Miksi kissat tappelevat?

Eikö vanhempi kissa hyväksy uutta tulokasta? Pureeko yksi kissa jatkuvasti muita niskasta? Onko kissojen välinen elämä pelkkää sähinää, murinaa ja jahtaamista?

Kissojen väliset riidat ovat yleisiä ja kuormittavia kaikille osapuolille. Useimmissa tapauksissa kissoja voidaan auttaa sopuisaan elämään tai ainakin kämppäkävereiksi, jos ei ylimmiksi ystäviksi.

Tunne kissa eläimenä

Riitatilanteiden selvittämisessä on apua siitä, että meillä on ymmärrys, millainen kissa on eläimenä. Kissa on sosiaalinen eläin, ja se sopeutuu moneen erilaiseen tilanteeseen. Kissalla on kuitenkin erityispiirteitä, jotka kannattaa huomioida.

Oleellinen piirre kissassa on se, että se suhtautuu epäilevästi tunkeilijoihin ja kotiin tuleviin uusiin kissoihin. Kissalle pitäisi antaa jokin syy ottaa tulokas vastaan ystävällisesti, ja tämä ei aina ole helppoa. Tutkimuksen mukaan puolet uuden kissan hankkivista edelleen yhdistää kissat suoraan samaan tilaan (Levine et al., 2005), ja kappas vain, ensikohtaaminen on yksi tärkein tappeluita ennustava tilanne – jos kissojen ensikohtaaminen on ikävä, tappelut ovat todennäköisempiä jatkossa.

Kissojen asteittaiselle yhdistämiselle on monta perustetta; reviiritietoisuus, tottuminen, asennetyö sekä pelkoaggressiivisuuden mahdollisuuden lieventäminen. Vaikka kissat ovat yksilöitä ja ennen uuden kissan esittelemistä on jo tehty monta sopuun vaikuttavaa valintaa, ensikohtaamiseen voi ja pitää vaikuttaa.

Miksi kissat ottavat yhteen?

Ymmärrys kissoista lajina on vielä vähäisempää verrattuna esimerkiksi koiriin. Kärjistäen sanottuna kissoista ajatellaan, että ne joko tulevat toimeen toisten kanssa tai eivät tule – että kissoja olisi ikään kuin kahdenlaisia. Kaikki kissat ovat kuitenkin sosiaalisia, ja asiaan vaikuttaa moni muu asia enemmän kuin kissan ”luonne”.

Mikäli kissat ovat jo olleet sovussa keskenään ja alkavat tapella, voi kyse olla pelkoaggressiivisuudesta. Tyypillistä tämä on esimerkiksi tilanteissa, joissa kissa on yhdistänyt mielessään jonkun ikävän asian kaveriinsa. Tämä voi olla vaikka lattialle pudonnut kukkaruukku, jonka kissa liittää jollain tavalla toiseen kissaan. Pelkoaggressiivisuuteen kuuluu murina, kyräily ja jahtaaminen ja toinen osapuoli selkeästi pelkää toista. Reviiriasioissa on taustalla sama tunne eli pelko – kissa pelkää, että tunkeilija ryöstää tärkeät resurssit ja kokee tarpeelliseksi puolustaa niitä ja jahdata tunkeilijan sinne mistä se tulikin.

Pelosta ja resursseista johtuviin tappeluihin vaikuttaa kissojen ensikohtaaminen ja asennetyö. Ensikohtaamisen voi järjestää myös uudelleen, jos kissat joudutaan eristämään toisistaan.

Yksi aggressiivisuuden muoto, joka poikkeaa edellä mainituista, on sellainen, jossa tekijä on kolli tai leikattu kolli ja hyökkäämiseen liittyy seuraamista ja toisen kissan puremista. Tällaisessa tapauksessa ei välttämättä ole alkuun kyse pelosta eikä resursseista, vaan sukupuolisesta turhautumisesta. Tällaisessa tilanteessa hyökkääjää ei motivoi pelko, vaan kyse on sukupuolikäyttäytymiseen liittyvästä turhautumisesta.

Kissat saattavat purkaa turhautumisensa kaveriin, jolloin esimerkiksi leikki saattaa mennä hieman yli ja tunteet kuohahtaa. Leikkiin liittyvä aggressiivisuus on usein kuitenkin itseään säätelevää, ellei käy niin ikävästi että toinen osapuoli pelästyy ja hyökkää rajun leikkijän päälle.

Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi minkälaista erilaista aggressiivisuutta omassa kissaporukassani esiintyy.

VIP-jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot sekä tulevat vuoden ajan, pääset suljettuun fb-ryhmään ja saat ilmaisen puhelinneuvonnan.