EK-logo-vaaka_5@4x.svg

Luopumisen opettaminen koiralle -verkkokurssi

🎉 Nyt -30 % tarjouksessa 🎉

Opeta jätä-käsky! Muuta arki koirasi kanssa taistelusta yhdessä työskentelyksi.

Koira nappaa kaikkea kiellettyä maasta tai jää tuijottelemaan ulkona? Opeta koira luopumaan yhteistyön kautta!

Luopuminen ei tarkoita vain tavarasta irrottamista.

Se voi tarkoittaa myös sitä, että koira oppii jättämään maassa olevan asian, päästämään suustaan löytämänsä aarteen – tai irrottamaan katseensa ja huomionsa asiasta, johon se on jäänyt kiinni.

Tällä verkkokurssilla opit rakentamaan koirallesi luopumisen taitoa tavalla, jossa ei tarvitse jatkuvasti kieltää, repiä tai kilpailla koiran huomiosta.

BONUS: Kurssiin kuuluu kouluttajan tuki 12 kuukauden ajaksi! Kyse ei siis ole vain materiaaleista, jotka katsot yksin läpi.

Hyödynnä -30 % alennus (säästä 29,70 €)

69.3 € 99 €

5,0
Perustuu 2 arvosteluihin
5
100
100%
4
0%
3
0%
2
0%
1
0%
1-2 2 arvostelusta

Opeta koira luopumaan yhteistyön kautta

Tämä kurssi sopii sinulle, jos koirasi:

  • syö roskia, raatoja ja muuta sopimatonta maasta
  • nappaa lenkillä kaiken mahdollisen suuhunsa
  • ei halua päästää löydöistään irti
  • on alkanut murista tai suojella ja paeta suussaan olevan aarteen kanssa
  • varastelee tavaroita kotona
  • jää ulkoillessa tuijottamaan toista koiraa, lintua tai muuta kiinnostavaa kohdetta
  • jumittuu lenkillä kohteeseen niin, että huomion saaminen takaisin tuntuu vaikealta
  • tarvitsee apua huomion irrottamiseen ja takaisin yhteiseen tilanteeseen palaamiseen.

Se sopii erityisesti koiraperheille, jotka haluavat ymmärtää, miksi koira toimii niin kuin toimii – ja rakentaa yhteistyötä: kuunnella koiraa ja toimia ilman pelottelua tai voimankäyttöä.

Luopumiskurssin on koonnut eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola (MSc)

Kurssin on koonnut eläinten käyttäytymistieteen maisteri Jaana Pohjola, joka on auttanut koiraperheitä käyttäytymisen haasteissa jo vuodesta 2009 lähtien.

Jaanan työskentelyn ytimessä on ajatus siitä, että ennen kuin päätämme, mitä koiran pitäisi tehdä, kannattaa pysähtyä kysymään:

Miksi koira toimii näin – ja mitä se yrittää meille käyttäytymisellään kertoa?

Kurssilla hyödynnetään Jaanan kehittämää Kysytään koiralta® -metodia. Sen sijaan, että koiran käyttäytymistä yritetään vain pysäyttää, tarkastellaan tilannetta koiran näkökulmasta ja rakennetaan toimivia vaihtoehtoja yhteistyössä.

Tavoitteena ei ole saada koiraa tottelemaan hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteena on rakentaa taitoja, joiden avulla koiran on mahdollista tehdä tilanteessa toisenlaisia valintoja.

Et jää yksin kurssin kanssa

Kurssin ostaminen ei tarkoita vain videoiden ja ohjeiden saamista.

Saat 12 kuukauden käyttöoikeuden kurssiin sekä mahdollisuuden saada kouluttajan tukea ja kysyä kurssin aiheisiin liittyvistä asioista. Saat siis tueksesi asiantuntijan myös silloin, kun oman koirasi tilanne ei ole aivan samanlainen kuin oppikirjassa.

Rakenna luopumisesta koiralle kannattava valinta

Tällä verkkokurssilla opit, mitä eroa on vihjeillä jätä, irti ja kiitos – ja milloin niitä käytetään.

Vältät tilanteet, joissa koira lähtee karkuun tai puolustaa aarrettaan

Opit, miksi tavaroiden väkisin ottaminen koiran suusta voi tehdä tilanteesta entistä vaikeamman ja miten voit ennaltaehkäistä riitoja löydöistä.

Vähennä konfliktia, turhautumista ja vastakkainasettelua!

Toimiva irti-käsky

Opit, miten rakennat irti-käskyn niin, että koira oikeasti päästää kiinnostavimmistakin aarteistaan. Ideana on tehdä irroittamisesta luotettavaa ja kannattavaa koiralle sitä kautta, että se ei tarkoita koiralle aina menettämistä!

Jättäminen ja luopuminen

Miten opetat jätä-käskyn ilman jatkuvaa kieltämistä?

Opit rakentamaan taitoja, joiden avulla koiran ei tarvitse tarttua kaikkeen kiinnostavaan – ja joiden avulla se oppii jättämään asioita rauhaan.

Katseen ja huomion irrottaminen

Tällä kurssilla opit auttamaan koiraa irrottamaan huomionsa esimerkiksi toisesta koirasta, eläimestä tai muusta kiinnostavasta kohteesta — palaamaan takaisin yhteiseen tekemiseen.

Miksi koiraa kiinnostavat maasta löytyvät asiat?

Miksi koira syö kakkaa? Miksi se nappaa eläimen raadot, tupakantumpit, käytetyn nenäliinat ja kaikki muut ällöttävät asiat maasta?

Tältä kurssilta saat tietoa siitä, miksi koirat poimivat, kantavat ja syövät erilaisia asioita – ja milloin tilanteesta kannattaa olla huolissaan.

Käytännön toimintamalleja arkeen

Saat selkeää tietoa siitä, mitä erilaisissa tilanteissa kannattaa tehdä – ja mitä ei. Kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdellä keinolla, vaan eri tilanteisiin voidaan tarvita erilaisia ratkaisuja.

Kurssin ydin ei ole vihjeissä itsessään, vaan siinä, mitä ne merkitsevät koiralle.

Saat enemmän kuin yhden “jätä” tai “irti”-käskyn

Tältä kurssilta saat ymmärrystä siitä, miksi koira voi olla niin kiinnostunut jostakin asiasta, että siitä luopuminen tuntuu vaikealta. Saat keinoja rakentaa luopumisesta taito yhteistyön kautta niin, että se toimii haastavissakin tilanteissa sekä kotona että ulkona.

Kurssin tavoitteena on auttaa sinua:

  • vähentämään jatkuvaa vahtimista ja kilpajuoksua maasta löytyvien asioiden kanssa
  • opettamaan koiralle vapaaehtoista luopumista
  • rakentamaan toimivaa irrottamista
  • ennaltaehkäisemään ristiriitoja aarteista
  • auttamaan koiraa irrottamaan huomionsa kiinnostavasta kohteesta
  • vahvistamaan yhteistyötä ja kommunikaatiota koirasi kanssa.

Et ehkä voi tehdä maailmasta sellaista, jossa koira ei koskaan kohtaa mitään itseään todella paljon kiinnostavaa. Mutta voit opettaa koirallesi taitoja, joiden avulla kiinnostavista asioista voi luopua ilman, että tilanteesta syntyy taistelu.

Verkkokurssin käytännön tiedot

✓ Verkkokurssi käytössäsi 12 kuukautta
✓ Kouluttajan tuki sisältyy kurssiin 12 kuukauden ajan
✓ Opiskele omaan tahtiisi
✓ Käytännönläheisiä harjoituksia arjen tilanteisiin
✓ Kokeneen eläinten käytösneuvojan kokoama kurssi

Älä enää jahtaa koiraasi – opeta sille mitä tehdä sen sijaan

Koiran kanssa ei tarvitse eikä pidä kilpailla. Kun vihjeet ovat selkeitä ja koirankin näkökulmasta merkityksellisiä, yhteistyö tiivistyy.

Synttäritarjous 🎉

Eläinkoulutus.fi on toiminut jo 17 vuotta koiraperheiden rinnalla.

Osta Luopumisen opettaminen koiralle -kurssi nyt -30 % alennuksella!

Luopumisen opettaminen koiralle -verkkokurssi

04 Miksi koira puolustaa aarteitaan – resurssiaggressiivisuus

06 Luopumisen opettaminen – ‘jätä’ käytännössä

07 ‘Irti’ – miten opetat koiraa luopumaan jo saadusta

8 kommenttia artikkeliin ”Luopumisen opettaminen koiralle -verkkokurssi”

  1. Hei! Minulla on 15 kk vanhan stabijhoun-urokseni kanssa ollut jo kuukausia ongelmana lähinnä vaatekappaleet ja muut kankaiset asiat ja niiden syönti. Myös banaaninkuoria herkästi syö niitä löytäessään ja muita ruuanjäämiä. Aiemmin söi myös paljon nenäliinoja kaduilta mutta niiden kohdalla tottelee nyt hyvin “ei ota” -käskyä. Saattaa kyllä hieman repiä nenäliinaa, mutta ei syö. Kotona saan vaatekappaleet ja banaaninkuoret yms. pidettyä sen ulottumattomissa (kenkien ja esimerkiksi kirjanhyllyn kirjojen, kaukosäädinten jne antaa olla), mutta teiden varsilta löytyy hämmästyttävän paljon erilaisia hanskoja, ja se on todella hyvä niitä bongailemaan myös, vaikka joku olisi nostanut pudonneen hanskan vaikkapa sähkökaapin tai muurin päälle. Se pitää löytämiään vaatekappaleita selvästi saaliina ja ravistelee niitä, sitten mielellään kaivaa maahan/lumeen piiloon, jos löytyy hänen mielestään sopiva paikka. Muistaa piilopaikat hyvin ja siirtelee tavaroita sitten mielellään uuteen paikkaan. Stressaavan tilanteen jälkeen (esimerkiksi kerran eläinlääkäriltä kävellessämme) herkästi alkaa repiä ja syödä löytämäänsä. Myös jos kokee, että yritän saada esim. vaatekappaletta pois, herkästi mieluummin syö sen. Olenkin kyllä muutaman kerran ottanut väkisin häneltä pois, vaikka olen tiennyt, ettei niin saisi tehdä. Hätäännyn näissä tilanteissa, jotka tuntuvat potentiaalisesti hengenvaarallisilta. Tähän mennessä onneksi on oksentanut syömänsä hanskat jne pois tai pienempinä osina ovat tulleet kakan mukana ulos. Myös banaaninkuoret ovat tulleet kakan mukana. Pelottaa silti. Nyt ennen tämän kurssin ostamista tein paljon toistoja niin, että näytin erilaisia hanskoja ja esim. banaaninkuorta eri paikoissa eli myös lenkeillä ja palkitsin usealla namilla, kun totteli “älä ota” -käskyä. Muutaman kerran sain myös tositilanteessa hanskan pois, kun se oli sellaisen tieltä löytänyt. Heittelin nameja ja sain sitten napattua hanskan pois. Viikko sitten hän kuitenkin mieluummin alkoi syödä löytämäänsä lapasta. Kävi kyllä välissä nappaamassa maahan heittämiäni nameja, mutta nopeasti nappasi lapasen takaisin suuhunsa ja alkoi siten pureskella sitä. Otin sen sitten väkisin pois (vaikka tosiaan tiedän, ettei saisi). Muutama päivä tämän jälkeen löysi taas hanskan lenkillä, mutta tuolloin vain kävi kaivamassa sen piiloon eikä ollut aikomustakaan syödä. Olin siinä tilanteessa kauempana ja yritin esittää kuin en olisi kiinnostunut. Se varmaankin auttoi. Aina ei voi kuitenkaan etäisyyttä pitää tositilanteessa esim. pyörätiellä ja tuolloin hän selvästi kokee minut uhkana ja mieluummin alkaa syödä löytämäänsä.

    – Onkohan minulla toivoa rakentaa koiran kanssa yhteistyötä näistä virheistäni huolimatta? Onko sinulle tullut samantyyppistä tilannetta eteen, saivatko tilanteen korjattua ja kuinka kauan heillä meni korjata tilanne? Tietenkään kaikilla ei suju samalla tavalla, mutta olisi kiva saada jonkinlaista osviittaa niin osaisin asennoitua asian työstämiseen ja siihen menevään aikaan ainakin jollain tasolla.
    – Kannattaisikohan minun nyt lähinnä alkaa harjoitella tuota käteen tuomista, eli että en namien avulla “huijaisi” hanskaa tms pois niin kuin nyt olen tehnyt, vaan koira tekisi yhteistyötä? Ja toki ensin aloittaisin helpommilla/vähemmän kiinnostavilla tavaroilla.
    – Epäonnistuikohan viikko sitten tuo yritykseni vaihtaa hanska nameihin, koska namit eivät olleet tarpeeksi hyviä? Tai voiko liittyä osittain ikään, että jonakin päivänä malttaa kuunnella paremmin? Koetan nyt joka tapauksessa löytää jotain extra hyvää namia avuksi (vinkkejä otetaan mielellään vastaan sellaisesta, jota on helppo pitää mukana lenkeillä. Minulla on aina nappuloita ja vähän parempia nameja (Koiramon erilaisia “pateita”) mukana lenkeillä. Koira on perso ruualle ja ihan nappulatkin ovat usein mieluisia, mutta eivät toki kaikissa tilanteissa riitä)
    – Miten toimin nyt harjoitteluvaiheessa, kun noita hanskoja, banaaninkuoria jne on vähän joka puolella eikä niitä voi välttää?
    – Jos huomaan hanskan tms ennen koiraa, onko nyt harjoitteluvaiheessa huono asia, pitää hihna kireällä niin ettei se pääse hanskan luo? Vai tekeekö se hanskasta tms vain vielä kiinnostavamman?
    – Tuo piilotteluhomma tuntuu olevan hyvin mieluisaa. Mietityttää, haluaako ehkä mieluummin piilottaa kuin tuoda minulle. Piilopaikan etsimisessäkin on riskinsä: pari kertaa on pitkän aikaa etsiskellyt sopivaa piilotuspaikkaa ja on sitten lopulta on alkanut syödä hanskaa kun ei ole paikkaa löytänyt.

    Tässä vähän sekavia pohdintoja. Toivottavasti saa kysyä lisää, jos tulee jotain mieleen.

    Vastaa
    • Moikka,
      Hyvä kun tunnistat ainakin nuo kaksi eri tilannetta/syytä eli piiottelun, johon ei liity välttämättä syöminen ja sitten stressinlievitykseen liittyvän syömisen. Tämä on hyvä, koska silloin voit suhtautua asiaan rennommin ainakin joskus. Kannattaa yrittää kääntää tilanteet niin, että annat todella ison palkan aina, riippumatta siitä mitä koira löytää ja samalla toki kannattaa treenata käteen tuomista. Koiran ei siis tarvitse osata jättää jotta sen voi palkita, ja lisäksi kun annat palkkaa, anna niin iso ja hyvä palkka, että ei tule huijaamisen makua, eli et yritä ottaa hanskaa tms pois. Estäminen on vähän huono juttu, koska se yleensä vain lisää kiinnostusta kohteisiin. Mitään aikamäärää on vaikea sanoa, kun näihin usein liittyy se, että kilpajuoksu/estämisasetelma on aina jossain määrin mukana, mikä ylläpitää kiinnostusta.

      Oletko keksinyt tai tarjonnut koiralle sellaisia revittäviä asioita, jotka ovat turvallisia? usein repiminen on voimakas tarve, ja sitä kannattaa tarjota. Joskus käy niin, että stressiin liittyy esim närästys ja silloin koira kokee voimakasta tarvetta syödä isoja kappaleita. Närästys on siis yksi asia, jota kannattaa pitää mahdollisena ja lääkitä sitä.

      Vastaa
  2. Hei!
    Jouduin akuutisti adoptoimaan 7 vuotiaan Kultaisen noutaja uroksen (leikattu), jolla on kilpisrauhasen vajaatoiminta ja hän syö kakkaa, joka lenkillä, pihalla jne. Olen yrittänyt vaihtokauppaa ja irti-käskyä, mutta tuntuu että ne vain lisäävät hänen stressitasoa. Hänen tavaroissaan oli mukana kuonokoppa, mutta kun otin sen esille hän vahvasti osoitti pelkoa ja ahdistusta sitä kohtaan, joten en mielelläni lähtisi sitä käyttämään. Tiedän että tällä koiralla on ollut vaikeaa ja hänet on m.m pidetty virikkeettömänä, paljon yksin ja paljon yksin pihalla, kettingissä kiinni. Nykyään hänellä on aina joku ihminen kotona, paljon leluja, toinen koirakaveri ja ruokaa tulee säännölisesti.
    Minusta vaikuttaa siltä että mitä enemmän stressiä, sitä enemmän hän hotkii kakkaa, jos on ihan tavis päivä ja kaikki kunnossa, kakat saattaa jäädä, jos on vähänkin erikoinen päivä, niin heti on niissä kiinni. Haluaisin auttaa häntä stressittömään elämään ja jättämään kakat lopullisesti sinne minne ne kuuluu. Kiitos mielenkiintoisista kursseista! T. Eddie

    Vastaa
    • Moikka, Ihanaa että koira on nyt saanut hyvän kodin!

      Itse ajattelen samalla tavalla kuin sinä, että kakan syötni on teidän tapauksessa stressin mittari. Ja silloin ei kannata yrittääkään vähentää syöntiä, vaan vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat taustalla. Eli en puuttuisi mitenkään syömiseen, hänellä on selkeästi iso ristiriita asiaan. Tämä neuvo on toki hieman ällöttävä, mutta uskon, että se on kuitenkin paras ja kestävin ratkaisu teidän haasteeseen.

      Vastaa
  3. Hei! Meillä on vuoden ikäinen Venäjän bolonka pentu,jonka roskan syönti on saatu vähenemään lähes kokonaan.Sitä ei ole varsinaiset roskat koskaan kiinnostaneetkaan,vaan on syönyt keppejä,käpyjä,multaa jne.Eli on syönyt kaikkea mitä pennut yleensäkin syövät,mutta olen ilmeisesti vaan edistänyt syöntiä kielloillani ja kaivamalla suusta roskia.Jätin roskansyönnin lenkillä vähemmälle huomiolle ja aloin palkitsemaan pennun aina kun se otti katsekontaktin jatkamalla matkaa koko ajan.Se alkoi kävellä reippaammin ja roskien syönti väheni.Annoin myöskin sille makupaloja nurmikolle.Olen tyytyväinen tähän tilanteeseen.Kurssista on ollut apua,vaikka ongelmat eivät ihan vastaavanlaisia ole olleetkaan. Terveisin Kirsti

    Vastaa
    • Moikka,

      Ihana kuulla että tilanne on helpottunut! Todella hienoa, että teidän lenkkeily sujuu noin hyvin.

      Vastaa
  4. Heips!

    Meillä on 14 vikkoinen labbis pentu täällä kotona, ja tämä yksilö on kyllä nyt ihan kiinni kaikissa kepeissä, käyvyissä ja kakassa tuolla ulkona. Ei kanniskelen niitä, vaan syö. Tämä on meidän ensimmäinen labbis, ja aiemmilla koirilla (kaikki mäyräkoiria) ei ole ollut tällaista näin vahvaa kaiken syömis-käytöstä pentuna. Sellaista että kokoajan nokka maassa ja tosi vaikea ennakoida kun niitä keppejä, käpyjä tai ihan mitä vaan luonnon roskaa tulee vastaan niin laitetaan suuhun ja söydään. Ollaan harjoiteltu irti-käskyä, ja se kyllä toimii jos on tarpeeksi hyvä makupala mukana. Toki jos se tutkiminen jäisi vaan haisteluksi tai kantamiseksi niin ei olisi ongelma, mutta ikävää tekee kun kakka täynnä keppejä ja huoli siitä että jääkö tuo käytös pysyväksi. Myös mietin sitä että olenko omalla käytöksellä ja toistuvilla irti käskyillä itse tehnyt kepeistä kiinnostavan, kun omakin käytös tuolla lenkeillä keskittyy niihin niin paljon. Seuraamista ja kontaktia harjoitellaan ja osaa sen tosi nätisti myös ulkona, jos ollaan puhtaalla asfaltilla missä ei mitään häiriöitä, mutta heti kun kadulle mennään niin nenä osoittaa maahan ja ottaa suuhun ja syö kaiken mitä nenän eteen tulee.

    Aiemmin oli iso kiinnostus kiviä kohtaan, ja niissä jouduin turvautumaan muutaman kerran siihen että kaivoin niitä suusta ulos, kun ei oikein mitään käskyä silloin oltu harjoiteltu ja vasta oltiin kontaktin luomisen alkutekijöissä. Kuitenkin huomaan että vähän meinaa lähteä karkuun jos lähestyy kun jotain on suussa. En kylläkään mitään ole ottanut suusta tämän jälkeen, mutta jonkun jäljen se kivi episodi on ilmeisesti jättänyt. Kivet ei enää ole mikään kiinnostus tälle, ja osaa myös valikoida ja sylkee suusta tupakantumpit ja nuuskapussit, eli sinällään vaaratekijäksi koituu ylenpalttinen keppien syöminen ja riski suolitukoksesta.

    Ja jep, pitäähän se tiedostaa että hän on vielä ihan pentu ja maailma täynnä kaikkea uutta ja ihmeellistä. Mutta tarvitsen varmasti vaan jonkun sanomaan ettei mitään hätää ja miten tämän kanssa kannattaisi lähteä nyt menemään, etten nyt opeta väärin ja itse pahenna tilannetta. Jätänkö syömisen kokonaan huomiotta, ja odotan että hampaat vaihtuu (jos tämä on vain jakso kun kaikkea on kiva pureskella ja syödä)?, käytänkö irti-käskyä aina kun jotain ei toivottua on suussa ja palkitsen namilla (joka käytännössä on irti sanomista joka kymmenes sekuntti)? Kontaktia harjoitellaan aina, mutta en minäkään toivo että koiran pitäisi katsoa mua koko lenkin ajan , vaan saisi ihan rauhassa myös tutkia, kunhan nyt ei maanisesti niitä keppejä etsi ja syö.

    Vastaa
    • Moikka, todella hyviä ja aiheellisia pointteja! Ei kannata pelätä sitä, että palkitsemalla innostus keppejä kohtaan lisääntyy – toki näin tapahtuu, mutta usein keppien syöminen vähenee ja kantelu lisääntyy. Eli palkitseminen on hyvä asia, vaikka koira liittäisikin palkkion keppiin – tilanteista tulee helpommin hallittavia ja koira myös jättää kepit helpommin kun niistä palkitaan. Eli suosittelen, että käytät noita kaikkia kolmea strategiaa tilanteen mukaan – voit jättää huomiotta keppien kanniskelun kun se on mahdollista, toisaalta voit odottaa hampaiden vaihtumista (tämä tapa jää pois iän myötä) ja lisäksi voit tehdä vaihtareita. Tässä ei siis tarvitse päättää yhtä linjaa, vaan voit toimia eri tilanteissa eri tavoin niin, että se on molemmille mahdollisimman stressitöntä.

      Vastaa

Kysy tai kommentoi