Koiran silmien puhdistus ja silmätippojen laitto

Koiran silmien ympärille voi kertyä rähmää tai muuta eritettä, joka voidaan tarvittaessa puhdistaa varovasti. Silmien jatkuva vuotaminen, runsas rähmiminen, punoitus, siristely tai silmän aristaminen eivät kuitenkaan ole vain puhdistusongelmia, vaan niiden syy kannattaa selvittää.

Myös silmätippojen laittaminen voi tulla vastaan lähes kenellä tahansa koiralla. Silmää voidaan joutua lääkitsemään useita kertoja päivässä, jolloin käsittelyn sujumisella on merkitystä sekä koiran että ihmisen kannalta. Silmätippojen laittamista kannattaakin harjoitella jo ennen kuin koiralla on silmäsairaus ja tipat on pakko saada silmään.

Silmien puhdistaminen ja silmätippojen laittaminen ovat koiralle vaativia käsittelytilanteita. Ihmisen kädet ja välineet tulevat lähelle kasvoja ja silmiä, ja koiran päätä saatetaan helposti alkaa pitää paikallaan. Jos koira vetää päätään pois, sulkee silmänsä, väistää tai yrittää poistua, ratkaisu ei ole automaattisesti tiukempi kiinnipitäminen.

Koiran tehtävä ei ole vain kestää silmien käsittelyä. Silmien puhdistamista ja silmätippojen laittamista voidaan harjoitella pieninä osina niin, että koira tietää paremmin, mitä sille tapahtuu, ja pystyy osallistumaan tilanteeseen ilman jatkuvaa kamppailua.

Miten koiran silmät puhdistetaan?

Koiran silmien ympärille voi kertyä esimerkiksi kuivunutta kyynelnestettä tai rähmää. Eritettä voidaan poistaa hellävaraisesti silmän ympäriltä, mutta itse silmää ei tarvitse puhdistaa rutiininomaisesti, jos se on terve ja oireeton.

Pese kädet ennen silmien käsittelyä. Kostuta puhdas taitos ja pyyhi erite varovasti silmän ympäriltä. Kuivunutta eritettä kannattaa ensin pehmittää kostealla taitoksella sen sijaan, että sitä yritetään irrottaa hankaamalla. Käytä kummallekin silmälle omaa puhdasta taitosta.

Silmän ympäristöä puhdistaessa kannattaa samalla katsoa, miltä silmä näyttää. Punoitus, turvotus, siristely, selvä valonarkuus, runsas vuotaminen tai poikkeava erite voivat kertoa siitä, että pelkkä puhdistaminen ei riitä.

Millä koiran silmät voi puhdistaa?

Silmän ympäristön puhdistamiseen riittää usein puhdas, kostutettu taitos. Silmän huuhteluun kannattaa käyttää vain silmään tarkoitettua valmistetta, kuten steriiliä silmänhuuhteluun soveltuvaa keittosuolaliuosta.

Erilaisia ihon tai turkin puhdistamiseen tarkoitettuja aineita ei pidä käyttää silmässä. Myöskään silmän ympärille pinttyneiden värjäymien poistaminen ei saa johtaa siihen, että puhdistusainetta joutuu silmään.

Jos silmään on joutunut roska tai ärsyttävää ainetta, tilanne on eri kuin tavallisessa silmänympäryksen puhdistamisessa. Silmä voidaan joutua huuhtelemaan runsaasti, ja etenkin kemikaalialtistuksessa kannattaa ottaa nopeasti yhteyttä eläinlääkäriin.

Miksi koiran silmät rähmivät tai vuotavat?

Pieni määrä eritettä silmänurkassa ei vielä välttämättä tarkoita silmäsairautta. Runsaalle tai jatkuvalle rähmimiselle ja silmien vuotamiselle voi kuitenkin olla useita syitä, eikä syytä voida päätellä luotettavasti pelkästään eritteen ulkonäöstä.

Taustalla voi olla esimerkiksi silmän ärsytys, vierasesine, tulehdus, kyynelteihin liittyvä ongelma tai silmän pinnan vaurio. Myös silmäluomien ja silmän ympäristön rakenne voi altistaa joidenkin koirien silmäoireille.

Siksi jatkuvasti rähmivän silmän hoitoa ei kannata ajatella ensisijaisesti puhdistusongelmana. Puhdistaminen poistaa eritteen, mutta ei sen aiheuttajaa.

Milloin koiran silmäoire vaatii eläinlääkäriä?

Silmäoireiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä osa silmäsairauksista voi edetä nopeasti. Pelkkä silmän puhdistaminen kotona ei riitä, jos koiralla on selviä oireita.

Eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä erityisesti, jos koira siristelee tai pitää silmää kiinni, silmä punoittaa tai turpoaa, koira aristaa silmää, silmä vuotaa tai rähmii runsaasti tai silmän ulkonäkö muuttuu. Myös silmään kohdistunut vamma tai epäily vierasesineestä on syy arvioida tilanne nopeasti.

Jos koiran silmät ovat alkaneet rähmiä tai vuotaa jatkuvasti, oireen syy kannattaa selvittää, vaikka koira ei vaikuttaisi muuten kipeältä. Toistuva eritteen pyyhkiminen pitää silmän ympäristön puhtaana, mutta ei hoida vuotamisen tai rähmimisen aiheuttajaa.

Silmätippojen laitto koiralle

Silmätippojen laittaminen on helpompaa, kun koiran asento ja ihmisen työskentelypaikka mietitään etukäteen. Koiraa ei välttämättä kannata lähestyä lääkepullon kanssa suoraan edestä, sillä silmää kohti tuleva käsi ja pullo voivat saada koiran vetämään päänsä pois.

Asetu koiran sivulle tai hieman sen taakse. Tue tarvittaessa koiran päätä kevyesti ja lähesty silmää sivulta. Silmäluomea voidaan avata varovasti sen verran, että määrätty lääke saadaan silmään. Pullon kärki ei saa osua silmään, silmäluomiin tai karvoihin.

Noudata aina lääkkeen annosteluohjetta. Jos koiralla on käytössä useita silmälääkkeitä, niiden järjestyksestä ja mahdollisesta annosvälistä kannattaa noudattaa eläinlääkärin antamia ohjeita.

Voiko koiralle käyttää ihmisten silmätippoja?

Ihmisille tarkoitettuja lääkkeellisiä silmätippoja ei pidä käyttää koiralle omin päin. Silmän punoituksen, vuotamisen tai rähmimisen taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä, ja silmän hoito riippuu siitä, mikä oireen aiheuttaa.

Myöskään aikaisemmasta silmäsairaudesta yli jääneitä lääkkeitä ei kannata käyttää uuteen silmäoireeseen ilman eläinlääkärin ohjetta. Samalta näyttävä oire ei välttämättä johdu samasta syystä.

Jos tarkoituksena on vain silmän huuhtelu tai kostuttaminen eikä sairauden lääkitseminen, sopiva valmiste kannattaa silti varmistaa eläinlääkäriltä tai apteekista ja tarkistaa, että tuote soveltuu nimenomaan silmään.

Koira ei anna laittaa silmätippoja

Jos koira vetää päänsä pois, väistää lääkepulloa, sulkee silmänsä, yrittää poistua tai puolustautuu, silmätippojen laittaminen on sille vaikeaa. Koiraa ei kannata yrittää opettaa hyväksymään tippoja vain pitämällä sitä tiukemmin paikallaan, sillä silmälääkitystä voidaan joutua jatkamaan useita päiviä tai viikkoja.

Silmätippojen laittamisessa yhdistyy monta koiralle haastavaa asiaa: pään käsittely, käden lähestyminen kasvoja, silmänseudun koskettaminen, silmäluomen liikuttaminen ja lääkepullon tuleminen aivan silmän lähelle. Itse tippa voi lisäksi tuntua silmässä epämiellyttävältä.

Jos koira vastustaa silmätippoja, kannattaa selvittää, missä vaiheessa tilanne muuttuu sille vaikeaksi. Väistääkö koira jo lääkepullon nähdessään vai vasta käden lähestyessä päätä? Onnistuuko silmänseudun koskettaminen ilman lääkepulloa? Entä pään kevyt tukeminen?

Silmätippojen laittamista voi harjoitella ilman silmätippoja

Harjoittelussa koko tilanne voidaan pilkkoa pieniin osiin. Ensin voidaan harjoitella esimerkiksi sitä, että ihminen koskettaa koiran päätä ja silmän ympäristöä. Seuraavaksi mukaan voidaan ottaa lääkepulloa muistuttava esine ja harjoitella sen lähestymistä ilman, että silmään laitetaan mitään.

Myös silmäluomen käsittelyä ja koiralle sopivaa asentoa voidaan harjoitella erikseen. Näin jokainen kerta, kun ihminen koskee koiran silmänseudulle tai ottaa lääkepullon käteensä, ei ennusta varsinaista silmätippaa.

Harjoittelussa koiran reaktiot määräävät sopivan etenemisnopeuden. Jos koira alkaa vetää päätään pois jo pullon lähestyessä, ei ole tarpeen päästä sillä harjoituskerralla silmään asti. Harjoittelua voidaan helpottaa ja edetä uudelleen pienemmissä vaiheissa.

Tavoitteena ei ole opettaa koiraa pitämään päätään väkisin paikallaan. Tavoitteena on rakentaa silmätippojen laittamisesta tilanne, jossa koiran ei tarvitse yrittää päästä käsittelystä pois.

Entä jos silmätipat on saatava silmään nyt?

Jos koiralla on silmäsairaus, määrättyä lääkitystä ei voida jättää antamatta siksi aikaa, että käsittelyä harjoitellaan. Silloin välttämätön lääkitys ja tulevia hoitokertoja helpottava harjoittelu kannattaa erottaa toisistaan.

Eläinlääkäriltä kannattaa pyytää apua, jos lääkkeen antaminen ei onnistu. Samalla voidaan tarkistaa lääkkeen antotekniikka ja keskustella siitä, onko hoito mahdollista toteuttaa koiralle jollakin helpommalla tavalla.

Vaikka lääke olisi juuri nyt pakko saada annettua, kaikkien muiden harjoituskertojen ei tarvitse päättyä lääkkeen laittamiseen. Silmänseudun käsittelyä, asentoa ja lääkepullon lähestymistä voidaan harjoitella erikseen myös lääkityksen aikana. Näin koira saa kokemuksia, joissa käsittely päättyy jo ennen sille vaikeinta vaihetta.

Anna koiran vaikuttaa silmien käsittelyyn

Silmien käsittelyssä koiran pienetkin liikkeet ovat tärkeää tietoa. Pään kääntäminen pois, vetäytyminen tai etäisyyden ottaminen kertovat, että koira ei juuri sillä hetkellä halua käsittelyn jatkuvan samalla tavalla. Vastaavasti koiran jääminen paikalleen, lähestyminen uudelleen tai pään tuominen takaisin käsiteltäväksi voivat kertoa, että tilannetta voidaan jatkaa.

Silmälääkityksen aikana koira ei tietenkään voi aina päättää, laitetaanko välttämätön lääke vai ei. Vaikutusmahdollisuuksia voidaan silti tarjota siellä, missä se on mahdollista: koira voi esimerkiksi valita asentonsa, käsittely voidaan tauottaa ja harjoittelutilanteessa ihminen voi perääntyä, kun koira kertoo tilanteen muuttuvan liian vaikeaksi.

Tavoitteena on, että silmien käsittely ei perustu siihen, ettei koira pääse pois, vaan siihen, että koira pystyy vähitellen osallistumaan tilanteeseen.

Lue lisää: Koiran omaehtoinen käsittely – mitä se on?

Lue lisää koiran käsittelystä

• Koiran omaehtoinen käsittely – mitä se on? – miten koiran vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä hoitotoimenpiteissä.
• Koiran korvien puhdistus – korvien puhdistaminen ja harjoittelu silloin, kun käsittely on koiralle vaikeaa.
• Koiran hampaiden pesu – suun ja pään alueen käsittely sekä hampaiden harjaamisen harjoittelu.
• Koiran kynsien leikkaus – tassujen käsittely ja kynsien leikkaamisen harjoittelu.
• Koiranpennun käsittely ja hoitotoimet – pennun valmistaminen erilaisiin hoitotilanteisiin.
• Koira pelkää eläinlääkäriä – miten voit auttaa

Lähteet

Csoltova, E., Martineau, M., Boissy, A. & Gilbert, C. (2017). Behavioral and physiological reactions in dogs to a veterinary examination: Owner-dog interactions improve canine well-being. Physiology & Behavior, 177, 270–281. Tutkimuksessa omistajan kosketus ja puhe tutkimuksen aikana liittyivät muun muassa vähäisempiin yrityksiin hypätä tutkimuspöydältä sekä muutoksiin osassa fysiologisista stressimittareista.

Mandese, W. W., Griffin, F. C., Reynolds, P. S., Blew, A. C., Deriberprey, A. S. & Estrada, A. H. (2021). Stress in client-owned dogs related to clinical exam location: a randomised crossover trial. Journal of Small Animal Practice, 62(2), 82–88. Tutkimuksessa koirien pelkoon, ahdistukseen ja stressiin liittyvät mittarit olivat korkeampia yhteisessä hoitotilassa ilman omistajaa kuin tutkimushuoneessa omistajan ollessa mukana.

Stellato, A. C., Dewey, C. E., Widowski, T. M. & Niel, L. (2020). Evaluation of associations between owner presence and indicators of fear in dogs during routine veterinary examinations. Journal of the American Veterinary Medical Association, 257(10), 1031–1040.

Lisäksi käsittelytapojen merkityksestä on jo tutkimusta: yhteistyöhön ja pelon vähentämiseen tähtääviä tutkimuskäytäntöjä saaneilla koirilla stressimittarien kokonaisuus väheni tutkimusjakson aikana enemmän kuin tavanomaisen käsittelyn ryhmässä.

Silmäterveyden lääketieteellisiin kohtiin käyttäisin lisäksi lähteenä Merck Veterinary Manualin eläinten oftalmologiaa. Se tukee etenkin sitä, miksi silmälääkkeitä ei pidä valita pelkän oireen perusteella: eri silmäsairauksissa käytetään hyvin erilaisia paikallislääkkeitä, ja esimerkiksi kortikosteroidit ovat sarveiskalvohaavan yhteydessä vasta-aiheisia.