Koiran omaehtoinen käsittely tarkoittaa sitä, että koiraa ei käsitellä tai hoideta väkisin kiinni pitämällä, vaan opetetaan koira luottamaan ihmiseen ja tätä kautta itse hyväksymään erilaiset hoitotoimenpiteet ja itse aktiivisesti osallistumaan niihin. Omaehtoisuus tarkoittaa sitä, että koira itse ilman henkistä tai fyysistä pakottamista tulee hoidettavaksi ja että tilanne on vapaaehtoinen koiralle eli se saa halutessaan olla myös tulematta tai poistua tai keskeyttää tilanteen.
Pakkoon perustuva käsittely on vallitseva käytäntö
Koiran käsittely ja sen opettaminen on perustunut kautta historian siihen, että koira on passiivinen tekemisen kohde ja siihen, että opettaminen tehdään altistamisen kautta. Toisin sanoen koiria on opetettu ja opetetaan yhä “sietämään” käsittelyä ja olemaan passiivisina paikoillaan toimenpiteiden aikana. Tämä tyyli ei huomioi koiran kokemusta tilanteessa, ja riskinä on se, että kun koiraa yritetään pakottaa, se muuttuukin aggressiiviseksi ja puolustautuu. Kun koira saa huonoja kokemuksia käsittelytilanteista, se oppii eri tavoin välttämään niitä ja koiran käyttäytyminen voi muuttua hyvin arvaamattomaksi. Koirasta riippuen sen uhkatilannestrategia voi olla joko passiivinen tai aktiivinen. Neljä erilaista uhkatilannestrategiaa ovat:
- Hyökkäys. Koira lähtee vastaamaan kokemaansa uhkaan aktiivisesti, eli murisee, hyökkää tai puree.
- Pakeneminen. Koira yrittää paeta paikalta ja yrittää välttää tilannetta kaikin keinoin.
- Häslääminen ja mielistely. Koira yrittää liennytellä ihmistä tai painaa kaasua ja ohjaa huomiota muualle.
- Jäätyminen. Koira hidastuu, jäätyy paikoilleen ja lamaantuu. Tämä tulkitaan usein väärin.
Koirien käyttämille uhkatilannestrategioille löytyy monenlaista vastausta ihmisiltä. Usein peloissaan oleva koira on naurun kohteena ja koiria syytetään helposti draamailusta. Koiran näkökulmasta tilanne on aina todellinen ja aiheuttaa koiralle stressiä. Varsinkin säännöllisesti toistuvat pitkäkestoiset pelkoa aiheuttavat käsittelytilanteet voivat kuormittaa koira pahasti ja vaikuttaa kielteisesti sen elämänlaatuun.
Koiran pelkoa on mahdollista vähentää, vaikka tilanne olisi hyvin haastava. Useimmissa tapauksissa mahdottomasta toimenpiteestä saadaan koulutuksen kautta tehtyä koiralle huomattavasti vähemmän stressaava kokemus.
Miten omaehtoinen käsittely eroaa tavallisesta?
Omaehtoisen käsittelyn ajatus on siinä, että tilanne opetetaan koiralle aidosti mielekkääksi. Sen sijaan, että pidetään koiraa väkisin kiinni toimenpiteen ajan, opetetaan koiralle että se itse haluaa pysyä paikoillaan toimenpiteen ajan. Omaehtoisessa käsittelyssä on oleellista, että ei mennä koiran mukavuusalueen ulkopuolelle, eli ei tehdä liikaa kerralla, koska se näkyy heti koiran motivaatiossa osallistua harjoitukseen seuraavalla kerralla. Omaehtoisessa käsittelyssä ihmisellä on suurempi vastuu pitää huolta koiran motivaatiosta, koska tunnistetaan se, että väkisin koiraa ei voi hoitaa. Omaehtoisen käsittelyn tunnusmerkkejä ovat:
- Ennakoitavuus – koiraa ei huijata tilanteeseen, vaan sille kerrotaan mitä ollaan tekemässä
- Kontrolloitavuus – koiralle annetaan mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen eri tavoin, kuten annetaan koiran poistua tilanteesta, annetaan sen vaikuttaa kestoon ja asentoon ja taukoihin
Omaehtoinen käsittely edistää hyvinvointia
Koiran omaehtoinen käsittely on lähestymistapa, jossa koira osallistuu ja sallii kosketuksen tai käsittelyn omasta aloitteestaan ilman pakottamista tai voimakasta ohjaamista. Tämä lähestymistapa perustuu kunnioittavaan ja luottamusta rakentavaan vuorovaikutukseen koiran kanssa.
Omaehtoinen käsittely korostaa koiran vapautta tehdä omia päätöksiään ja valita, milloin se haluaa osallistua vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Tämä voi sisältää esimerkiksi:
- Kosketuksen salliminen: Koira antaa ihmisen koskettaa sitä ilman vastustelua tai pakottamista. Tämä voi sisältää rapsuttelua, silitystä tai muuta fyysistä kontaktia.
- Käsiteltävyyden harjoittaminen: Koiraa totutetaan erilaisiin käsittelyyn liittyviin toimenpiteisiin, kuten kynsien leikkaamiseen, korvien puhdistamiseen tai hampaiden harjaamiseen. Koira osallistuu toimenpiteisiin omasta halustaan ja oppii sietämään niitä rauhallisesti.
- Vapaaehtoinen yhteistyö: Koira osallistuu erilaisiin harjoituksiin tai aktiviteetteihin vapaaehtoisesti ja osoittaa haluaan tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa ilman painostusta tai pakkoa.
Omaehtoinen käsittely on tärkeä osa positiivista koiran koulutusta ja hyvinvoinnin edistämistä. Se rakentaa luottamusta omistajan ja koiran välille, lisää koiran itseluottamusta ja vähentää stressiä ja ahdistusta. Tämä lähestymistapa edistää myös koiran itsehallintaa ja päätöksentekokykyä, mikä voi parantaa sen yleistä käyttäytymistä ja hyvinvointia.
Koiran omaehtoinen käsittely voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä, erityisesti jos koira on aiemmin kokenut negatiivisia kokemuksia kosketuksesta tai käsittelystä. On tärkeää edetä hitaasti ja arvioida jatkuvasti koiran reaktioita ja mukavuutta. Aina kun koira ilmaisee epämukavuutta tai vastustusta, on tärkeää kunnioittaa sitä ja antaa sille tilaa. Lisäksi kannattaa tarjota runsaasti positiivisia kokemuksia.
Miksi pakolla käsittely tai puoliväkisin tekeminen ei kannata?
Koiraa ei kannata käsitellä väkisin useista syistä, jotka liittyvät sen hyvinvointiin, luottamukseen omistajaa kohtaan ja käyttäytymisen hallintaan. Tässä on muutamia tärkeimpiä syitä:
- Luottamuksen heikentyminen: Pakottaminen ja väkisin käsittely voivat heikentää koiran luottamusta ihmistä kohtaan. Koira saattaa oppia pelkäämään käsittelytilanteita ja jännittämään ihmisen läheisyyttä.
- Negatiiviset assosiaatiot: Väkivaltaiset tai epämiellyttävät käsittelytilanteet voivat luoda koiralle negatiivisia assosiaatioita kosketukseen tai tietyille toimenpiteille, kuten kynsien leikkaamiseen tai korvien puhdistamiseen. Tämä voi vaikeuttaa tulevia käsittelykokemuksia.
- Käyttäytymisongelmien paheneminen: Väkivaltainen käsittely voi lisätä koiran stressitasoa ja ahdistusta, mikä puolestaan voi pahentaa käyttäytymisongelmia, kuten aggressiivisuutta tai vetäytymistä.
- Loukkaantumisriski: Väkisin käsitellessä koiraa on suurempi loukkaantumisriski sekä koiralle että ihmiselle. Koira voi yrittää puolustautua tai päästä pakoon, mikä voi aiheuttaa vahinkoja sekä koiralle että käsittelijälle.
- Koulutuksen tehottomuus: Väkivaltaiset menetelmät voivat heikentää koiran oppimiskykyä ja vaikeuttaa sen kouluttamista. Positiiviset ja kannustavat menetelmät ovat tehokkaampia ja kestävämpiä pitkällä aikavälillä.
Sen sijaan koiraa kannattaa käsitellä lempeästi, kärsivällisesti ja positiivisin vahvistein. Tämä rakentaa luottamusta ja vahvistaa koiran ja omistajan välistä suhdetta. Lisäksi on tärkeää kunnioittaa koiran rajoja ja mukavuutta sekä tarjota sille mahdollisuus tehdä omat päätöksensä osallistumisesta käsittelytilanteisiin.
Jos koiralla on vaikeuksia tiettyjen toimenpiteiden kanssa, kuten kynsien leikkaamisen tai korvien puhdistamisen, on hyödyllistä hakea ammattilaisen apua. Vaikka koiralla olisi huonoja kokemuksia, sille on mahdollista palauttaa luottamus hoitotoimenpiteiden tekemiseen.
Mistä aloittaa jos koira vastustaa käsittelyä?
Mikäli koira vastustaa käsittelyä aggressiivisesti tai ilmentää voimakasta pelkoa, olisi hyvä löytää avuksi sellainen eläinlääkäri, joka voi tarvittaessa tehdä toimenpiteet rauhoituksessa. Lisäksi käyttäytymiseen perehtynyt eläinlääkäri voi auttaa mahdollisten lääkitysten kanssa, joilla koiran oloa voidaan helpottaa.
Alkuun olisi tärkeää saada harjoittelurauha, mikä tarkoittaa sitä, että ei ole akuuttia tarvetta tehdä toimenpidettä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että koiran turkki ajellaan pois rauhoituksessa tai koiran kynnet leikataan niin, että koria on rauhoitettuna. Näin saadaan minimoitua koiran ikävät kokemukset ja harjoittelurauha.
Hoidon tavoitteena on pelon vähentäminen
Koiralla on harvoin muuta syytä välttää hoitotoimia, kuin pelko tai epämukavuus. Kun koira ei pelkää, se antaa usein käsitellä itseään ja jopa nauttii siitä. Käsittelypelkoisen koiran kanssa ensimmäinen ja keskeinen tavoite on pelon vähentäminen.
Pelon vähentämisen keskeisin työkalu on turvallisuudentunteen lisääminen. Koiran turvallisuudentunne lisääntyy, kun se saa onnistumisen kokemuksia tilanteesta. Keskeinen rooli on ihmisellä ja ihmisen toiminnalla. Usein käsittelytilanteessa koira pelkää ihmisen toimintaa jopa enemmän kuin esimerkiksi välinettä. Tästä syystä ihmisen toiminnan muuttaminen helpottaa koiran oloa ja koria voi enemmän alkaa luottaa ihmiseen.
Hoitotoimien harjoittelu on monipuolista
Hoitotoimien harjoittelussa tavoite on toisaalta saada koira tottumaan eli hyväksymään erilaista koskettamista tai tekemistä ja toisaalta rentoutumaan, pysymään paikoillaan ja säilyttämään motivaatio.
Hoitotoimien harjoittelussa voi kaikkia eri osa-alueita harjoitella erikseen:
- Asento ja kesto – missä asennossa koira on toimenpiteen aikana? Pystyykö koira pitämään asennon halutun aikaa silloin, kun mitään ei tehdä?
- Palkitseminen ja motivaatio – mikä syy koiralla on olla toimenpiteessä mukana? Miten koiraa kannattaa palkita, jotta se haluaa osallistua?
- Rentous ja turvallisuudentunne – millaisilla harjoituksilla koira saadaan rentoutumaan ja kokemaan olonsa turvalliseksi? Miten koira saadaan luottamaan ihmiseen?
- Vuoropuhelu eli sosiaalinen kontrolli – miten lisätä koiran kokemaa hallinnan tunnetta suhteessa toimenpidettä tekevään ihmiseen?
Ihmisen vaikutus koiraan hoitotoimien aikana on monitahoista. Koira aistii ja tunnistaa ihmisen stressin hiestä ja hengityksestä (Wilson et al., 2022), mikä voi hankaloittaa hoitotoimien tekemistä. Varsinkin jos ihminen yrittää pakottaa koiraa, voi koira kokea tilanteen hankalaksi ihmisenkin stressin takia. Olisi tärkeää miettiä sellaisia hoitoharjoituksia, joissa myös ihminen voisi aidosti rentoutua.
Omaehtoinen käsittely on helppo tapa lisätä koiran hyvinvointia
Omaehtoinen käsittely parantaa korian hyvinvointia monella tavalla. Ensinnäkin, aiemmin vaikeat toimenpiteet saadaan tehtyä, mikä helpottaa koiran hoitamista. Toiseksi, koira kokee myös hoitohetket koulutushetkinä, mikä antaa koiralla lisää mielihyväkokemuksia ja parantaa suhdetta omistajaan. Kolmanneksi, harjoitukset heijastuvat myös muihin ihmisiin ja koiran asenne vieraitakin ihmisiä kohtaan paranee.
Jaana Pohjola
🐾 Eläinten käyttäytymistieteiden maisteri
🐾 Kysytään koiralta®️ -metodin kehittäjä
🐾 Käytöksen syiden selvittämisen mestari
🐾 Yli 13 vuoden käytännön kokemus
🐾 Kouluttanut myös kouluttajia ja ammattilaisia
🐾 Luovia ideoita haastaviinkin tilanteisiin
🐾 Ammatillinen opettaja AmO
Voisit olla kiinnostunut näistä kursseista