Koiran luoksetulo – miksi koira ei aina tule kutsuttaessa?

Koiran luoksetulo on yksi tärkeimmistä arjen taidoista. Samalla se on paljon vaativampi taito kuin miltä se näyttää. Koira voi tulla varmasti kutsusta kotona tai tutulla kentällä ja näyttää unohtavan koko asian sillä hetkellä, kun metsässä vilahtaa jänis tai vastaan tulee toinen koira.

Luoksetulossa ei riitä, että koira tietää, mitä kutsu tarkoittaa. Sen pitää keskeyttää meneillään oleva toiminta, irrottautua ympäristön kiinnostavista asioista ja valita ihmisen luokse tuleminen.

Siksi luoksetuloa kannattaa tarkastella koiran osaamisen lisäksi motivaation, ympäristön ja tilanteen kautta.

Miksi koira ei tule luokse?

Kun koira ei tule kutsuttaessa, tilanne tulkitaan helposti tottelemattomuudeksi. Koira saattaa kuitenkin aivan hyvin tietää, mitä luoksetulovihje tarkoittaa.

Ongelma voi olla siinä, ettei koira vielä osaa taitoa kyseisessä ympäristössä. Se voi olla uppoutunut hajun tutkimiseen, kiinnostunut toisesta koirasta tai lähdössä riistan perään. Se voi myös olla oppinut, että luoksetulo tarkoittaa leikin loppumista tai hihnaan joutumista.

Koirilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu oppimisen olevan kontekstisidonnaista: yhdessä ympäristössä opittu toiminta ei välttämättä siirry sellaisenaan toiseen ympäristöön. Ilmiö on havaittu esimerkiksi pitkälle koulutetuilla hajutyökoirilla (Gazit, Goldblatt & Terkel 2005).

Siksi keittiössä toimiva luoksetulo ei vielä tarkoita, että koira osaisi saman asian metsässä.

Luoksetulossa koira joutuu keskeyttämään jotain muuta

Luoksetuloharjoittelussa keskitytään usein siihen, mitä tapahtuu ihmisen luona: annetaan herkku, kehutaan koiraa tai leikitään sen kanssa. Yhtä tärkeää on tarkastella sitä, mistä koiraa pyydetään tulemaan pois.

Koira voi olla haistelemassa kiinnostavaa jälkeä, leikkimässä toisen koiran kanssa, tutkimassa ympäristöä tai seuraamassa liikkuvaa eläintä. Luoksetulo tarkoittaa silloin tämän toiminnan keskeyttämistä.

Tehtävän vaikeus ei siksi määräydy pelkästään sen perusteella, kuinka kaukana koira on ihmisestä. Kymmenen metrin luoksetulo hajujäljen ääreltä voi olla koiralle huomattavasti vaikeampi kuin sadan metrin juoksu tyhjältä pellolta.

Tämä on yksi syy siihen, miksi luoksetulossa ei kannata ajatella vain palkkion kokoa. Olennaisempaa on rakentaa paljon kokemuksia siitä, että ympäristöstä kannattaa irrottautua ja tulla ihmisen luo.

Luoksetulossa koira joutuu keskeyttämään jotain muuta

Luoksetuloharjoittelussa huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä koira saa ihmisen luona. Yhtä tärkeää on tarkastella sitä, mistä koiraa pyydetään tulemaan pois.

Koira voi olla seuraamassa hajujälkeä, leikkimässä toisen koiran kanssa, tutkimassa ympäristöä tai tarkkailemassa liikkuvaa eläintä. Luoksetulo tarkoittaa silloin tämän toiminnan keskeyttämistä.

Tehtävän vaikeus ei siksi määräydy vain etäisyyden perusteella. Kymmenen metrin luoksetulo kiinnostavalta hajujäljeltä voi olla paljon vaikeampi kuin sadan metrin juoksu tyhjältä pellolta.

Tavoitteena ei ole tehdä ihmisestä kiinnostavampaa kuin koko muu maailma, vaan rakentaa paljon kokemuksia siitä, että ympäristöstä kannattaa irrottautua ja tulla ihmisen luo.

Luoksetulon ei kannata tarkoittaa kaiken mukavan loppumista

Jos koira kutsutaan luokse pääasiassa silloin, kun vapaana juokseminen loppuu, leikki keskeytetään tai lähdetään kotiin, kutsu alkaa ennustaa juuri näitä asioita. Siksi koiraa kannattaa kutsua myös kesken mukavan tekemisen, palkita se ja päästää takaisin jatkamaan.

Palkkiona ei tarvitse käyttää aina vain ruokaa tai lelua. Myös mahdollisuus palata haistelemaan, tutkimaan tai jatkamaan muuta koiralle tärkeää tekemistä voi olla osa harjoitusta.

Luoksetulo häiriössä pitää harjoitella erikseen

Luoksetuloa kannattaa harjoitella ensin tilanteissa, joissa koiran on helppo onnistua, ja kasvattaa vaikeutta vähitellen.

Todellisessa elämässä häiriöitä ei kuitenkaan voi lisätä täydellisen hallitusti. Metsästä voi lähteä jänis, mutkan takaa ilmestyä toinen koira tai maasta löytyä vastustamaton haju.

Siksi harjoitteluun kuuluu väistämättä myös epäonnistumisia. Yksittäinen epäonnistunut luoksetulo ei tarkoita, että taito olisi pilalla. Se kertoo siitä, että juuri siinä tilanteessa tehtävä oli koiralle liian vaikea.

Pitkä liina on hyödyllinen juuri tästä syystä: se mahdollistaa harjoittelun todellisessa ympäristössä ilman, että turvallisuus riippuu keskeneräisestä luoksetulosta.

Myös koiran vire vaikuttaa

Koira ei suorita samaa tehtävää samalla tavalla kaikissa vireystiloissa. Koirien inhibitiokontrollia koskevassa tutkimuksessa vireystilan muuttaminen vaikutti koirien suoriutumiseen eri tavoin niiden lähtötasosta riippuen (Bray, MacLean & Hare 2015).

Tutkimuksessa ei tutkittu luoksetuloa, joten siitä ei voida päätellä, ettei kiihtynyt koira voisi tulla kutsusta. Se osoittaa kuitenkin, että vireystila voi vaikuttaa koiran kykyyn säädellä toimintaansa.

Siksi myös ajoituksella on merkitystä. Koira kannattaa mahdollisuuksien mukaan kutsua silloin, kun se pystyy vielä irrottautumaan tilanteesta, eikä vasta siinä vaiheessa, kun se on jo täysin uppoutunut toimintaan.

Riistaviettisen koiran luoksetulo

Riistaviettisen koiran kohdalla kannattaa ensin tunnistaa, mikä ympäristössä juuri omaa koiraa kiinnostaa.

“Riistavietti” ei ole yksi käyttäytyminen. Yksi koira uppoutuu hajujäljen seuraamiseen, toinen reagoi voimakkaasti pakenevaan eläimeen ja kolmas etsii aktiivisesti mutta pysyy samalla hyvin yhteydessä ihmiseen. Rotujen käyttöhistoria ja jalostus vaikuttavat metsästyskäyttäytymiseen liittyviin taipumuksiin, mutta rotu ei yksin ennusta yksittäisen koiran käyttäytymistä.

Luoksetulon kannalta olennaista on tunnistaa ne tilanteet, joissa oman koiran on vaikeinta keskeyttää toimintansa. Hajujäljestä irrottautuminen, kaukana näkyvän eläimen huomaaminen ja jo käynnistyneen takaa-ajon keskeyttäminen ovat eri tilanteita.

Pitkä liina mahdollistaa harjoittelun oikeassa ympäristössä ilman, että turvallisuus riippuu vielä keskeneräisestä luoksetulosta.

Vaikea luoksetulo ei myöskään tarkoita, että tarvittaisiin kovempia koulutusmenetelmiä. Luoksetulo- ja jahtaamisongelmista kärsivillä koirilla tehdyissä tutkimuksissa sähköpantakoulutus ei ole osoittautunut palkitsemiseen perustuvaa koulutusta tehokkaammaksi. China, Mills & Cooperin (2020) tutkimuksessa palkitsemiseen keskittynyt ryhmä suoriutui useilla koulutuksen tehokkuutta kuvaavilla mittareilla sähköpantaryhmää paremmin.

Metsästyskoira ei tule metsästä pois

Metsästyskoiran kohdalla luoksetulon haaste voi olla erilainen kuin tavallisella lenkillä. Koira voi työskennellä kaukana ihmisestä, seurata hajujälkeä tai riistaa pitkään ja olla toiminnassa, jota varten sitä on myös jalostettu ja koulutettu. Tällaisessa tilanteessa ongelmaa ei kannata tulkita vain niin, ettei koira “tottele” luoksetulovihjettä.

Metsästyskoiran kanssa on hyödyllistä erottaa toisistaan tavallinen luoksetulo ja työskentelystä irrottautuminen. Koira voi osata ensimmäisen erittäin hyvin mutta olla vielä kykenemätön keskeyttämään voimakkaasti motivoivaa työskentelyä. Mitä pidemmälle toiminta on ehtinyt edetä, sitä vaikeampaa siitä irrottautuminen voi olla.

Harjoittelussa kannattaa siksi kiinnittää huomiota myös siihen, missä vaiheessa koira vielä pystyy reagoimaan ihmiseen. Hajun huomaaminen, jäljelle lähteminen ja pitkälle edennyt riistan seuraaminen eivät ole koiralle sama tehtävä. Luoksetuloa ja yhteyden säilyttämistä kannattaa rakentaa jo ennen sitä vaihetta, jossa koira on kokonaan uppoutunut työskentelyyn.

Metsästyskoiran kohdalla tavoitteiden täytyy myös olla realistisia suhteessa koiran käyttötarkoitukseen. Jos koiran tehtävänä on työskennellä itsenäisesti kaukana ohjaajasta, harjoittelua ei voi rakentaa samalla oletuksella kuin koiralle, jonka toivotaan pysyttelevän jatkuvasti ihmisen läheisyydessä.

Voiko koiralle opettaa pomminvarman luoksetulon?

Pomminvarmalla luoksetulolla tarkoitetaan yleensä koiraa, joka tulee kutsusta myös hyvin vaikeissa tilanteissa. Luoksetulosta voidaan harjoittelemalla rakentaa erittäin vahva ja luotettava taito. Sataprosenttista takuuta elävän eläimen käyttäytymiselle ei kuitenkaan voi antaa.

Ympäristö ja tilanteet muuttuvat, ja koira kohtaa elämässään myös asioita, joita harjoittelussa ei ole pystytty ennakoimaan. Turvallisuutta ei siksi kannata rakentaa täydellisen tottelevaisuuden varaan. Liikenteen, riistan tai muiden todellisten vaarojen lähellä hihna tai pitkä liina on edelleen tärkeä turvaväline.

Tyypilliset virheet koiran luoksetulon harjoittelussa

Koiraa kutsutaan liian vaikeassa tilanteessa. Jos koira ei vielä pysty irrottautumaan tekemisestään, kutsun toistaminen ei tee tehtävästä helpompaa.

Luoksetulo ennustaa aina hauskan loppumista. Kutsu välillä koira luokse, palkitse ja päästä se takaisin jatkamaan.

Palkkion ajatellaan olevan aina samanarvoinen. Kotonakin vastustamaton herkku voi menettää merkityksensä toisen koiran, kiinnostavan hajun tai riistan rinnalla.

Kutsua toistetaan. “Tänne, tänne, TÄNNE!” ei helpota tehtävää. Jos koira ei reagoi, kannattaa selvittää, miksi tilanne oli liian vaikea.

Koiraa torutaan, kun se lopulta tulee. Luokse saapumisesta ei kannata tehdä koiralle epämiellyttävää.

Luoksetuloa ja kiinni ottamista pidetään samana taitona. Koira voi tulla aivan ihmisen luo mutta väistää pantaan tarttumista tai hihnan kiinnittämistä. Näitä kannattaa harjoitella erikseen.

Koiraa lähdetään jahtaamaan. Ihminen lähestyy, koira väistää ja ihminen seuraa. Näin voi vahingossa syntyä aivan toimiva hippaleikki.

Harjoittelulta odotetaan täydellistä etenemistä. Ulkona tapahtuu asioita, joita emme pysty ennakoimaan. Epäonnistuminen kertoo siitä, mitä pitää vielä harjoitella.

Luoksetulo ei lopu siihen, että koira juoksee ihmisen luo

Luoksetulo on todellisuudessa kokonainen käyttäytymisketju:

kutsun kuuleminen → meneillään olevasta toiminnasta irrottautuminen → ihmistä kohti liikkuminen → lähelle tuleminen → lähelle jääminen → kosketuksen salliminen → tarvittaessa hihnan kiinnittäminen.

Koira voi osata osan ketjusta erinomaisesti ja tarvita harjoittelua toisessa kohdassa.

Jos koira esimerkiksi juoksee vauhdilla luokse mutta väistää aina pantaan tarttumista, ongelmaa ei välttämättä ratkaista harjoittelemalla lisää pitkän matkan luoksetuloja. Silloin kannattaa harjoitella lähelle jäämistä ja kiinni ottamista.

Luoksetulon harjoittelu ei etene siististi vaikeustasolta toiselle

Luoksetulon harjoittelu kuulostaa paperilla yksinkertaiselta: aloita helposta ja lisää häiriöitä vähitellen. Käytännössä koiran kanssa ulkoillessa maailma ei kuitenkaan tarjoile häiriöitä sopivassa vaikeusjärjestyksessä.

Juuri kun tarkoituksena oli harjoitella rauhallisessa ympäristössä, mutkan takaa voi ilmestyä toinen koira. Metsässä voi lähteä jänis, pellolle laskeutua lintu tai maasta löytyä haju, jota ihminen ei edes huomaa. Joskus koira tulee vaikealta tuntuvasta tilanteesta hienosti ja seuraavana päivänä paljon helpommalta vaikuttava luoksetulo epäonnistuu.

Myös palkkioiden kanssa voi tulla vastaan yllättävä ongelma. Harjoitteluun otetaan mukaan erityisen hyvä herkku, jotta koira varmasti palkkautuisi – ja koira viettääkin koko lenkin ihmisen vieressä taskua tuijottaen. Silloin pitäisi harjoitella ympäristöstä irrottautumista, mutta koira ei malta mennä ympäristöön lainkaan. Jos palkkiota tämän vuoksi huononnetaan, se ei ehkä enää riitä silloin, kun luoksetulo todella on vaikea.

Luoksetuloa ei siksi voi harjoitella täydellisen kontrolloidussa vaikeusjärjestyksessä. Harjoittelussa tulee väistämättä liian vaikeita tilanteita, huonoa ajoitusta ja kutsuja, joihin koira ei vastaa.

Epäonnistunut luoksetulo ei tarkoita, että harjoittelu olisi epäonnistunut. Se kertoo siitä, että juuri sillä hetkellä ympäristö, koiran tekeminen tai jokin muu tilanteen tekijä painoi vaakakupissa enemmän kuin harjoiteltu taito. Seuraavaa harjoitusta voidaan helpottaa, mutta jokaista yllätyksenä tulevaa tilannetta ei tarvitse eikä voikaan ennakoida.

Koiran luoksetulo kuntoon -verkkokurssi

Jos haluat harjoitella luoksetuloa järjestelmällisesti, Koiran luoksetulo kuntoon -verkkokurssilla rakennat taitoa vaihe vaiheelta helpoista harjoituksista kohti haastavampia tilanteita.

Kurssi sopii myös koiralle, joka tietää jo, mitä luoksetulovihje tarkoittaa, mutta taito katoaa ulkona, häiriöissä tai silloin, kun ympäristö tarjoaa jotain kiinnostavampaa.

Tutustu Koiran luoksetulo kuntoon -verkkokurssiin »

Toimiva luoksetulo rakennetaan oikeaa elämää varten

Hyvä luoksetulo ei perustu siihen, että koiran pitäisi valita ihminen aina kaiken muun sijasta. Se rakennetaan harjoittelemalla sitä, että kiinnostavastakin tekemisestä kannattaa irrottautua ja että ihmisen luokse tuleminen ei tarkoita kaiken mukavan loppumista.

Harjoitteluun kuuluu helppoja onnistumisia, vaikeampia tilanteita ja myös hetkiä, jolloin luoksetulo ei onnistu. Tavoitteena on mahdollisimman vahva taito, joka toimii monenlaisissa ympäristöissä – ja turvallinen arki myös silloin, kun maailma yllättää.

Usein kysyttyä koiran luoksetulosta

Lue lisää

• Koiran riistavietti – kun koira kiihtyy hajuista
• Koiran aito motivaatio ja palkitseminen
• Koiran vireenhallinta – tasapainon avain sujuvaan arkeen ja harjoitteluun
• Koiran stressi
• Koiran murrosikä

Lähteet

• Bray, E. E., MacLean, E. L. & Hare, B. A. (2015). Increasing arousal enhances inhibitory control in calm but not excitable dogs. Animal Cognition, 18, 1317–1329. DOI: 10.1007/s10071-015-0901-1.
• Gazit, I., Goldblatt, A. & Terkel, J. (2005). The role of context specificity in learning: the effects of training context on explosives detection in dogs. Animal Cognition, 8, 143–150.
• Vicars, S. M., Miguel, C. F. & Sobie, J. L. (2014). Assessing preference and reinforcer effectiveness in dogs. Behavioural Processes, 103, 75–83. DOI: 10.1016/j.beproc.2013.11.006.
• Vieira de Castro, A. C., Fuchs, D., Morello, G. M., Pastur, S., de Sousa, L. & Olsson, I. A. S. (2020). Does training method matter? Evidence for the negative impact of aversive-based methods on companion dog welfare. PLOS ONE, 15(12), e0225023. DOI: 10.1371/journal.pone.0225023.