä väistämisenä, jähmettymisenä, pakenemisena, haukkumisena, murisemisena tai voimakkaana hihnassa reagoimisena. Kaikki toisille koirille reagoiminen ei kuitenkaan johdu pelosta.

Pelkäävää koiraa ei tarvitse viedä lähemmäs muita koiria, jotta se “tottuisi”. Harjoittelussa tärkeämpää on löytää riittävä etäisyys, lisätä koiran hallinnan tunnetta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta muiden koirien läsnä ollessa. Tavoitteena ei myöskään tarvitse olla se, että koira haluaisi tervehtiä tai leikkiä muiden koirien kanssa.

Mistä tunnistaa, että koira pelkää muita koiria?

Toisten koirien pelko ei aina näytä pelolta. Koira voi yrittää kasvattaa etäisyyttä väistämällä, pysähtymällä tai vetäytymällä omistajansa taakse. Toinen koira taas pyrkii samaan lopputulokseen haukkumalla, murisemalla tai syöksymällä kohti vastaantulijaa. Jos toinen koira tämän seurauksena poistuu tai ohittaa kauempaa, käyttäytyminen on koiran näkökulmasta voinut toimia.

Pelkoa kannattaa arvioida koko tilanteen perusteella. Mitä tapahtuu, kun toinen koira ilmestyy näkyviin? Muuttuuko koiran liikkuminen tai kehon asento, pystyykö se syömään ja tutkimaan ympäristöä, yrittääkö se lisätä etäisyyttä ja helpottaako sen olo, kun toinen koira poistuu? Näistä havainnoista saa enemmän tietoa kuin yksittäisestä eleestä.

Kaikki haukkuminen, vetäminen tai remmirähjäys ei kuitenkaan tarkoita, että koira pelkää muita koiria. Samannäköisen käyttäytymisen taustalla voi olla erilaisia syitä, ja myös saman koiran motivaatio voi vaihdella tilanteesta toiseen. Siksi harjoittelua ei kannata rakentaa pelkän näkyvän käyttäytymisen perusteella, vaan ensin on pyrittävä ymmärtämään, mitä koira tilanteessa yrittää saavuttaa.

Miksi koira pelkää muita koiria?

Toisten koirien pelolle ei yleensä ole yhtä ainoaa selitystä. Siihen voivat vaikuttaa koiran perinnölliset ominaisuudet, varhaiset kokemukset ja myöhemmin opitut asiat. Koira on voinut esimerkiksi joutua toisen koiran säikäyttämäksi tai tilanteeseen, jossa se ei ole pystynyt lisäämään etäisyyttä. Toisaalta kaikilta pelkääviltä koirilta ei löydy mitään yksittäistä huonoa kokemusta.

Myös tutkimuksissa toisten koirien pelko näyttäytyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena. Puurunen ym. (2020) havaitsivat suomalaisessa lähes 6 000 koiran aineistossa, että pentuaikana vähemmän sosiaalistamiskokemuksia saaneet koirat pelkäsivät muita koiria useammin. Tutkimuksessa havaittiin myös muun muassa rotujen ja elinympäristöjen välisiä eroja, mikä tukee ajatusta siitä, ettei pelkoa voida selittää pelkästään koiran kokemuksilla. Kyseessä oli kyselyaineistoon perustuva tutkimus, joten havaitut yhteydet eivät yksin osoita syy-seuraussuhteita.

Toisten koirien pelkoa ei siksi kannata lähestyä etsimällä syyllistä tai yhtä tapahtumaa, joka olisi tehnyt koirasta pelokkaan. Harjoittelun kannalta olennaisempaa on selvittää, millaiset koirat ja kohtaamistilanteet ovat vaikeita, kuinka paljon etäisyyttä koira tarvitsee ja missä tilanteissa se pystyy jo kokemaan olonsa turvalliseksi.

Voiko huono kokemus aiheuttaa koirapelon?

Voi. Jos toinen koira esimerkiksi hyökkää koiran päälle, ajaa sitä takaa tai lähestyy tavalla, jonka koira kokee uhkaavaksi, koira voi oppia ennakoimaan vaaraa myöhemmissäkin kohtaamisissa. Oppiminen voi myös laajentua alkuperäistä tilannetta laajemmalle: koira saattaa alkaa reagoida esimerkiksi tietyn näköisiin koiriin tai vähitellen lähes kaikkiin vastaantuleviin koiriin.

Huonoa kokemusta ei kuitenkaan tarvitse löytyä. Varhaiset kokemukset ja yksilöllinen alttius vaikuttavat pelkokäyttäytymiseen, ja tutkimuksissa koirien pelokkuudessa on havaittu huomattavia yksilö- ja rotueroja. Laajassa suomalaisessa koira-aineistossa pelko oli lisäksi yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen, mikä osaltaan auttaa ymmärtämään, miksi pelkäävä koira ei välttämättä näytä ulospäin pelokkaalta.

Mitä tehdä, kun koira pelkää muita koiria?

Kun koira pelkää muita koiria, ensimmäinen tavoite on kasvattaa sen turvallisuuden tunnetta. Koiraa ei tarvitse viedä lähemmäs muita koiria tai saada sitä tervehtimään niitä. Usein tärkeämpää on löytää sellainen etäisyys, jolla koira pystyy havainnoimaan toista koiraa ilman, että tilanne muuttuu sille liian vaikeaksi.

Turvallisuuden tunnetta voidaan rakentaa sopivalla altistuksella ja lisäämällä koiran hallinnan tunnetta. Koira voi esimerkiksi saada itse ottaa etäisyyttä, vaihtaa suuntaa tai hakeutua omistajansa luo. Kun koira huomaa toistuvasti, ettei toisen koiran ilmestyminen tarkoita joutumista vaikeaan kohtaamiseen, sen kokemus tilanteesta voi vähitellen muuttua.

Myös ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutus on tärkeä osa harjoittelua. Omistaja voi toimia koiralle turvasatamana, jonka luokse koira voi hakeutua vaikeassa tilanteessa. Koiran avunpyyntöihin vastaaminen ja etäisyyden järjestäminen eivät ole harjoittelussa epäonnistumista, vaan voivat vahvistaa koiran kokemusta siitä, ettei sen tarvitse selvitä tilanteesta yksin.

Perinteisesti toisten koirien pelkoa hoidetaan usein siedättämisen ja vastaehdollistamisen (DS/CC) avulla. Omassa työssäni olen siirtynyt tarkastelemaan harjoittelua laajemmin turvallisuuden tunteen kautta: sopiva altistus on edelleen tärkeää, mutta sen rinnalla painotan koiran hallinnan tunnetta, koiran ja ihmisen välistä vuorovaikutusta sekä turvasataman hyödyntämistä.

Kuinka kaukana muista koirista harjoittelu kannattaa aloittaa?

Harjoittelu kannattaa aloittaa sellaiselta etäisyydeltä, jolla koira huomaa toisen koiran mutta pystyy edelleen havainnoimaan ympäristöä ja toimimaan tilanteessa. Sopivaa etäisyyttä ei voi määritellä metreissä, sillä siihen vaikuttavat esimerkiksi toinen koira, ympäristö, liikkumissuunta ja koiran senhetkinen kuormitus.

Jos koira jähmettyy, yrittää paeta, haukkuu voimakkaasti tai ei pysty irrottamaan huomiotaan toisesta koirasta, tilanne on usein jo liian vaikea harjoittelulle. Silloin kannattaa ensisijaisesti lisätä etäisyyttä eikä yrittää saada koiraa suorittamaan tehtäviä keskellä voimakasta pelkoa.

Sopiva altistus ei tarkoita sitä, että koiraa pidetään mahdollisimman lähellä muita koiria. Turvallisuuden tunteen kannalta voi olla tärkeämpää, että koira saa kokemuksia siitä, että se voi ottaa etäisyyttä ja sen viesteihin vastataan. Harjoittelun edetessä tarvittava etäisyys voi vähentyä, mutta sen ei tarvitse olla harjoittelun ainoa tavoite.

Haluatko apua pelokkaan koiran ulkoiluun?

Pelokkaan koiran ulkoilutus -kurssilla harjoitellaan ulkoilutilanteita turvallisuuden tunnetta vahvistavasta näkökulmasta. Kurssilla opit tunnistamaan koirallesi sopivan altistuksen, lisäämään sen hallinnan tunnetta sekä hyödyntämään omaa vuorovaikutustasi ja turvasatamaa vaikeissa tilanteissa.

Kurssi sopii erityisesti silloin, kun koira pelkää ulkona esimerkiksi muita koiria, ihmisiä, ääniä tai ympäristön tapahtumia ja tavalliset lenkit ovat muuttuneet koiralle tai omistajalle kuormittaviksi.

Tutustu Pelokkaan koiran ulkoilutus -kurssiin →

Seuraavaksi ottaisin tilanteen, joka on monelle tämän artikkelin lukijalle käytännössä se vaikein:

Mitä tehdä, kun toinen koira tulee vastaan?

Kun toinen koira tulee vastaan, tärkeintä ei ole onnistua täydellisessä ohituksessa. Jos oma koira pelkää, tilanteessa kannattaa ensisijaisesti huolehtia siitä, että sillä on riittävästi tilaa. Kadun ylittäminen, sivuun siirtyminen tai suunnan vaihtaminen ovat täysin hyväksyttäviä tapoja auttaa koiraa.

Jos koira hakeutuu omistajansa lähelle, pysähtyy tai yrittää poistua tilanteesta, näihin viesteihin kannattaa vastata. Omistajan tehtävänä ei ole vaatia koiraa jatkamaan suoraan kohti pelottavaa asiaa, vaan auttaa sitä löytämään tilanteesta ratkaisu. Samalla koira saa kokemuksia siitä, että sen ei tarvitse yksin huolehtia etäisyyden säilyttämisestä.

Joskus kohtaamista ei voi välttää ja toinen koira tulee liian lähelle. Tällöin ei tarvitse yrittää kouluttaa keskellä vaikeinta hetkeä. Tilanteesta voidaan yksinkertaisesti poistua mahdollisimman rauhallisesti ja antaa koiran palautua. Yksittäinen hankala kohtaaminen ei tarkoita, että harjoittelu olisi epäonnistunut.

Toistuvasti liian vaikeat kohtaamiset voivat kuitenkin ylläpitää koiran kokemusta siitä, että muiden koirien lähellä täytyy olla varuillaan. Siksi myös lenkkireittien, ajankohtien ja ympäristön suunnittelu on osa pelokkaan koiran harjoittelua – ei pelkkää tilanteiden välttelyä.

Pitääkö pelkäävän koiran tervehtiä muita koiria?

Ei tarvitse. Koiran hyvinvointi ei edellytä sitä, että se pystyy tervehtimään vieraita koiria läheltä tai leikkimään niiden kanssa. Jos koira pelkää muita koiria, toistuvat lähikontaktit voivat päinvastoin tehdä tilanteista sille tarpeettoman vaikeita.

Harjoittelun tavoitteeksi riittää usein se, että koira pystyy olemaan muiden koirien läsnä ollessa turvallisin mielin ja liikkumaan niiden ohi itselleen sopivalla etäisyydellä. Tavoite määräytyy koiran mukaan: yhdelle suuri edistysaskel on toisen koiran katsominen kaukaa, kun taas toinen pystyy myöhemmin kulkemaan rauhallisesti lähempänä.

Jos koira haluaa tutustua toisiin koiriin, myös kohtaamistavalla on merkitystä. Rauhallinen rinnakkain liikkuminen ja mahdollisuus itse säädellä etäisyyttä voivat olla pelokkaalle koiralle helpompia kuin suora kohtaaminen hihnat kireällä. Tärkeämpää kuin tervehtimisen harjoittelu on se, että koiralla säilyy tilanteessa mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka lähelle se haluaa mennä.

Voiko koiran pelko muita koiria kohtaan mennä ohi?

Koiran suhtautuminen muihin koiriin voi muuttua paljonkin, mutta tavoitteeksi ei kannata asettaa sitä, että pelon täytyy kadota kokonaan. Olennaisempaa on, että koiran turvallisuuden tunne kasvaa ja se saa toimivia keinoja selviytyä kohtaamisista. Tällöin muiden koirien näkeminen voi vähitellen muuttua vähemmän kuormittavaksi.

Edistyminen ei myöskään ole aina suoraviivaista. Koira voi yhtenä päivänä selvitä kohtaamisesta helposti ja toisena tarvita huomattavasti enemmän etäisyyttä. Aikaisemmat tapahtumat, ympäristö ja koiran muu kuormitus vaikuttavat siihen, kuinka vaikealta kohtaaminen juuri sillä hetkellä tuntuu.

Harjoittelun onnistumista kannattaakin arvioida muutenkin kuin sen perusteella, kuinka läheltä koira pystyy ohittamaan toisen koiran. Merkittävää edistymistä voi olla esimerkiksi se, että koira huomaa toisen koiran ja pystyy kääntymään omistajansa puoleen, ottamaan itse etäisyyttä tai palautumaan kohtaamisesta aikaisempaa nopeammin.

Jos pelko on hyvin voimakasta, pahenee harjoittelusta huolimatta tai rajoittaa koiran normaalia elämää, tilanteeseen kannattaa hakea yksilöllistä apua. Myös kipu ja muut terveydelliset tekijät on hyvä huomioida etenkin silloin, jos aikaisemmin muiden koirien kanssa hyvin pärjännyt koira alkaa yhtäkkiä pelätä niitä.

Entä jos koira haukkuu tai rähjää muille koirille?

Muita koiria pelkäävä koira ei välttämättä yritä päästä tilanteesta pois. Se voi myös haukkua, murista, vetää voimakkaasti kohti toista koiraa tai syöksyä hihnan päähän. Tällainen käyttäytyminen voi toimia koiralle keinona saada pelottava toinen koira pysymään kauempana.

Pelko onkin yksi mahdollinen syy remmirähjäykseen, mutta kaikki toisille koirille rähjääminen ei johdu pelosta. Samankaltaisen käyttäytymisen taustalla voi olla erilaisia tunnetiloja ja tavoitteita, minkä vuoksi näkyvän käyttäytymisen perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä.

Jos koirasi ongelmana on erityisesti voimakas reagointi hihnassa, lue myös artikkeli Remmirähjäys – miksi koira rähjää hihnassa ja mitä sille voi tehdä? Siinä voidaan käsitellä itse remmirähjäystä tarkemmin, kun taas tässä artikkelissa pääpaino säilyy muiden koirien pelossa.

Usein kysyttyä, kun koira pelkää muita koiria

Lue lisää

Jos koirasi pelkää muita koiria, näistä artikkeleista voi olla apua tilanteen ymmärtämiseen ja harjoitteluun:

Koira pelkää – tunnista koiran pelko ja auta pelkäävää koiraa
Lue lisää koiran pelon merkeistä, mahdollisista syistä ja turvallisuuden tunteen vahvistamisesta.

Remmirähjäys – miksi koira rähjää hihnassa ja mitä sille voi tehdä?
Jos koira haukkuu, murisee tai syöksyy hihnassa muita koiria kohti, tutustu tarkemmin remmirähjäyksen taustalla oleviin syihin ja harjoitteluun.

Koira pelkää lenkillä eikä halua ulos
Jos pelko näkyy laajemmin ulkoilussa eikä liity vain toisten koirien kohtaamiseen, tästä artikkelista löydät tarkempaa tietoa pelokkaan koiran ulkoilusta.

Koiran stressi – oireet, syyt ja stressaantuneen koiran auttaminen
Pelottavat kohtaamiset voivat kuormittaa koiraa myös tilanteen jälkeen. Lue, miten koiran stressi voi näkyä ja mitkä tekijät vaikuttavat kuormitukseen.

Lähteet

Puurunen, J., Hakanen, E., Salonen, M. K., Mikkola, S., Sulkama, S., Araujo, C. & Lohi, H. (2020). Inadequate socialisation, inactivity, and urban living environment are associated with social fearfulness in pet dogs. Scientific Reports, 10, 3527.

Riemer, S. (2020). Effectiveness of treatments for firework fears in dogs. Journal of Veterinary Behavior, 37, 61–70.

Yksilöllinen puhelinneuvonta

Yksilöllistä apua ongelmiin lemmikkisi kanssa, helposti ja nopeasti! Puhelinneuvonnassa apunasi on eläinten käytösneuvoja ja -kouluttaja Jaana Pohjola.