Koiran eroahdistus -verkkokurssi – yksilöllistä apua yksinoloon
03 Koiran hyvinvointi ja palautuminen
04 Ruokinnan vaikutus yksinolohaasteisiin
05 Koiran havainnointi ja yksinolo-ongelman syyn selvittäminen
02 Yksinolo-ongelmien alatyypit
06 Eroahdistukseen painottuva yksinolo-ongelma
07 Lähtemistilanteeseen painottuva yksinolo-ongelma
08 Ympäristön ääniin reagointiin painottuva yksinolohaaste
09 Tylsistymiseen ja vireeseen liittyvä turhautuminen
10 Hormonitoimintaan liittyvä oireilu uroskoirilla
11 Pelkoreaktio tiettyyn tilaan tai paikkaan
12 Passiivinen ahdistus ja lamaantuminen
13 Kysymyksiä ja vastauksia
14 Harjoituksia koottuna yhteen paikkaan
15 Myyttejä yksinoloharjoitteluun liittyen
80 kommenttia artikkeliin ”Koiran eroahdistus -verkkokurssi – yksilöllistä apua yksinoloon”
Hei,
Olen käynyt läpi koko kurssimateriaalin ja tulkinnut että meidän 11 kk ikäisen koiran eroahdistuksen taustalla on eroahdistus meistä perheen jäsenistä (2 aikuista ja 3 lasta). Koiramme oppi pentuna olemaan yksin hyvin, sitten tuli 10 viikon kesäloma jolloin joku meistä oli koko ajan kotona ja olimme siitä ajasta 8 viikkoa mökillä. Eli 10 viikkoon koiramme ei joutunut olemaan ollenkaan yksin. Kun palasimme takaisin normaaliin elämään yksinolo ei onnistunut enää ollenkaan. Heti kun jää yksin alkaa ulvomaan. Ensin haukkuu pari kertaa, sitten ulvoo ja sitten voi olla minuutin hiljaa ja sitten jatkaa taas haukkumista ja ulvomista.
Tilanne on kuitenkin siinä mielessä ihan hyvä että voin tehdä toisessa huoneessa töitä koko työpäivän ajan ovi kiinni ja se ei ole mikään ongelma. Kyse on juuri siitä että poistumme ulko-ovesta. Ennen kurssin ostamista yritin “totutella” hänet siihen ettei ole mitään hätää vaikka menen ulko-ovesta ulos, eli pääsin niin pitkälle että tein töitä ulko-oven ulkopuolella ovi raollaan. Testasin mitä tapahtuu jos suljen oven ja heti kun havahtui että olin sulkenut oven alkoi hermostumaan ja ulvomaan/itkemään minun perään.
Nyt pohdin miten siis käyttää hyväksi sitä tilannetta että voin tehdä töitä toisessa huoneessa ilman että koira hermostuu (käy nukkumaan huoneen ulkopuolelle)? Teenkö tästä siis samallaisen rutiinin jonka tulen jossain vaiheessa siirtämään ulko-ovelle? Eli annan puuhaboksin, sanon mantran ja jossain vaiheessa lisään musiikin (kun olen saanut sen ankkuroitua)? Voinko siis jatkaa sitä että olen monta tuntia toisessa huoneessa koska tämä ei ole ongelma (tietenkin minulla on pieniä taukoja ja lounastauko jolloin vien koiraa ulos ja jossain vaiheessa lapsetkin tulevat kotiin )?
Missä vaiheessa on hyvä lisätä myös musiikki?
Tässä tapauksessa että vain se poistuminen ulko-ovesta on se ongelma niin milloin sen uskaltaa ottaa mukaan harjoitukseen?
Olemme nyt muutaman päivän aikana ottaneet mukaan musiikin ankkuroinnin, porttiharjoittelun ja puuhaboksin.
Kun huomasimme ongelman, emme ole kuukauteen jättäneet koiraa ihan yksin kuin ihan muutamaksi minuutiksi mutta olemme tietysti yrittäneet harjoitella yksinoloa (totuttamalla siihen), eli jotain pientä stressiä näistä on varmasti tullut mutta koira ei tunnu isossa kuvassa tosi stressaantuneelta juuri nyt.
Kiitos avusta!
Hei,
kuvauksesi perusteella koira osaa jo olla erillään ihmisestä, mutta ulko-ovesta poistuminen on sille tällä hetkellä oma vaikea tilanteensa. Se, että voit työskennellä toisessa huoneessa oven ollessa kiinni ja koira nukkuu rauhassa, on hyvä lähtökohta – tätä voit jatkaa aivan normaalisti.
En kuitenkaan tekisi työhuoneessa olemisesta suoraan rutiinia, joka myöhemmin vain siirretään ulko-ovelle. Sen sijaan puuhaboksia, mantraa ja musiikkia kannattaa ensin yhdistää näihin helppoihin ja turvallisiin tilanteisiin. Musiikkia voi siis jo ankkuroida silloin, kun koira on valmiiksi rauhallinen eli juuri hyvä kohta on se, kun koira on toisessa huoneessa.
Ulko-ovea harjoittelisin erillisenä osana ja hyvin pienin askelin. Kuvauksesi perusteella kannattaa selvittää, missä kohdassa tilanne muuttuu koiralle vaikeaksi: oven sulkeutumisessa, näköyhteyden katoamisessa, lähtemisen äänissä vai varsinaisessa poistumisessa. Jos oven sulkeminen johtaa jo ulvomiseen, sitä ei tarvitse toistuvasti testata, vaan harjoittelu kannattaa pitää vielä sitä helpommalla tasolla.
Eli jatka huoletta työskentelyä toisessa huoneessa ja rakenna siellä turvallisia kokemuksia puuhaboksista, mantrasta ja musiikista. Ulko-oven kanssa en vielä tavoittelisi yksinolon kestoa, vaan sitä, että itse poistumiseen liittyvät pienet osat muuttuvat koiralle vähitellen helpommiksi.
Moi,
Kiitos vastauksesta. Kirjoitat että tarkoitus on että ulko-oven suhteen pienet osat muuttuvat helpommiksi, niin mietin mitkä kaikki harjoitukset auttavat tähän? porttiharjoittelu ja ulko-oven harjoittelu ?
Ulko-ovi harjoittelussa koira jää istumaan odottamaan eteiseen jonkin matkaa ulko-ovesta jos käyn ulkona niin että ovi jää auki / sulkeutuu pikaisesti. Näitäkö jatkan päivittäin?
Koiramme alkaa ulvomaan/haukkumaan jos poistun kauemmas ulko-ovesta (eli kun ei näe enää minua ulko-oven ikkunasta / kuulee että poistun oven takaa).
T. Anna
Moi, joo jatka tuota mitä teet ulko-ovella. Vähitellen kun siitä tulee rutiini niin pääset käymään kauempana, mutta älä lähde vielä hivuttelemaan matkaa tai aikaa.
Moi!
Me ollaan nyt noin puolitoista viikkoa ankkuroitu musiikkia ja hajua liittämällä niitä koiran lepoon ensisijaisesti iltaisin. Esimerkiksi saunassa käynti tai toisessa huoneessa pitkäänkin oleminen onnistuu koiran lepäillessä ja tällöin onnistuu myös uudelleen lepoon pääseminen jos herää kesken kaiken.
Meillä on talon pohjaratkaisu sellainen, että eteisestä on kulku vessaan, kylpyhuoneeseen, varastoon ja ulos, ja keittiön ja eteisen välissä on koiraportti. Koira on aina herkästi rynnännyt katsomaan mitä tapahtuu, kun joku kulkee portista esim. vessaan ja ollaankin alettu kertomaan koiralle jo liikkeelle lähtiessä, että mihin mennään ja tämä on jonkin verran vähentänyt sitä portille juoksemista (= vähemmän levon häiriintymistä). Koira kuitenkin edelleen tulee portin taa ihmisen poistuttua ulko-ovesta, ja tästä seuraava käytös riippuu siitä, jäikö toinen sen kanssa kotiin vai ei. Ollaan pyritty rakentamaan ihan uutta yksinolorutiinia, mutta aiheuttaa nyt vähän harmaita hiuksia miten se oikeastaan kannattaisi tehdä. Kannattaisiko esimerkiksi ihan vain toiseen huoneeseen menemiseen liittää sama poistumisvihje kuin ulos lähtiessä on käytössä? Otimme käyttöön vihjeen tilanteessa, jossa vain toinen ihmisistä lähtee – kannattaako tämä sama vihje ottaa käyttöön myös muihin yksinolotilanteisiin (myös siihen että koira jää kokonaan yksin)? Kiitos!
Moi!
Kuulostaa siltä, että olette saaneet jo hienosti rakennettua lepoa ja sitä, etteivät ihmisten liikkeet automaattisesti tarkoita sitä, että koiran täytyy nousta mukaan. Myös tuo ennakkoon kertominen siitä, mihin ihminen on menossa, on hyvä idea – koiran kannalta tilanteesta tulee ennakoitavampi.
Poistumisvihjeiden kanssa mieti sitä, miten koira tilanteen kokee. Eli jos menet toiseen huoneeseen ja koira jää toiseen ehkä levollisena, se kokee olevansa yksin mutta turvassa. Minusta silloin voit käyttää tässä poistumisvihjettä. Sama juttu siinä, että minusta voitte käyttää samaa vihjettä kun toinen lähtee ja kun molemmat lähtevät, eli kyse on enemmän siitä, miten koira tilanteen kokee kuin siitä, tapahtuuko oikeasti vihjeen mukainen asia.
En myöskään pitäisi ongelmana sitä, että koira käy portilla katsomassa ihmisen poistumista. Yhtenä treenikokeiluna voitte tehdä niin, että oviharjoittelussa ulko-ovella ette jätä koiraa portin taakse vaan ovelle mukaan – silloin tilanne on vähän erilainen kuin normirutiini.
Moi!
Meillä on aivot vähän solmussa tuon yksinolorutiinin kanssa. Olemme tosiaan ankkuroineet musiikkia ja hajua, ja näitä käytämmekin lähtövihjeen lisäksi esim. saunakäyntien aikana. Puuhaboksia ollaan myös alettu kokeilemaan mutta koira on huono rauhoittumaan sen jälkeen, vaikka puuha olisi lyhyttä ja helppoakin.
Mutta siis varsinaista yksinolorutiinia ei ole, kun emme nyt oikein ole varmoja miten se kannattaa tehdä. Koiraa ei hetkauta kotona jäädä itsekseen ihmisen mennessä toiseen huoneeseen mutta varaston ovi aiheuttaa aktivoitumista eli useimmiten siirtymistä ikkunalle, ulko-ovi samoin. Vaihtoehtoisesti koira jää portille odottelemaan ja saattaa esiintyä pieniä stressieleitä, kuten lipomista ja haukottelua.
Voit kokeilla vaikka tehdä rutiinin varastossa käymisestä, vaikka se aiheuttaakin lievää muutosta. Jos kokeilet vaikka kahden viikon ajan käydä joka päivä varastossa “hakemassa jotakin” ja palata takaisin, ja koira alkaa sietää sitä yhä paremmin – se on rutiini. Tässä voi auttaa se, että tekee asian mahdollisimman tavallisesti, jotta vahingossa ei liikaa tarkkaile koiraa; se voi aiheuttaa itselle ahdistusta joka sitten heijastuu takaisin. Eli rutiiniksi kannattaa ottaa sellainen lyhyt käynti jossakin, jonka koira sietää (ei tarvitse olla täysin rento tai täysin paikoillaan) ja rakentaa siitä luottoa siihen, että ihminen palaa.
Hei taas! Olemme nyt muodostaneet yksinolorutiinin aamuruoan ympärille, koska yksinolojen olisi sitten joskus tarkoitus aamuisin alkaa. Aloitimme varaston ovesta mutta nyt pari viikkoa ollaan tehty ulko-oven kanssa ja sujuu hyvin, poissaolo kestää yleensä sen aikaa että koira vielä syö palatessa. Tämän lisäksi ollaan edelleen ankkuroitu musiikkia, hajua sekä pieniä pureskeltavia, ja koira hienosti osaakin olla yksin eri tilassa kuin ihmiset, jos tämä tapahtuu illalla. Ollaan tehty myös asenneharjoittelua ulko-oven kanssa ja se sujuu.
Mutta tästä ei päästä eteenpäin. Ehkä ongelma on aamuissa, jolloin koiran perusvire on korkea. Ihmisen ollessa kotona, se saattaa kyllä makoilla mutta on “heti valmis toimintaan”. Se puuhailee kaikkea enemmän tai vähemmän kiellettyä, jos itse menen vaikka toiseen huoneeseen. Jos lähdemme rutiinisti kokonaan kotoa (musiikin ja hajun kanssa) ja koira jää yksin, ei se osaa syömisen jälkeen rauhoittua lepäämään, vaan se jää sellaiseen epämukavuustilaan – tarkkailee ikkunoista, vingahtelee tai haukahtelee ovella, saattaa jopa ulvahdella. Toiminta ei kuitenkaan eskaloidu lineaarisesti, vaan koira saattaa pieniä hetkiä maata, kuljettaa leluja tai tehdä jotain muuta. Palattuamme rauhoittuu melko nopeasti ja sitten saattaa painella suoraan nukkumaan. Miten tätä kannattaisi ratkoa?
Moikka, kuulostaa hyvältä kaiken kaikkiaan! Tosi hienosti olette tehneet erilaisia osioita ja seuraava aisa olisikin laittaa ne yhteen. Miten illasta voisi siirtää hyvän lepomoodin aamuun? Tämä voi olla enemmän päivärytmikysymys, eli voisitte kokeilla iltaa hieman venyttää tai lisätä iltaan jonkun hieman kuormittavamman jutun, josta koiralle jäisi sopivasti lepotarvetta aamuun. Tämä olisi turvallisisn vaihtoehto ensimmäiseksi kokeiluksi. Tosi hyvä on kuitenkin, että vaikka jää levottomaan tilaan aamulla, niin pystyy ajoittain asettumaan. Eli kyseessä on varmaan koiran perusrytmistä, jossa se on aamuisin enemmän täynnä tarmoa ja iltaisin hieman tasaisempi. Onko muuten koira nälkäinen aamuisin? Sekin voi joskus vaikuttaa, eli jos nälkä jää syömisen jälkeen tavallaan päälle. Voitte kokeilla tai ehkä olette kokeilleetkin antepsinia antaa aamulla, ja miettiä myös ruokinnan rytmiä koiran omaan rytmiin sopivaksi.
Moi ja kiitos!
Kokeillaan tuota antepsinia! Yksi juttu vielä, mitä ollaan pohdittu, on myös se, että koirahan on työpäivät hoidossa eli oikeastaan vain viikonloppuaamuisin voidaan tehdä näitä oikeita rutiiniyksinoloja ja muita tilanteita sitten iltaisin, niin miten paljon vaikuttaa koiran oma odotus päivän kulusta vs. toteutuma? Toisinaan se tuntuu pettyvän tai häkeltyvän, jos ihminen poistuukin ilman häntä, eikä tiedä miten suhtautua. Vaikuttaa myös siltä, että koiran käytös yksin jäädessään on sellaista, että se yrittää ratkaista epäselvää tilannetta eri taktiikoin, kuten ikkunasta seuraamalla tai haukahdellen.
Lisäksi koira on nyt syksyn tullen reagoinut aika vahvasti naapuruston narttuihin (koiria täällä on PALJON), ja tämä ilmenee myös kotona lisääntyneenä levottomuutena, vahtimisena ja piippailuna. Se on pari kertaa merkannut sisälle yksin jäätyään, jota se ei ole aiemmin tehnyt, ainakaan tietääksemme – pitäisikö tästä olla kovin huolissaan? Tilanteissa koira ei ole vaikuttanut olevan muuten tolaltaan ja kyseessä ihan perinteinen koiven nosto ja pari tippaa.
MOikka, joo tuo on haastavaa kun päivä meneekin eri tavalla kuin mihin koira on tottunut. Keskittykää sitten viikonloppuihin ja jossain vaiheessa poitää yrittää siirtää aamulepääminen sitten viikolle myös. Ja on hyvä, mitä aiemmin koira tietää että on jäämässä/pääsemässä mukaan – se taas auttaa tuohon hämmennykseen.
Kannattaa seurailla miten koiraan vaikuttaa narttujen hajut ja muut koirat lähellä, joillekin uroksille se tuottaa stressiä ja joillekin taas ei mitään pahempaa. Jos tilanne menee vaikeaksi niin kannattaa kokeilla kemiallista kastraatiota – sen avulla pystyy testaamaan miten katrointi vaikuttaisi elämään ja arkeen.
Hei, kaipaisin vinkkejä. Mulla on kaksi Mittelspiziä ja ennen meillä onnistui yksinolot suht hyvin joskus vähän haukuttiin kun lähdin. Sanoin kun aloin valmistautumaan että olen lähdössä kauppaa tai töihin. Koirat menivät portilla rajattuun tilaan kun saivat siellä dentalstiksin. Hammasoperaatio sotki kuviot ja enää tämä ei ole onnistunut. Hammasoperaation jälkeen ei pystynyt dentalstiksiä antamaan niin jäivät haukkumaan joten jätin yksiolot 2 viikoksi ja kun yritin uudestaan niin enää ei onnistunut. Nyt on edistytty erillisyystreenissä niin että koirat etsivät aktivointimatosta ruokaa ja sen jälkeen pistävät lepäämään. Olen yhdistänyt erillisyystreeniin musiikin. Olen käynyt suihkussa sinä aikana. Yksiolorutiinia olen harjoitellut wc-käyntinä uudella lauseella. Valmistelujen jälkeen eteiseen meno aiheuttaa jo kiihtymistä ja kun ovea alkaa sulkemaan alkaa haukkuminen jota kestää hetken jonka jälkeen pistää makaamaan eteiseen.
Okei, kuulostaa hyvältä. Selkeästi tuo dentastiksin pois jättäminen romutti rutiinin. Voisit ottaa mukaan eteisessä oviharjoittelua, eli älä yritä lähteä vaan avaa ja sulje ovea sisältäpäin ja palkitse. se voi liennyttää tuota kiihtymystä.
Moikka! Kaipaisin vinkkiä omaan tilanteeseemme. Meidän koira on 1,5 vuotias ja haasteena meillä on ollut eroahdistus. Olemme tehneet oviharjoitusta sisällä makuuhuoneen oven kanssa sekä yksinoloharjoituksia silloin, kun olemme vessassa tai suihkussa. Koiramme pärjää hyvin kylpyhuoneessa ollessamme. Hän rauhoittuu oven viereen ja pystyy olemaan itsekseen pitkiäkin aikoja näin. Myös autossa yksinolo onnistuu, jos kuormitusta ei ole ollut liikaa. Mietimme miten edetä yksinolon kanssa niin, että hän pystyisi olemaan kotona yksin? Kun olemme lähdössä ja sanomme sovitun lähtölauseen koiran menee siitä jo hätätilaan (tätä ei käy kun lauseen sanoo kylpyhuoneeseen mennessä). Ovesta pitää lähteä niin, että koiraa pitää estää tulemasta mukaan. Hän alkaa haukkua, hyppiä ja ulista heti. Tätä jatkuu esimerkiksi koko roskien viennin ajan. Koira on kotiin tullessa hätääntynyt ja läähättää pitkää tämän jälkeen. Emme tämän vuoksi ole tehneet näitä harjoituksia eikä koira ole oikeastaan ikinä yksin. Oviharjoitus ulko-ovella ei onnistu, sillä koira karkaa heti. Hän lähtee hätääntyneenä juoksemaan kerroksia alaspäin. Makuuhuoneen oven kanssa oviharjoitus onnistuu. Koira ei kuitenkaan ole jäänyt odottamaan rauhassa, vaikka harjoitus on jo tutta, vaan koko harjoituksen ajan nuuhkii nuuhkumatolta nameja ja välillä käy ovella. Oven pystyy käyttämään kiinni ja myös pitämään hetkiä kiinni eikä koira hätäänny samalla tavalla kuin ulko-oven kanssa. Mietimme siis miten edetä harjoitusten kanssa? Kiitos jo etukäteen ☺️
Moikka!
Me ollaan meidän 1-vuotiaan snautseripojan kanssa vielä ihan alussa tämän kurssin kanssa, ja kysyisinkin vähän näkemystä jotta mahdollisesti löydettäisiin oikea lähestymistapa ongelmaan.
Koira oppi pikkupentuna yksinolon ihan hyvin, vaikkakin oli jo tuolloin levottomuutta välillä ja esimerkiksi juuri ennen yksinoloa tapahtunut ohikulkijalle haukkuminen nosti virettä niin, että yksinolo alkoi rauhattomasti – kuitenkin päätyen siitä pian lepoon. Koiran ollessa vajaa 5 kk, joululoman jälkeen ei yksinolo enää onnistunut yhtään. Koira alkoi haukkua, vinkua ja ravata tilassaan sekä hyppiä eteiseen vievää koiraporttia päin. Yksinolot lopetettiin heti ja aloitettiin harjoittelu, joka lähtikin kivasti alkuun, kunnes ei enää sujunut. Käytiin useasti eläinlääkärissä ja todettiin jotain allergiaa/atopiaa, närästelyä, ym., joita alettiin hoitaa. Koira oli aina vain kuitenkin jotenkin stressaantunut kevään mittaan eikä harjoittelusta tullut mitään. Yhtä kouluttajaa konsultoitiin, joka totesi että oireilu yksin jäädessä voisi olla turhaumasta lähtöisin, mutta samaan hengenvetoon pohti, että jos yksinolo pitkittyy, koira kyllä myös silminnähden ahdistuu.
Loppukeväästä vaihdettiin ruokavalio ihan täysin ja aloitettiin fluoksetiinilääkitys, jonka myötä saatiin treenit alkuun. Koiran olemus muutenkin muuttui ja moni mahdollinen stressikäytös, kuten runsas juominen ja nylkyttäminen, jäi pois. Se alkoi hakeutua omiin oloihinsa nukkumaan kun siihen saakka se oli ollut pienen ikänsä kuin varjo perässä. Harjoittelussa päästiin siihen että lähteminen kotoa ei enää laukaissut välitöntä reaktiota ja pieniä aikoja koira jopa veti sikeitä yksin kotona. Tällä hetkellä tilanne on kutakuinkin se, että aktiivisesta ratkaisijasta on kuoriutunut aktiivinen tarkkailija. Lähtöhetki on yleensä rauhallinen ja joko koira tulee katsomaan lähtöä tai sitten ei, mutta viimeistään hetki tämän jälkeen se käy eteisen suunnilla katselemassa. Tästä koira jää ikäänkuin kysymysmerkiksi, ja vaikuttaa siltä kuin se ei tietäisi mitä tehdä. Yleensä siis se hakeutuu ikkunoille katselemaan ulos ja välillä se taas löytyy koiraportilta istumasta ja odottamasta. Toisinaan se puuhailee jotain pientä, kuten repii vaatteita tasoilta, haistelee lattioita tai sohvaa, myllää sänkyä, liikuskelee ympäriinsä, jne. Usein se myös näyttäisi pyrkivän lepoon, mutta useimmiten jostain syystä vire on niin korkea ettei se onnistu. Tilanteen pitkittyessä käytös kiihtyy ja jossain vaiheessa stressi alkaa kasvaa, joten koira ei ole ollut pitkiä aikoja yksin. Ihmisen palatessa koiran reaktio on yleensä innostunut mutta alkuaikojen maanisuudesta ollaan päästy pitkälle ja palautuminen on nopeaa.
Kodin sisällä saamme liikkua aika vapaasti. Olemme huomanneet, että koira hermostuu vaikka vain toisen ihmisen lähdöstä, jos tilanne jää sille epäselväksi – ei esimerkiksi sovi ensin rapsutella sitä ja sitten vain lähteä, vaan mieluusti ensin selkeä neutraali ajanjakso. Koira on myös erittäin taitava ennusteketjujen rakentaja, joka on tietysti joissain tilanteissa hyvä mutta kääntyy myös itseään vastaan ja aiheuttaa turhautumista. Arjen rutiinit tuntuvat auttavan sitä palautumaan etenkin nyt kun on meneillään aika raskas arki hoitopäivineen, mutta pienetkin poikkeamiset rutiineista nostavat kierroksia. Meillä on käytössä selkeä merkki sille, kun koira lähtee mukaan esim. lenkille, mutta varmaan tarvittaisiin myös merkki sille, että se jää kotiin. Tällainen oli, mutta se alkoi nopeasti ennustaa koiralle jotain virettä nostavaa, joten luovuimme siitä. Koiramme on tietysti myös nuori, joka varmastikaan ei nyt auta tilannetta. Tästä tuli pitkä sepustus, joten kiitos tämän lukemisesta ja mahdollisesta kannanotosta :).
Moikka, tosi hienosti olette hakeneet erilaista apua koiralle ja selkeästi löytäneet toimivia juttuja.
Kannattaa kyllä ottaa käyttöön sana, että koira tulee jäämään kotiin ja sanoa sitä riittävän ajoissa, jo puolta tuntia/tuntiakin ennen yksinjäämistä. Se alkaa ajan mittaan rentouttaa lähtötilanteita ja erottaa pääsemisen ja jäämisen toisistaan vielä paremmin.
Lisäksi voitte miettiä tai kokeilla, voisiko koiralle jättää ainakin harjoituksissa jotain puuhaa, jos se sitä helpottaa. Joskus pieni tekeminen voi rentouttaa sen verran, että koira asettuu sen jälkeen paremmin lepäämään. Harjoittelussa kannattaa myös miettiä, miten saisi juuri tuota lepäämään asettumista vahvistettua . esimerkiksi musiikki voi toimia jos sitä lataa ensin muissa tilanteissa.
Hei ja kiitos nopeasta vastauksesta! Tuli vielä mieleen kysyä seuraavaa; kuten kerroin, koiramme hoksaa rutiinit äkkiä ja ne sitä rauhoittavat, mutta tosiaan toisinaan niillä potkii itseään nilkkaan. Meillä onkin muodostunut aika tarkat arkirutiinit esimerkiksi ulkoilujen ja ruokailun suhteen, joka aiheuttaa esimerkiksi sen, että jos jotain tapahtuu “väärään aikaan/hetkeen”, se hermostuttaa/turhauttaa koiraa – eli jos vaikka toinen meistä lähtee kauppaan lähellä iltalenkin ajankohtaa, koira vaikuttaa turhautuneelta siihen ettei asiat mene kuin se odotti, vaikka sitten lähtisikin kohta kotiin jääneen ihmisen kanssa ulos. Voisiko näitäkin tilanteita selkiyttää juurikin lisäämällä jonkin vihjeen koiralle siitä, että nyt juttu onkin sellainen jossa ihminen vain lähtee ja koira jää kotiin? Vastapainona esimerkiksi aamuisin puolison lähtö töihin sujuu ilman surkua tai harmistusta, koska se tapahtuu joka päivä samalla tavalla eikä siihen liity mitään odotuksia.
Joo, kyllä kaikkiin tilanteisiin kannattaa tuoda selkeyttä kertomalla koiralle mahdollisimman aikaisin, mitä on tapahtumassa. Voi sanoa että menen kauppaan, sinä odotat jne. Koira oppii valtavan hyvin sille merkitykselliset sanat.
Moikka! Palailtiin lomilta ja oireet täällä nosti päätä. Jää lepäämään alun 10-30min ravaamisen ja haukkumisen/ulvomisen jälkeen. Olisko vinkkejä tähän?
Moi, onko koiran arjessa iso muutos loma/arki? Se voi vaikuttaa, eli kannattaa aloittaa rutiinit taas helpoimmasta mahdollisesta ja edetä asteittain.
Hei, olen vasta kurssin alussa ja pohdin oikeaa lähestymistapaa meidän tilanteeseen.
Minulla on 4‑vuotias spanieli, jolla on ollut pennusta asti haasteita yksin jäämisessä. Kun jätän sen yksin kotiin, se haukkuu, ulvoo ja ravaa oven ja ikkunoiden väliä. En ole vielä saanut kuvattua tai äänitettyä, kuinka kauan tämä kestää. Välillä herkut ja kongit ovat poissa ollessani kadonneet ja maistuneet ja välillä ne ovat koskemattomia ja vasta sitten koskee niihin, kun tulen kotiin.
Samantyyppistä käytöstä esiintyy myös joskus pihalla: jos osa perheenjäsenistä lähtee esimerkiksi rantaan kalalle, koira saattaa jäädä aidan viereen ravaamaan, haukkumaan, ulvomaan ja repimään verkkoa, vaikka itse olen kotona. Välillä käy minulle valittamassa asiaa ja sitten takaisin ulos. Tätä se jaksaa tehdä pitkään, jopa parikin tuntia – tosin ei aina tee niin, vaan vaihtelevasti. Olen tulkinnut tämän niin, että se haluaisi vain kovasti mukaan eikä haluaisi jäädä “pois porukasta”, koska rannassa on vettä ja mukavaa. Jos taas autolla lähtevät tien suuntaan, niin ei välitä mitään.
Koira on ollut melko vähän yksin kotona, koska olen tehnyt etätöitä koronavuosista lähtien. Arki on tämän vuoksi ollut aika sidottua, ja koen itsekin, että olen jäänyt tilanteen “vangiksi”, kun en haluaisi jättää koiraa yksin stressaamaan.
Mielenkiintoista on, että autossa se pärjää yksin erittäin hyvin – voi olla tunninkin rauhassa, nukkuu tai katselee ulos ilman levottomuutta. Lisäksi kotona se välillä hakeutuu oma-aloitteisesti eri huoneeseen nukkumaan, eikä ole jatkuvasti minussa kiinni, vaikka usein kainalokoira onkin. Se osaa myös olla yksin pihalla ja saattaa makoilla terassilla pitkäänkin rauhassa.
Yksi asia, joka vaikuttanee myös on se, että kun olen itse lähdössä johonkin, koira kiihtyy todella paljon – hyppii, nappaa hampailla käsiä, valjaita ja remmejä. Olen odottanut, että eteneminen tapahtuu vasta, kun se rauhoittuu ja istuu. Mietin kuitenkin, että onko kyse enemmän voimakkaasta innostuksesta mukaan pääsemiseen ja siitä seuraavasta pettymyksestä, kun se jääkin kotiin, eikä eroahdistuksesta?
Toisinaan, kun lähden yksin johonkin ja koira jää muiden perheenjäsenten kanssa kotiin, niin se ensin saa hepulin, kun näkee, että teen lähtöä, mutta sitten kun sanon, että “Pimu jää nyt kotiin odottamaan.”, niin se hepulointi loppuu siihen ja se kääntyy ja lähtee muiden luokse toiseen huoneeseen, eikä välitä minun lähdöstäni enää ollenkaan.
Pohdin, että ihan läheisriippuvaisesta koirasta ei kuitenkaan ole kyse, joten mikähän olisi paras tapa lähteä rakentamaan yksin olemista kotona?
Lisäksi mietin rauhoittumisen tukemista: voisiko esimerkiksi pianomusiikki olla hyvä apu? Koira nimittäin hakeutuu aina pianon viereen nukkumaan, kun soitan, ja jää siihen usein vielä senkin jälkeen.
Moikka, hyvin olet osannut koiraa lukea ja tulkita. Teidän tilanteessa ehkä isoin ongelma on lähtötilanne ja sitä lähtisin ensin selkeyttämään, eli hyvin aikaisessa vaiheessa ennen lähtöä kannattaa koiralle kertoa, onko se pääsemässä mukaan vai jäämässä kotiin; tähän kotiinjäämiseen sinulla onkin jo lause valmiina ja se toimii. Tämä vähentää lähtöstressiä kun koira saa ajoissa tietää mitä on tapahtumassa. Eli rauhoittumista ei tarvitse odottaa lähtötilanteessa, vaan sano koiralle jo aikaisemmin, että hän jää nyt kotiin odottamaan. Jatkossa tämä sama rutiini toimii kun koira jää kokonana yksin.
Pianomusiikkia kannattaa kyllä hyödyntää, kun koiralla on jo siitä kokemusta. Laita musiikki päälle kun koira on rento tai nukkuu, ja sitten ota sitä mukaan yksinoloihin.
Eli tiivistetysti tekisin jotakin tämänsuuntaista: musiikin “lataaminen”, lähtötilanteiden selkeyttäminen kertomalla koiralle jääkö se vai pääseekö mukaan hyvin aikaisessa vaiheessa, eli ennen kuin edes alat valmistautua, sitten autossa odottamista voit tehdä ja lisätä sinne musiikin (kun sää sallii) ja jossain vaiheessa kokeile luoda lyhyt yksinolorutiini, kuten roskien vienti, jota voit sitten alkaa toistamaan ilman vaikeuttamisen painetta.
Hei,
Olemme aloittelemassa kurssin harjoituksia. Lähtörutiinin harjoittelussa on ongelma että puoliso kun nousee ylös tuolista koira alkaa jo kiihtyä ja haukkua. Kaikki puolison kotona liikkuminen aiheuttaa lähes aina saman reaktion. Itse voin liikkua, käydä esim vessassa tai poistua toiseen huoneeseen ilman että se aiheuttaa mitään. Miten tästä voidaan aloittaa lähtörutiinin harjoittelua?
Kannattaa aloittaa niin, että puolisosi alkaisi nimetä ennen nousemista, että mihin hän on menossa. Eli kertoo koiralle, että menen vessaan, menen ulos jne. Tämä alkaa ajan kanssa toimia ja koira alkaa rauhoittua kun tietää, mitä on tapahtumassa.
Ok, kiitos. Kokeilemme tätä 🙂
Heippa Jaana! Kiitos kattavasta kurssimateriaalista. Olisin kaivannut vähän vinkkiä, minkälaisiin treeneihin kannattaisi nyt fokusoitua.
Meillä siis tilanne että 8-vuotias koko elämänsä toisen koiran kanssa elänyt koira jäi perheen ainoaksi koiraksi maaliskuun lopussa, mikä toi esille yksinolon ongelmat. Lisäksi olen ollut nyt 1,5v kotona lapsen kanssa, mikä on ehkä vaikuttanut koiran kykyyn olla yksin, kun arjen rutiinit ovat muuttuneet. Ennen lapsen tuloa koira pystyi siis olemaan koirakaverinsa kanssa yksin helposti työpäivät yms. Jossain vaiheessa lapsen syntymän jälkeen tuli vaihe, jolloin molemmat koirat reagoivat haukkumalla jonkin aikaa jos lähdimme keskellä päivää käymään jossain mutta olivat aina hiljentyneet siihen mennessä kuin palasimme ja selvästi heräsivät uniltaan silloin. Aivan toisen koiramme viimeisinä viikkoina tämä sairastunut koira alkoi ulvomaan pitkäkestoisemmin kun koirat jäivät kaksin kotiin (ajattelen tämän liittyvän kipuihin tms).
Tilanne nyt tällä hetkellä on se, että nyt tämä ainokaiseksi jäänyt koira reagoi varsin voimakkaasti (yhtäjaksoista ulvomista koko yksinolon ajan) kun poistumme ulko-ovesta tai takaovesta. Jos jäämme takapihalle niin, että koira näkee meidät, koira päivystää oven edessä, vinkuu ja yrittää raapia ovea. Jos poistumme näkyvistä, alkaa ulvominen. Koira reagoi vinkumalla myös jos minä poistun yksin/lapsen kanssa ulko-ovesta ja mies jää kotiin tms, tällöin kuitenkin rauhoittuu nopeammin nukkumaan. Koira pystyy olemaan yksin autossa (ja olemme tätä nyt yrittäneet useamman kerran viikossa pitää rutiinina) eikä reagoi jos poistumme mistä tahansa muusta ovesta. Kotona portin takana oleilu myös onnistuu (tämä ollut ennenkin rutiinia lapsiperheessä). Jos kotona ollessamme koira ns. eristetään suljetun oven taakse yksinään esim. makuuhuoneeseen tai kylpyhuoneeseen, reagoi yleensä vinkumalla tai raapimalla ovea mutta siis jos itse poistumme mihin tahansa huoneeseen ja koira jää ”vapaaksi” asuntoon, niin koira on täysin rauhassa.
Olemme tähän asti nyt siis yrittäneet ankkuroida musiikkia koiran lepohetkiin meidän ollessa samassa tilassa ja tehneet päivittäisiä lyhyitä poistumisia muista ovista kuin ulko-ovista. Lisäksi nuo yksinolot autossa vaihtelevan pituisina, ehkä max. 2h (ja nyt siis kesällä tietysti takaluukku kokonaan auki). Joko uskaltaisimme alkaa tehdä poistumisia ulko-ovista, jotta pääsisimme etenemään? Puuhaboksia emme ole vielä ottaneet käyttöön. Ja siitä olisikin kysymys: kuinka monta erilaista juttua siinä pitäisi koiralle minimissään olla tai onko oleellisempaa että puuha olisi mahd. pitkäkestoinen? Meillä koira kerää helposti painoa ja on muutenkin sellaista tyyppiä että syö kyllä kaiken kerralla minkä löytää (ja ennen tätä kurssia on jatkanut puuhailun jälkeen haukkumista, jos on yritetty siis jättää yksinolon tueksi puuhailtavaa). Jos puuhaboksi otettaisiin noihin lyhyisiin poistumisiin, otetaanko boksi sitten koiralta heti pois kun tullaan sisälle/koiran kanssa samaan tilaan?
Olen palaamassa syksyllä takaisin töihin, joten siihen asti olisi hyvää aikaa harjoitella ja pystyisimme välttämään liian vaikeat yksinolot.
Kovasti toivomme, että saisimme tämän ongelman ratkottua jollakin muulla tavalla kun koirasta luopumalla tai ottamalla sille koirakaveri (nämä tuntuvat olevan kaikkien ratkaisuehdotukset tilanteeseen..)
Moikka,
Kuulostaa hyvältä teidän treenit 👍
Puuhaboksissa ei tarvitse olla paljon tavaraa, se voi myös olla joku yksittäinen purtava, joka annetaan koiralle aina lähtiessä. Idea on, että se vähän tasaa koiraa ja sen jälkeen on helpompi asettua aloilleen. Voitte ottaa tämän lataukseen esimerkiksi autotreeneissä ja sitten siirtää sen kotiin yksinoloihin. Kokeilemisen arvoisia voisi olla esimerkiksi naudan niskajänne, joka on todella sitkeää ja hitaasti syötävää. Boksin/pureskeltavan voi ottaa pois kotiin tullessa.
Saisitteko ulko-ovelle rakennettua lyhyen rutiininomaisen poistumisen joko niin, että koira jää pureskelemaan jotain tai niin, että koira jää ikään kuin temppuna odottamaan kynnykselle? Se voisi olla kätevin tapa päästä käsiksi ulko-oveen.
Lisävinkkinä, että autoon kannattaa laittaa musiikki päälle, niin se alkaa toimia sitten hyvin myös kotoa lähtiessä.
Moi!
Meillä on lokakuussa -25 meille muuttanut noin 1-vuotias rescuekoira, jolle yksinolo on ollut todella vaikeaa alusta saakka. Asumme kolmistaan puolisoni ja koiramme kanssa, ja yksinolo-ongelma liittyy selkeästi juuri minusta ja puolisostani erillään olemiseen ja tämän aiheuttamaan turvattomuuden tunteeseen. Koira hätäilee lähdettyämme, vaikka jäisi hoitajan kanssa kotiin. Yksinolo-ongelma ilmenee koirallamme levottomuutena yksin ollessa, haukkuna, ulvontana, ulko-oven sekä ikkunoista vahtimisena sekä kerrostalon ääniin reagoimisena. Pakollisia yksinoloja on tullut vain muutamia parin tunnin pätkiä koko tänä aikana, kun koiramme on meillä ollut.
Ollaan harjoiteltu tämän kurssin ohjeilla nyt helmikuusta saakka lähtörutiinia, turvan ankkuroimista, portin takana puuhailua sekä ulko-oveen liittyvää asennetta (makaamalla pääsee). Edistys tuntuu todella hitaalta, joten olen alkanut pohtia, onko lähtörutiiniharjoittelumme ollut liian vaikeaa koko ajan. Koiramme siis tulee aina eteiseen heti ulko-oven käydessä ja jää tarkkailemaan ovea. Se saattaa kävellä huolestuneena jonkin kierroksen ja käydä eteiseen makaamaan. Se on selvästi aika valppaana, sillä se nostaa päänsä kuultuaan pienenkin rasahduksen. Mietinkin, kun kurssimateriaalissa sanottiin, että koiran tulee “kestää” pieni yksinolon hetki lähtörutiiniharjoituksessa. Tarkoittaako tämä kestäminen siis sitä, ettei koira ala esim. haukkumaan ja juoksentelemaan, vai ettei se reagoi lähtöön juuri ollenkaan? Jos koiramme vaikuttaa hieman huolestuneelta, tarkoittaako tämä, että harjoitus on liian vaikea ja koira ei opi rentoa lähtörutiinia. Kotona saamme vapaasti olla eri huoneissa, mutta ulko-ovi on selkeästi kova pala.
Moikka,
Teillä on hyvin nuori koira, jolla on kotiutuminen vielä vaiheessa ja pentuiän myllerrykset käynnissä. Mikäli koira on kokenut nyt teidän kanssa ensimmäistä kertaa elämässään turvaa ja kiintymystä, ja nyt on tullut osaksi perhettä, on hyvin luonnollista, että koira oireilee yksin jäädessään. Ei siis kannata olla huolissaan, nämä prosessit ottavat aikaa. On mahtavaa, että olette kärsivällisesti treenanneet yksin jäämistä.
Olen itse sitä mieltä, että koiran ei tarvitse suhtautua ulko-ovesta lähtemiseen (tai palaamiseen) täydellisen välinpitämättömästi, vaan on ihan luonnollista, että koira tulee katsomaan lähtöä ja kotiinpaluuta ja tervehtii iloisesti. Oleellisinta on se, että koira palautuu ja alkaa ymmärtää että ihmiset palaavat ja tähän tarvitaan kokemusta. Jos tapahtuisi ei toivottua herkistymistä, niin silloin koko harjoittelu menisi koko ajan vaikeammaksi, eli koira alkaisi osoittaa stressin merkkejä jo ennen lähtemistä ja oireet voimistuisivat. Pidän siis hyvänä lähtökohtana tuota, että koira jää eteiseen makaamaan – ulko-ovi on aina se vaikein, koska se on portti pois omalta alueelta ja siitä poistuminen on usein hieman jännittävää.
Miten teidän muut harjoitukset sujuvat? Ja onko teillä tietoa koiran taustasta, onko se tarhalta tullut vai kotikoirana ollut? Onko lähtörutiiniharjoitus muuttunut niin, että koira ei alussa jäänyt makaamaan vaan juoksenteli ympäriinsä?
Tässä joitakin ideoita, joita tuli mieleen:
– ovesta lähtemistä voitte tehdä myös niin, että toinen jää kotiin – tällä tavalla koira kokee lähtörutiinin, mutta sille jää turvaihminen seuraksi, mutta kuitenkin pääsette käsittelemään ulko-ovea
– yksi idea voisi olla harjoitella ulko-ovella niin, että jäätte ihan oven taakse (jopa juttelemaan), jolloin koira kuulee teidät eli tehdä samaan tyyliin kuin sisällä asunnossa väliovien kanssa ja tähän voi liittää puuhaboksin
– kannattaa lisäksi käyttää ovea avatessa (ollaan tulossa) sanaa, jonka koira kuulee kauempaakin, eli silloin sen ei tarvitse joka risahdusta säikähtää (se ei vielä ehkä osaa tunnistaa palaamiseen liittyviä ääniä, niin siksi jokainen herättää voimakkaan tunteen)
Tiivistettynä siis teillä näkyy juuri se ristiriita, että kun koira on juuri muodostanut (elämän kriittisessä ikävaiheessa) oman perheen ja oman ryhmän, on selvää, että se ei kykene rentoutumaan ilman omien ihmisten turvaa. Onneksi kuitenkin oma koti alkaa tuntua turvalliselta myös itsekseen ajan mittaan.
Kiitos rohkaisevasta vastauksesta!
Koiramme taustasta tiedetään, että se on annettu lapsille lahjaksi, mutta siihen ollaan kyllästytty parissa päivässä, jolloin se on teljetty kellariin. Onneksi se ei siellä ollut ehtinyt olla kuin päivän, kun paikallinen koira-aktiivi pelasti sen tarhalle.
Muut harjoitukset ovat meillä sujuneet hyvin. Portin takana puuhailu on koirallemme hyvin mieluisaa ja ollaan yhdistetty ankkuroitu musiikki siihen. Hän osaa käydä lepäämään puuhailun jälkeen. Ollaan tehty myös makaamalla pääsee -harjoitusta ulko-ovella, ja tässä hän osaa käydä eteiseen levitetylle viltilleen odottamaan, kun ihminen käy oven takana. Vaikka koiralla ei siis olisi näköyhteyttä ihmiseen, hän ei ala hätäilemään vaan odottelee viltillään. Emme ole puuhaboksia yhdistäneet lähtörutiiniharjoituksiin, kun emme ole olleet varmoja, saastuuko mukava puuhailu, jos lähtörutiini aiheuttaa huolestumista.
Lähtörutiiniharjoituksessa on huomattu kehitystä alkuaikoihin verrattuna. Aikaisemmin koira on juossut ovelle, mutta nykyään hän kävelee rauhassa ja käy istumaan (mitä ennen ei siis malttanut tehdä). Toisaalta nykyään hän kävelee yleensä pari kertaa huolestuneen kierroksen, kun yhdessä vaiheessa hän vain odotteli pötköllään eteisessä koko ajan. Kehitys ei siis ole ollut lineaarista, mutta harvoin kai se onkaan. Koira ei osoita huolta, jos toinen meistä poistuu kotoa, kunhan toinen jää. Olisiko tärkeää, että koiramme reagoi lähtörutiiniharjoitukseen yhtä rauhallisesti kuin esim. vessassa käyntiin vai kannattaako ulko-ovella harjoitella säännöllisesti, vaikka se aiheuttaakin pientä huolta?
Aivan mahtavaa että koira on nyt päätynyt teille, sillä on selkeästi hylkäämiseen liittyvä traumakokemus taustalla. Todella hyvältä kuulostaa teidän harjoittelu, ja se on juuri noin, että edistys harvoin on lineaarista, koska koulutus ei ole ainoa prosessi, joka koiralla on käynnissä samaan aikaan. Pääasia, että suunta on hyvä ja luottamus kotiinpaluuseen kasvaa. LÄhtörutiiniharjoitukseen ei tarvitse suhtautua yhtä rennosti kuin vessassa käyntiin, koska tilanne on oikeastikin erilainen – koira tietää ulko-oven ja vessan eron. Pitkällä aikavälillä sama rentous siirtyy ulko-oveenkin. Eli kannattaa siis treenata myös ulko-ovella, vaikka siinä ei pystytä pysymään täysin mukavuusalueella joka kerta (koska neutraalia lähtökohtaa ulko-ovelle ei ole olemassa). Kuitenkin, vaikka koira olisi lievästi huolestunut, rutiini toimii kun lähtö ja paluu ovat ennakoitavat ja siitä muodostuu toistoja, joiden kautta luottamus kasvaa. Eli luottamus voi kasvaa yksinoloon, vaikka koira ei olisi aivan täysin rento ja toisinpäin, jos jää jumiin koiran täydellisen rentouden tavoitteluun, ei pääse käsittelemään ulko-ovea juuri lainkaan ja koska ulko-ovia on usein vain yksi, se on aina erityistapaus harjoittelussa verrattuna neutraaleihin oviin.
Moi!
Meillä 1,5v englanninkääpiöterrieri. Olemme muuttaneet noin kaksi viikkoa sitten uuteen asuntoon. Edellisessä asunnossa yksinolon kanssa ei ole ollut haasteita (lukuunottamassa postien tuhoamista ja vesikupin kaatamista). Nyt kuitenkin uudessa kodissa eroahdistus on käynyt haastavaksi. Aloimme toisesta päivästä alkaen harjoittelemaan yksinoloa uudelleen. Valitettavasti jouduin menemään töihin noin viikon jälkeen muutosta (7h yksinoloa). Koira alkaa haukkumaan ja raapimaan ulko-ovea voimakkaasti. 7h yksinolon aikana ei rauhoitu kertaakaan vaan on ovella, ramppaa eteinen-olohuone väliä ja haukkuu. Meillä on kamera mistä seurata koiraa. Olemme kokeilleet myös pienentää tilaa, jossa koira olisi esim. vain makuuhuone, mutta se laukaisee koirassa todellisen pakokauhun.
Olemme aloittaneet yksinolot olemalla toisessa huoneessa ja ne on sujunut hyvin. Kuitenkin ulko-ovi tuntuu laukaisevan eroahdistuksen. Koira antaa lähteä, kun käskee istumaan matolle ja sanoo paikka. Kuitenkin samalla sekunilla kun ovi menee kiinni, alkaa haukkuminen ja oven raapiminen. Olemme jättäneet erilaista puuhaa kotiin, mutta koira ei vilkaise niihin päinkään yksin ollessaan.
Mistä meidän kannattaa alkaa rakentamaan yksinoloa taas uudelleen?
Voi harmi! Oliko teillä entisessä kodissa joitakin rutiineja, jotka voisivat helpottaa koiraa nyt uudessa paikassa? Kannattaa treenata myös toisessa huoneessa olemista musiikin kera, ja sitten siirtää musiikki oikeisiin yksinoloihin myös. Kannattaa järjestää koiralle kivat paikat, jos mahdollista nniin hieman samalla tavalla kuin edellisessä kodissa, jos se auttaisi rentoutumista. Toki kaksi viikkoa on tosi lyhyt aika, että kotiutuminen on muutenkin vielä vaiheessa. Jos mahdollista, niin tehkää pienin askelin ja turvallisuutta korostaen.
Hei,
Meillä on 1 vuotias ja 7 kk Cottoni jolla esiintyi alkukeväästä eroahdistusta. Saatiin naapurilta anonyymisesti viesti jossa luki että koiramme haukkuu päivittäin ja pahimmillaan se voi kestää 1-2h. Otin tuolloin yhteyttä erääseen kouluttajaan joka kävi kerran luonamme ja treenasimme pääsääntöisesti poistumista. Ensiksi ihan että laittaa takin, kengät ottaa avaimet tms ja sitten laittaa takaisin ja tuleekin istumaan. Kun tämä alkoi sujumaan otimme mukaan oven ja sama homma palasimme heti jos koira tuli luokse ja vasta kun hän ei enään tullut luokse oven avautuessa odotimme ulkopuolella hetken. Myös lisäsin liikuntaa ja aamuisin kävelimme 1-2h pituisen lenkin. Tämä auttoi huomattavasti. Kotiin tultua koira sai ruuan ja tein normi aamuhommat jolloin hän ehti rauhoittumaan tässä välissä. Lähtiessä annoin koiralle aktivointileluja tai jotain nuuskuteltavaa. Meillä ei ollut mahdollista harjoitella pelkästään kotona vaan hyvin pian koira joutui olemaan päiviä yksin meidän pois ollessamme. Otimme myös samalla käyttöön barkio nimisen ohjelman jolla pystyimme seuraamaan koiraa ja mahdollisesti puuttumaan ainakin alkuun auttoi kun sanoi koiralle että menee omaan paikkaan niin hän rauhoittui. Aina välillä oli päiviä että koira haukkui mutta ei samalla tavalla kuin eroahdistuksen huomattaessa ja useammin toistui päivät kuin koira nukkui ja leikki poisollessamme ilman haukkumista. No sain naapuriltamme marraskuun puolessa välissä viestiä että haukkuminen on viime viikon aikana taas lisääntynyt ja kestänyt parhaimmillaan 2 h. Tämän jälkeen koira ei ole ollut yksin. Olen tehnyt harjotteluja sisätiloissa ja poistunut muutaman kerran viemään roskia. Vanhempia nauhoitteita katsellessani huomasin että koira ei jää haukkumaan tai ulvomaan kun lähdemme vaan se puuhaa aktivointilelujen kanssa ja osaa rauhoittua. Haukkuminen alkaa yllättäen ja jos tähän yritän sanoa että ottaa oman paikan tms ei se tehoa ollenkaan. Kotona ollessani olen kuullut paljon muiden koirien haukkumista sekä huonon eristyksen vuoksi olen kuullut kuin naapurit tulevat/poistuvat asunnoistaan. Koirallamme on ollut radio poisollessa ja hän on rajatulla alueella jottei pääse ovelle. Olemme siis kokeilleet vaikka mitä vaihtoehtoja ja osa toimii tosi hyvin mutta sitten tämän viimeisimmän viestin perusteella taas mietin mitä voisimme tälle vielä tehdä. Verkkokurssia tehdessä luki useassa kohdassa että merkkailu voi johtua eroahdistuksesta ja meillä on sitä ollut mutta merkkailua tapahtuu myös meidän ollessa kotona. Olemme käyneet lääkärissä asian suhteen eikä ole mitään esimerkiksi tulehdusta mikä voisi olla syynä. Lääkärin kanssa puhuimme myös kemiallisen kastraation kokeilusta ja olemme nyt viime pe 02.01.2026 käyneet ottamassa kapselin sekä samalla saimme eroahdistukseen lääkkeen jonka aloitimme myös heti. Aloin kuitenkin miettimään onko koiramme haukkumisongelmat enemmänkin johtuvia muista äänistä kuin itse eroahdistuksesta? Ja onko tälle jotain tehtävissä? Nyt tammikuun olen poissa koulun vuoksi 2 x viikossa 4-7 h mutta muuten ei ole pakollisia menoja. Helmikuussa koulua tuo 2 x viikossa + 2-3 työvuoroa 4-8h kestoisina. Asumme poikaystäväni kanssa, mutta hänellä on koulua 5 x viikossa ja on siksi enemmän poissa. Aikaa siis nyt olisi, mutta olen itse ollut vähän stressaantunut tässä tilanteessa ja alkanut tulla toivoton olo loppuuko tämä ja kärsiikö koira takiamme. Lisäksi olemme päättäneet muuttaa ja en osaa vielä sanoa mutta toivomme että uudessa asunnossa on parempi eristävyys ja vähemmän haukkuvia koiria. Onko tilanteemme ihan toivoton vai olisiko vielä jotain vaihtoehtoja mitä voisimme kokeilla?
Moikka, todella hyvin olet osannut pohtia erilaisia syitä ja hakea monipuolista apua koiralle! Uskon, että ongelma on enemmän äänet kuin itse yksinolo, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta hankalampi hoitaa. Voit alkaa nimetä käytävän ääniä (kaikki sellaiset äänet, joista ei seuraa se, että joku tulee teille) silloin kun olet kotona. Eli kun ääni kuuluu, niin kerro koiralle mikä ääni oli kyseessä. Tämä vie aikaa, mutta lisää koiran turvan tunnetta ja sitä kautta vähentää hälyttämistä. Voit lisäksi palkita koiraa, kun ääniä kuuluu, vaikka se haukkuisi – tämäkin lisää turvaa.
Sitten voit katsoa, mistä äänet kulkeutuvat eniten ja koettaa lisäeristää näitä paikkoja. Mikä lääkkeen saitte avuksi? Lääke ja kapseli alkavat vaikuttaa aika hitaasti yleensä, joten anna vielä aikaa.
Hei
Kiitos vastauksesta. Koirallemme annetaan clomicalm nimistä lääkettä aamuin ja illoin. En osaa sanoa onko tämä jo alkanut vaikuttamaan mutta ihan kuin hän olisi ollut rauhallisempi kun kotona ollessa on kuulunut ääniä. Sunnuntaina hän oli yksin noin 1 h eikä haukkunut kertaakaan toki olin kävellyt pidemmän lenkin ennen tätä mutta oli tosi rauhallinen kotiin tultaessa. Mietin myös jos olisi mahdollista saada koira päivähoitoon muutaman kerran viikossa niin sekottaako tämä koiran treenailua? Ääniä olen treenaillut myös tai aina kun on kuulunut haukuntaa tai muuta niin olen sanonut että se on naapuri ja välillä tämäkin toiminut. Mietin myös voiko tämä hälytyshaukku myös liittyä hänen teinivaiheeseen ja siksi on välillä haukkumista ja välillä taas ei ?
Moi, kuulostaa hyvöltä! Kannattaa kirjata muistiin millä onnistuneita yksinoloja saa ja sitten toistaa niitä. Päivähoito ei sekoita treenaamista, se voi tosin väsyttää koiraa ja sitä kautta joissakin tapauksissa vaikuttaa yksinoloihin. Mutta jos koira on hoidossa tutussa paikassa tai se osaa hyvin levätä hoidossa, niin ei ole luultavasti vaikutusta treeneihin. Hälyttäminen voi tosiaan liittyä murrosikään ja voi vähentyä ajan mittaan itsestään.
Hei,
Kun koiralla on sekä lähtö- että eroahdistusta ja rotuna herkkähaukkuinen vahtikoira ja yksinolohuoneessa on kaksi ikkunaa josta näkyy ohikulkeva kävelytie ihmisineen ja koirineen. Ja siitä kuljetaan itsekin lähtiessä. Niin onko hyvä että koira voi seurailla kaikkea ikkunasta vai olisiko parempi sulkea säleverhot kun jää yksin?
Moikka, tämä on sellainen asia, joka täytyy testata – koirissa on niin isoja eroja tämän näkyvyysasian suhteen. Osa rauhoittuu kun näkee ulos ja osa taas rauhoittuu paremmin kun näkymä on peitetty. Eli kannattaa kokeilla lyhyesti molempia ja katsoa miltä koira vaikuttaa, tässä videointi olisi todella hyvä keino.
Hei. Minulla on 7v bichon frise, tullut minulle 5,5 kk vanhana. Asutaan rivitalossa kahdestaan. Koira on kovasti on ollut minun perään, ehkä nyt vähän helpottanut. Yksin olossa on ollut haastetta oikeastaan koko ajan. Kotona koira nukkuu omalla pedillä tai toisessa huoneessa omassa tuolissa. Koira vaihtaa nukkumis paikkaa omaan tahtiin. Kotona voin liikkua eri huoneissa eikä aiheuta mitään reaktioita.
Voin käydä ulkona viemässä roskat, autolla käyntiä ja pihatöitä tehdä. Koira on silloin tuulikaapissa ja seuraa välillä ulko-oven pikkuikkunasta. On ollut välillä omalla petilläkin.
Työpäivien aikana koira on eteisessä ja pääsee myös keittiöön. Tuulikaappiin ei pääse. Eteisen ovella on oma peitto. Koira haukkuu noin puoli tuntia lähdön jälkeen, välillä on taukoja. Pääasiassa on peiton päällä ja vähän kävelee eteisessä ja käy keittiössä. Koira on kuitenkin rauhallinen. Lähtiessä jätän koiralle radion päälle ja annan purutikun sekä sanon että odottaa ja Tiina tulee kohta. Kun koira on päässyt yli haukkumis hetken niin lepää ja nukkuu peitolla, välillä kävelee, venyttelee. Eli loppuajan pärjää hyvin ja ajalla ei ole väliä onko 3h tai vaikka 8h yksin. Palattuani kotiin koira on rauhallinen ja usein venyttelee. Töihin lähtöaika vaihtelee ja yksinolo aika vaihtelee.
Koira huomaa ja seuraa perässä, kun alan varustamaan työreppua ja teen lähtöä.
Tämä on rajoittanut paljon muuta elämää enkä illalla/viikonloppuisin juurikaan lähde mihinkään tai sitten otan koiran mukaan. Viime viikolla yhtenä päivänä olin koko päivän kotona ja lähdin illalla pois kotoa. Silloin koira oli haukkunut pitempään ja oli levoton. Oli noin tunnin jälkeen rauhoittunut nukkumaan.
Kysynkin miten meidän kannattaisi harjoitella?
Moikka, kannattaa ottaa lähtemiseen ja töihin valmistautumiseen jokin sana, jonka voit sanoa jo hyvin aikaisessa vaiheessa, ennen kuin koira huomaa, että alat tehdä lähtöä. Eli voit alkaa todella ajoissa kertoa koiralle, että se tulee jäämään yksin. Sinulla on hyvät rutiinit, eli radio ja purutikku – niistä kannattaa pitää kiinni. Koiran stressitaso alkaa nousta, kun se huomaa, että olet lähdössä ja tämä nökyy haukkumisena. Siksi kertominen jo aikaisemmin voi auttaa ongelmaan. Lisäksi voit kokeilla, vaikuttaako purutikun vaihtaminen parempaan tai radion vaihtaminen tiettyyn yksinolomusiikkiin niin, että se ensimmäinenkin puolituntinen sujuisi rennommin.
Meillä ei ole muutosta tilanteeseen tullut. Edelleen haukkumista yksin jäädessä reilun puolen tunnin ajan. Olen ilmoittanut noin puoli tuntia ennen lähtöä “tunnus sanan” ja kokeillut Adaptil feromonisuihketta petille. Musiikkia vaihdettu ja purutikku vaihdettu muuhun herkkuun. Ei vaikutusta.
No voi harmi! Miten koira asettuu lepäämään kun olet toisessa huoneessa? Tuleeko yksinoloja päivittäin vai hervemmin ja ovatko ne samaan aikaan vai eri aikoihin?
Koira nukkuu usein toisessa huoneessa omassa tuolissa tai olohuoneessa omalla petillä. Minä voin olla eri huoneessa ja vapaasti liikkua muissa tiloissa. Yöt nukkuu joko omalla petillä tai tuolissa, makuuhuoneen ovi on kiinni.
Yksinoloa tulee pääasiassa ma-pe työpäivinä ja ajat vaihtelevat. Joskus aamusta ja joskus iltapäivästä eli ei ole säännöllistä. Viikonloppuisin yritän välttää yksinoloa.
Moikka!
Jälleen yksi tarkentava kysymys, onko huono jättää koiralle musiikki, kun sitä on ankkuroinut mutta koira selvästi haukkuu/ulvoo hieman yksinollessa pakollisissa tilanteessa, vai saastuuko soittolista tässä tapauksessa? Selvästi on kuitenkin hieman rentoutuneempi sen soidessa, mutta ei nuku kuitenkaan niin pohdin.
Moi, voi jättää! Musiikki ei niin helposti ns saastu, eli kannattaa myös samaan aikaan ladata sitä helpoissa tilanteissa ja soittaa yksinoloissa.
Moikka! Ollaan nyt kk päivät harjoteltu eri juttuja. Mutta itseäni jännittää ovesta poistuminen ja kaiken yhdistäminen. Ollaan nyt päivisin tehty sitä että puuhaboksi on koiralla ja minä portin ulkopuolella mutta näkyvissä/piilossa vaihdellen. Tämä sujuu hyvin. Lisäksi oviharjoittelu on alkanut sujumaan. Kuitenkin itseäni jännittää tuo ovesta poistuminen ja siihen koiran reagointi kun se selvästi koiraa vielä jännittää. Olisko vinkkejä, miten pystyttäis tätä vahvistamaan ja oikeesti uskaltamaan ovesta ulos ja jättämään koira hetkeksi yksin?
Kokeile! Ota itsellesi joku rutiinitehtävä jonka voit tehdä ovesta lähtiessäsi. Se ei haittaa jos koira hermostuu, tai siis sitä ei tarvitse pelätä etukäteen. Jos saat edes hataran rutiinin aikaiseksi, niin se alkaa kyllä kantaa aikanaan.
Moikka! Meillä saastunut asia taitaa olla koiraportti, jonka vuoksi ollaan alotettu rauhoittumista ulko-oven kanssa, mihin ei ole niin suurta kiintymyssuhdetta yksin jäämiseen. Outoa kyllä, mutta koiraportin taakse jättäminen aiheuttaa meillä eniten stressinmerkkejä. Ollaan nyt päästy siihen et aamupala syödään koiraportin takana, ja palataan luokse takasin vielä kun syö. Ja tämän myötä ollaan harjoteltu ulkooven kanssa enemmän rauhassaolemista ja oven aukaisua tästä. Olisiko vinkkejä siihen, miten voitaisiin siirtää tämä luontasasti myös osaksi koiraporttia? Tulevaisuudessa nimittäin koiran olisi tarkoitus jäädä portin taakse, jotta rappukäytävän äänet ei kantaisi niin pitkälle yms. Lisäksi mitä mieltä onko aamupalan syönti hyvä vai huono asia rakentaa osaksi arkista lähtörutiinia, kun taas vkpl ei lähdetä välttämättä aamun yhteydessä. Meillä myös harjotuksissa mukana puuhaboksi (joka tarkotus yhdistää aamupalaan), musiikkinankkurointi ja muut tukitoimet.
Moi, hyvältä kuulostaa! Portti on monelle koiralle haastava, kun se saattaa vaikuttaa enemmän ylitettävältä kuin ovi. Kannattaa miettiä portin kanssa aluksi sitä, että missä harjoittelu olisi helpointa. Yksi tapa on laittaa portti ulko-ovelle, jos siinä lähteminen alkaa hyvin sujua. Tai sitten jossain muualla. Aamupala on hyvä rutiini, se ei haittaa että viikonloppuisin on eri systeemi – koira oppii kyllä noista lukuisista lähtövihjeistä.
Jes, kiitos vastauksesta.
Moikka! Meidän harjottelut on nyt edennyt siihen, että yksinolot itsessään menee kivasti ja alussa lähteminen on ok, kun sanon tutut “hei hei” sanat. Kuitenkin noin 5min lähdön jälkeen koirahavahtuu et kappas olenkin yksin sittenkin ja se tyyppi ei tullutkaan takaisin roskiaviemästä starttaa ulvonta, joka kestää noin. 5 min. Tämän jälkeen koira jatkaa puuhailua ja asettuu lepäämään. Olisiko vinkkejä, miten tuosta hupsis se lähtikin ulvonnasta voitaisiin edetä ja koulutaa pois? Tässä toki varmasti harjoituksilla on osansa, mutta pohdin pystyttäisiinkö vielä jotain uutta kokeilemaan, kun tosiaan lähtö itsessään jo onnistuu ja tämän ulvonta jakson jälkeen myös lepäämään käynti.
Moikka, kuulostaa hyvältä! Tuossa varmaankin haasteena on juuri se, että koira mieltää lähdön roskien vienniksi ja harmistuu kun onkin pidempi. Tosi hyvä, että kuitenkin käy lepäämään. Yksi idea voisi olla se, että harjoittelisitte toisessa huoneessa eli helpommassa tilanteessa hetken sitä, että huomio olisi lepäämään asettumisessa yksin jäämisen jälkeen niin, että koira lepäisi päiväunien mitan. Ja sitten tätä voisi siirtää ulos lähtemiseen. Toinen ajatus olisi, että tekisit ulos lähtemisiä harvoin, mutta aina pidempiä, ja erityishuomio rutiineissa, eli miten vois koiralle kertoa mahdollisimman ajoissa, että nyt on yksin lepääminen tulossa. Ehkä jotain ekstraa puuhasteltavaksi ja sitten kannattaa olla päiväunien mitta poissa.
Moikka! Kiitos jälleen avusta, kokeillaan näitä.
Heippa! Meillä sattui jokin aika sitten vanhemmalle koiralle sen yksinollessa säikähtäminen, mistä on seurannut ongelmia yksinolon kanssa. Aikaisemmin koiralla oli koko talo käytössään ja nyt yksinoloaikana on koiralta rajattu pois huoneita, joita se vaikutti hieman jännittävän ja joissa koiran säikähtäminen on mahdollisesti tapahtunut. Yksin jäädessään koira saattaa piipahtaa eteisessä, mutta asettuu yleensä melkein heti makuulle – videoiden perusteella ei kuitenkaan näytä oikein nukkuvan kunnolla tai ei ainakaan ole enää yhtä sikeässä unessa ihmisen palatessa kotiin. Useamman perättäisen yksinolopäivän jälkeen koiran käytös muuttuu yleensä levottomammaksi, se saattaa liikkua enemmän eri huoneiden välillä ja alkaa haukkua. Luulen, että tämä liittyy levon vähyyteen ja stressistä palautumiseen ja mietin, kannattaako koiran tila rajata yksinoloaikana makuuhuoneeseen, jossa se nukkuu yönsä? Yksin jäädessään koira oleilee yleensä vain olohuoneessa, levottomampina päivinä saattaa piipahtaa myös makuuhuoneen puolella haukahtelemassa. Ennen tätä säikähtämistilannetta koira toki nukkui yöt ja oli myös yksin jäädessään yleensä olohuoneessa. Makuuhuoneesta koira ei näkisi ihmisen poistumista ulko-ovesta, voiko tästä olla hyötyä / haittaa?
Moi, voit kokeilla miten koira viihtyy makuuhuoneessa. Teidän tapauksessa varmasti musiikin ankkurointi olisi se oleellisin asia, kun säikähtäminen kyseessä, eli välttämättä teidän koiralle ei ole niin merkitystä, näkeekö se ihmiset vai ei.
Musiikin ja hajujen ankkurointia ollaankin jo harjoiteltu, en niitä vain vielä ole suoraan yksinoloon yhdistänyt, kun ollaan vasta alkuvaiheilla ? Pitää nyt noita portti- ja palkkiohuoneharjoitteita yhdistää tuonne makuuhuoneeseen ja alkaa erikseen ottamaan harjoituksia ulko-ovelle ilman yhdistämistä varsinaiseen yksinoloon. Koira rauhoittuu selkeästi nopeammin makuulle, ellei se ole suoraan huomannut ihmisen poistumista ulko-ovesta, siirtänyt siis selvästi jännitystä itse lähtötilanteeseen. Muihin huoneisiin meno ei aiheuta samaa reaktiota, toimistohuoneeseen voi mennä suljetun oven taakse vaikka useammaksi tunniksi ja koira menee yleensä heti olohuoneeseen makuulle. Tietty pyritään pitämään koiran yksinoloaika mahdollisimman minimissä, mutta aivan jokaiselle työpäivälle koiraa ei kuitenkaan ole mahdollista saada hoitoon..
Hienoa! Ja todella hyvä tuo, että toiseen huoneeseen voi mennä pidemmäksi aikaa. Siihen tilanteeseen liittäisin musiikin ja hajut, koska se on jo ns valmis ja onnistunut yksinolo.
Kirsti
Hei! Huomasin,että tukitoimissa olitkin maininnut lisäravinteiden käytön.Pitäisikö oviharjoittelussa sanoa aina “odota” ,kun ulko-ovesta menee?
Moi, kannattaa sanoa siinä vaiheessa kun oviharjoittelu alkaa toimia, eli kun koira kestää lähdön hyvin. Silloin ei ole niin isoa riskiä, että sana “saastuisi”.
Kirsti
Hei! Meillä on 11kk vanha Venäjän Bolonka urospentu.Olen päivätkin kotona ja pentu on kiintynyt minuun niin,että ei ole koskaan malttanut nukkua päivällä.Se on ollut yksin n.tunnin verran kaupassa käydessämme ja palattuamme hyppii ja puree minua(rangaistukseksi),vastaavaa käytöstä on muissakin tilanteissa.Nyt en saisi mennä ulko-ovesta enää ollenkaan.Musiikin soidessa on alkanut nyt nukkumaan pitempiä aikoja päivällä.Feromoni suihkeesta ei yhden kokeilun perusteella ollut vielä vaikutusta.Voinko käyttää Brit vitamins for dogs Calm yksin tai yhdessä feromonin kanssa,jotta pennun saisi palautumaan,mikä ilmeisesti on ensiarvoisen tärkeää,ennen kuin aloittaa muita harjoituksia.
Moi, voit käyttää calm-vitamiinia feromonin kanssa. Feromoni kannattaa ankkuroida samalla tavalla kuin musiikki, eli laittaa sitä kun koira nukkuu.
Yksin jäämistä kannattaa alkaa tehdä pienimmästä mahdollisesta lähtemisestä, jonka koira kestää, ja toistaa tätä rutiininomaisesti, kun saa palautumisen oikeille raiteille.
Kirsti
Hei,pentu yleensä odottaa oven takana,vaikka menen toiseen huoneeseen.Esim. kun menen suihkuun,koira odottaa oven takana tai menee valmiiksi jo wc :n oven eteen maata ,jonne suihkun jälkeen menen.Tämä odottaminen liittyy ruuan saantiin,jonka se saa wc:stä tuloni jälkeen.Olenko ymmärtänyt oikein,että kun tämä suihkusta odotus onnistuu näinkin hyvin,alan rakentaa yksinolo rutiineja tähän suihkusta odotukseen?
Moikka, kyllä juuri näin kannattaa tehdä!
Kuinka usein harjoituksia tulisi tehdä? Esim. päivittäin montako kertaa ja voiko harjoitella päivittäin useita eri osa-alueita vai meneekö liiaksi? Miten myös se kun koira on välillä pakko jättää esim. reiluksi tunniksi yksin mistä osa menee sitten koiran sietorajan yli? Vesittääkö tämä koko harjoittelun? Hoitajia ei ole aina mahdollista järjestää ja silti on elettävä..
Moikka, Ei ole mitään “vähimmäisvaatimusta” harjoittelulle – ajattelen, että usein vähemmän on enemmän. Eli harjoitella kannattaa silloin kun itsellä on hyvä fiilis ja jaksaminen ja silloin voi tehdä useitakin osa-alueita päivässä. Kun pysytään mukavuusalueella, niin silloin harjoittelu etenee.
Olen myös sitä mieltä, että aina ei päästä täydellisyyteen, ja koira on pakko jättää yksin. Tällöin voi yrittää minimoida stressiä, jos siihen on keinoja, eli jättää musiikki päälle, varmistaa, että koira on mahdollisimman hyvässä tilassa ennen lähtöä jne. Lisäksi voi kokeilla lisäravinteita, kuten L-tryptofaania tai lääkitystä. Käytännössä melkein jokainen joutuu jättämään koiraa joskus, ja siltikään harjoittelu ei välttämättä ota takapakkia, vaikka siitä usein pelotellaan. Kaikki koirat ovat erilaisia ja kannattaa luottaa siihen omaan tietoon omasta koirasta.
Hei Jaana! Kiitos hyvästä kurssista 🙂 Minulla on melkein 7 kuukauden ikäinen Havannankoira narttupentu ja yksinoloharjoittelumme on aina koostunut itkemisestä, haukkumisesta ja stressistä. Edistystä ei ole tapahtunut, vaikka aloitimme melkein heti. Tein luultavasti monia asioita väärin alussa harjoitellessani ja luettuani lisää ymmärsin, että hänellä on eroahdistusta. Päätin, että nyt on aika aloittaa alusta ja liittyä kurssillesi.
Nyt kysymyksiini: Olemme harjoitelleet viikon ajan, ja se on sujunut hyvin. Aloitin jättämällä hänet yksin, kun menen vessaan ja nyt aion jatkaa toisessa huoneessa. Harjoittelemme myös erikseen rentoutumista musiikin ja Adaptilin kanssa, sekä puuhaboksia ja ulko-oven asenneharjoittelua. Ensi viikolla vietän viikon perheeni luona. Tämä on hänelle tuttu ja turvallinen paikka. Voimmeko jatkaa harjoittelua myös siellä, vai “pilaako” se edistyksemme tähän mennessä? Mietin myös, kuinka kauan meidän pitäisi harjoitella ennen kuin alan jättää hänet yksin asuntoon?
Moikka! Hienoa, kuulostaa hyvältä! Voit harjoitella myös perheesi luona, kun koiralla on jo mielikuva siitä, mitä harjoitukset ovat ja samat elementit on siirrettävissä harjoituksiin myös uudessa paikassa.
Aloittaisin kotiin jättämisen jollakin rutiininomaisella lyhyellä poistumisella, kuten roskien viennillä. Ja tätä kannattaa sitten toistaa kunnes koira ymmärtää, että kaikki on ok. Eli rutiininomaisella lyhyellä lähdöllä kannattaa lähteä ekaa kertaa asunnosta.
Moikka! Kiitos nopeasta vastauksestasi. Ja hienoa kuulla, että voimme harjoitella myös poissa kotoa.
Kun esimerkiksi viemme roskat ulos, voimmeko jo silloin käyttää musiikkia, Adaptilia tai Puuhaboksia? Vai pitäisikö meidän vain mennä ulos lyhyesti ilman muita elementtejä? Ulkona käyminen, vaikka vain muutamaksi minuutiksi, on aiemmin johtanut hänen haukkumiseensa, itkemiseensä jne.
Roskien viennissä ei kannata laittaa musiikkia tai muita, ainakaan heti, vaan käydä ulkona rutiininomaisesti venyttämättä aikaa yhtään. Koira oppii huomaamaan että ihminen palaa ja tämä on riittävä ensikäsittely ulko-oveen tai siitä lähtemiseen. Kun koira kestää hyvin roskien viennin, voidaan aikaa alkaa pidentää ja musiikit sun muut lisätä, ja seuraava iso steppi olisi se, että koira asettuisi lepäämään/rentoutuisi lähdön jälkeen.
Mitenkäs kun yksinolo onnistuu niin kauan kun on jotakin syötävää puuhasteltavaa. Nuolumatot ja puruherkut käytössä, voi n. 30min olla ihan rauhassa näiden kimpussa mutta kun ne loppuu niin alkaa ravaaminen ja haukkuminen. Tämäkään käytös ei ole enää niin pahaa kuin ennen. Tunti taitaa olla maksimi mitä on ollut yksin ja siitä aina puolet enemmän tai vähemmän haukkuen. Syödessä saattaa jopa asettua maate mutta rauhallisuus loppuu kun ruoka loppuu..
Moikka,
Teidän tapauksessa kannattaa keskittyä sen harjoitteluun, että koira oppisi syömisen jälkeen asettua lepäämään. Tätä kannattaa tehdä niin, että ei jätä koiraa yksin, vaan on sen kanssa. Eli voi antaa virikkeitä syötäväksi ja sitten odottaa ja toivoa, että koira kävisi lepäämään ja kun näin käy, lähtee toistamaan tätä samanlaisena päivittäin. Lepäämiseen voi liittää musiikin esim, joka laitetaan päälle jo virikkeitä syödessä. Ja sitten noin viikon parin jälkeen tätä voisi kokeilla siirtää yksinjäämiseen. On kyllä hyvä, että herkut maistuvat yksin jäädessä, mutta lepääminen tuo yksinoloon vielä rauhallisuutta paremmin.
Heräsikö kysyttävää kurssista? Jäikö joku asia askarruttamaan? Keskustellaan tässä!
Moi!
Kiitos kurssista, se on ollut hyvin mielenkiintoinen ja antanut uusia näkökulmia. Miten kannattaisi tehdä tilanteessa, kun olin myöhässä liikkeellä ja ehdimme harjoitella näitä eri harjoitteita vain 1,5 viikkoa, ennen kuin alkaa normaali arki kaupunkikodissamme (kesän vietimme maalla ja aloitimme harjoitteet heti kaupunkiin palattuamme). Pystyn ainakin pari kuukautta olemaan osan päivistä etänä, mutta koiralle tulee jo näin nopeasti 2-4 tunnin yksinoloja, emmekä pysty lisäämään yksinoloja pari kymmentä minuuttia kerrallaan. Pilaanko tähän mennessä opetellun uuden “yksinolon aloittamis rutiinin” kokonaan, jos liitän sen näin nopeasti pidempään useamman tunnin yksinoloon (ei olla vielä liitetty siihen musiikkia, vaan puuhaboksi ja lähtösanat pelkästään & tehty vain noin 5 minuutin poistumisia, kuten ohjeistettu)? Kannattaako kuitenkin tehdä tämä rutiini ennen näitä pidempiä lähtöjä vai olla kokonaan tekemättä & tehdä kuten aikaisemminkin ja alkaa ajan kuluessa liittää uusi rutiini vaiheittain pidempiin poissaoloihin kun etenemme harjoitteissa (kuten ohjeistuksessa on)? Ennen kurssin aloittamista meillä ei ole ollut muuta rutiinia, kuin nuolumaton tai herkun antaminen, jota koira sitten jäi (ahdistuneena) syömään lähtiessämme.
Heippa!
Miltä koira vaikuttaa kun lähdette harjoituksessa ns rutiininomaisesti? Onko se rauhallinen?
Pidemmän yksinolon joutuu jossain kohtaa testaamaan joka tapauksessa, joten ehkä itse testaisin mitä tapahtuu jos koira jää pidemmäksi aikaa niin että musiikki on päällä.
Tämä siksi, että emme koskaan voi olla täysin varmoja siitä, onko koira ok ja pitää valita pienimmän haitan ja riskin tie. Jos planeetat olisivat kohdillaan, saisitte musiikin avulla koiran olemaan rennosti suoraan pidemmän aikaa.
Toisaalta voi miettiä mikä olisi pahinta mitä voi tapahtua, jos menee pieleen. Eli ennen arkea kokeilisin pidempää lähtöä musiikilla ja puuhaboksilla, jos vaikuttaa että koira on rentona nyt niiden kanssa.
Hermopeliähän tämä aina on ?
Moikka!
Meidän 1,5 vuotias cockerspaniel osaa olla hienosti yksin autossa ja esimerkiksi saunassa ollessamme. Kuitenkin koira hätääntyy ulko-ovesta poistuttaessa. Hetken aikaa koira jaksaa tutkia puuhaboxia ja syödä sieltä herkut, mutta ei ryhdy esimerkiksi leikkimään yksin vaan siirtyy eteiseen oven eteen haukkumaan. Koira tekee myös hädät sisälle usein yksin ollessaan, vaikka olisi käynyt juuri ennen yksin jäämistä lenkillä.
Mitä suosittelisit meille tässä tilanteessa?
Suosittelen, että jatkatte esim musiikin ankkurointisa noissa tilanteissa, joissa yksinolo sujuu hienosti – niihin voi myös lisätä pituutta. Ulko-oven kanssa ei kannata yyrittää ajan pidentämistä, vaan ensin kannattaa pyrkiä lyhyeen, rutiininomaiseen ulkonakäymiseen – esim. roskien vienti. Ulko-ovi mon monelle koiralle se asia, joka kaipaa aika paljon asennetyötä, ja juuri niin, että koira ei hätääntyisi vaan että ulko-ovesta voisi edes jossain tilanteessa poistua niin, että koira odottaa rentona.
Hei,
Kiitos mielenkiintoisesta kurssista. Olemme koirani kanssa viime viikolla aloitelleet harjoituksia.
Onko vinkkejä miten voisi harjoitella ovitreeniä, kun ei ole mahdollisuutta pitää ulko-ovea auki? Asumme sellaisessa paikassa, jossa tämä ei ole turvallista. Lisäksi koira on nopea liikkeissään ja yrittää karata ovesta nopeastikin tilaisuuden tullen.
Koira vaikuttaa ahdistuvan nimenomaan ulko-ovesta, eikä esim. Vessassa käynneistä tai parvekkeen ovesta. Asunnosta löytyy ulko-oven lisäksi siis parvekkeen ovi. Olisiko silti hyödyllistä harjoitella sen kanssa vai tuleeko sinulle mieleen muita harjoituksia?
Moikka, tee parvekkeen ovella ensin, se on oikein hyvä. Ja muillakin ovilla voit tehdä alkuun. Sitten ulko-ovella voit tehdä pitämällä koiraa hihnassa. Tuo on teille hyvä ja tärkeä harjoitus, jos koira yrittää luikahtaa ovesta ulos – saat varmuutta odottamiseen sitä kautta. Sitten voit myös tehdä ns väärinpäin harjoitusta, eli tee lenkiltä/ulkoa palatessa ulko-ovella harjoitusta. Silloin koira ei yleensä yritä karata, kun ei olle lähdössä vaan palaamassa. Tälläkin tavalla päset kuitenkin eteiseen ja ulko-oveen käsiksi.