Kissan stressi vaikuttaa kissaan ja koko perheeseen monella tavalla. Kun kissa stressaa, se altistuu monenlaisille sairauksille. Kissan stressi on kuormittava tila, ja stressinhallinta lähtee päivittäisistä pienistä teoista.
Kissa on hämäräaktiivinen eläin, joka usein päivisin nukkuu tyytyväisenä ja illan ja aamun hämärissä aktivoituu. Kissa tarvitseekin unta liki tuplamäärän ihmiseen verrattuna. Nukkuminen on tavallaan hyvä asia, vaikka se onkin ns. passiivista aikaa – enemmän on syytä olla huolissaan jos kissa ei tee mitään ja on hereillä. Kissa ei tarvitse yrittää välttämättä valvottaa jos haluaa sen elämään tuoda lisää aktiivisuutta – riittää, että tarjoaa kissalle saalistustilanteen kaltaisia lyhyitä hetkiä.
Mikä kissaa stressaa?
Kissan hyvinvointi perustuu sen omaan kokemukseen asioiden tilasta. Tämä on tärkeä huomioida – jokainen kissa on yksilö ja materiaalinen runsaus ei tee kissaa välttämättä onnelliseksi. Samassa taloudessa, samoissa olosuhteissa elävä kissa voi olla täysin tyytyväinen elämäänsä ja toinen kissa taas voi olla hyvin stressissä pienistäkin asioista. On tärkeää muistaa, että lyhytkestoinen stressi on normaalia, mutta stressin ei pitäisi jatkua pitkään. Pitkäkestoisen stressin taustalla voi olla yksi pitkään jatkunut stressitila tai usein toistuvat lyhytkestoiset stressireaktiot ilman palautumista. Pahimmissa tapauksissa kissa voi kärsiä monesta päällekkäisestä stressitekijästä samaan aikaan.
Tyypilliset tekijät, jotka aiheuttavat kissalle stressiä:
- riitaisat ja turvattomat suhteet (muihin kissoihin, ihmisiin ja muihin eläimiin)
- tylsä ympäristö, joka ei kannusta aktiivisuuteen, sosiaalinen yksinäisyys
- äkilliset muutokset ympäristössä ja turvallisuudessa
- puutteet perustarpeissa, kuten mahdollisuuksissa lajityypilliseen ruokailuun, juomiseen ja hiekkalaatikkokäyttäytymiseen
- turvattomat tilat
- toistuvat pelkokokemukset (esimerkiksi väkisin tehdyt hoitotoimenpiteet)
Kissan stressi voi olla vaikea tunnistaa
Varsinkin aikuisen kodinvaihtajakissan kohdalla tai löytöeläintalosta hankitun kissan kohdalla on vaikeaa tietää, millainen kissa on silloin kun se on “normaali”. Löytöeläintaloissa kissat ovat usein stressaantuneita, eikä uusi omistaja tai kukaan muukaan välttämättä ollenkaan osaa aavistaa, millainen kissasta tulee kun sen stressi laantuu ja se kotiutuu. Kissojen persoonallisuudesta on hankala tehdä mitään päätelmiä stressaavissa olosuhteissa.
Uuteen kotiin muutto on aina stressitekijä kissalle, vaikka muutos olisi ihmisen silmissä parempaan eli häkistä asuntoon. Kissalla kestää sopeutua tilaan ja paikkaan oma aikansa ja on täysin odotettavaa että kissa on stressissä päiviä tai jopa viikkoja muuton jälkeen. Näissä tilanteissa tulisi muistaa se, että kissaa ei kuormitettaisi samaan aikaan muilla stressitekijöillä. Tämäkin on haastavaa ihmiselle, kun tekisi mieli tehdä monia muutoksia kissan hyväksi.
Kissan stressi ilmenee eri tavoin
Kissa voi olla joko aktiivinen tai passiivinen stressaaja. Aktiivinen stressaaja ilmentää stressiä voimakkaasti naukumalla, pissaamalla vääriin paikkoihin, aggressiivisuudella ja turhautumisella. Passiivinen stressaaja taas vetäytyy, lakkaa syömästä, kärsii ummetuksesta ja vaikuttaa masentuneelta. Stressi on kissoilla suorassa yhteydessä erilaisiin sairauksiin, joten siksi kissan stressinhallinta on erittäin tärkeää. Kissan stressinhallinnassa tärkeintä on erilaiset virikkeet, joilla kissan elämänlaatua parannetaan.
Piiloutuvien ja pelokkaiden kissojen stressi tunnistetaan ehkä paremmin kuin muunlaisilla tavoilla stressaavien kissojen. Stressi on myös siitä hankala tunnistaa, että oman kissan pieniä muutoksia ei heti huomaa ja ei välttämättä ole tiedossa, millainen kyseinen kissa olisi ilman stressiä. Joskus kissa turhautuu, vaikka omistajan tarkoitus oli hyvä. Esimerkiksi lintujen katselu ikkunasta voi olla todella mielekästä mutta samaan aikaan turhauttavaa. Samoin yöllä kissa voi turhautua huomatessaan, että parvekkeen tai tarhan ovi onkin kiinni tai palvelut suljettuna.
Turhautuminen tarkoittaa sitä, että kissa haluaisi tehdä jotakin, mutta tekemiselle ilmenee este. Esimerkiksi linnut ikkunan ulkopuolella houkuttelevat kissaa hyökkäämään, mutta lasi estää hyökkäyksen. Kissasta riippuen turhautuminen purkautuu heti, joko vieressä olevaan ihmiseen tai kanssakissaan, tai turhautuminen voi jäädä kytemään ja ilmeneekin vasta ajan kanssa esimerkiksi kissojen välisinä riitoina tai muunlaisina stressioireina.
Kissan ulkoilu turvallisesti valjaissa
Kissojen virikkeet – luentotallenne
Kissanpennun kotiutuminen
Kissaryhmän kemiat ja kissojenväliset riidat – luentotallenne
Tyytyväinen kissa, onnellinen omistaja -superkurssi
Kissan lääkintä, hoito ja kuljetus – verkkokurssi
