Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista

Kissa hankitaan yleensä ns. hiljaisena eläimenä, joka on harmiton, itsenäinen ja vähään tyytyväinen. Moni huomaa kuitenkin, että totuus on jotakin aivan muuta. Kissa ei suinkaan ole helppo lemmikki.

Yksi yleisimmistä kissojen omistajia ärsyttävistä käyttäytymisen muodoista on jatkuva mouruaminen tai häiritsevä naukuminen. Naukumisen häiritsevyys vaihtelee. Voidaan sanoa, että naukuminen on ongelma, jos se on tauotonta, aiheuttaa omistajalle unettomuutta tai alentaa kissan hyvinvointia.

Ääntely on normaalia viestintää kaikille kissoille; se ei sellaisenaan ole ongelmakäytös. Naukumista kissa käyttää viestinnässä ihmisen kanssa. Naukumisen määrässä on rotu- ja yksilöeroja. Yleistäen voidaan sanoa, että itämaiset kissat ovat keskimäärin äänekkäämpiä kuin muut. Hiljaisimpia ovat yleensä persialaiset ja maine coonit. Naukumisen ja mouruamisen normaalius riippuu myös tilanteesta – kylpyhuoneeseen lukittu kissa voi naukua hyvinkin äänekkäästi.

Aina kun tilanne muuttuu äkkiä, eli jos ennen hiljainen kissa alkaa mouruta tai jatkuvasti äänessä ollut kissa vaikenee, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Lisäksi ennen kuin leimaa kissansa käytöksen häiritseväksi, kannattaa ensin maalaisjärjellä pohtia mahdollisia syitä käytökseen.

Kissalla on huomattavan paljon erilaisia ääniä, joita se käyttää eri tilanteissa. Kaikki ovat kuulleet sähinän, jotkut uhkaavan murinan ennen hyökkäystä. Kaikilla on kokemusta kehräämisestä. Näiden lisäksi skaalasta löytyy miuta ja mauta erilaisin painotuksin aina sydäntäsärkevään valitukseen asti sekä mä-ä ja ma-au – tervehtimiskutsusta huomionhakuiseen vaativaan naukumiseen.

Ongelmanaukuja käyttää usein vain yhtä naukumistyyliä. Usein syy liittyy ulkoilumahdollisuuksiin ja ulos pyrkimiseen. Turhautumistaan naukuva kissa jonottaa yleensä ulko-ovella. Joissain tapauksissa ongelmanaukuja voi olla myös omistajansa kouluttama – mikäpä hauskempaa kuin ”kommunikoida” kissansa kanssa ruoka-aikoina. Kissat älykkäinä eläiminä oppivat nopeasti, millä keinoilla saa haluamansa tuotteet ja palvelut ja hallinnan tunne omasta ympäristöstä onkin erittäin tärkeä hyvinvointitekijä.

Ulos naukuvan kissan omistaja saa usein erilaisia ohjeita ongelman ratkaisuun. Tyypillisin ohje on se, ettei kissaa enää viedä ulos. Tämä ei ole kuitenkaan paras ratkaisu, koska elinpiirin pienentyminen ja ulkoilun tuoman mielihyvän poisjäänti saattaa aiheuttaa ongelmia toisaalla  – kissa voi alkaa pissata vääriin paikkoihin tai tapella kavereidensa kanssa. Ovella huutavan kissan rankaisu vesisuihkuilla tai muilla tavoin ei myöskään ole kannattavaa – kissa yhdistää rankaisun omistajaansa ja rankaisun pelkääminen lisää stressiä, mikä taas aiheuttaa muita ongelmia. Kiinnostavana pysyvän ympäristön lisäksi kissan tulisi voida käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, eli saalistaa, olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tehdä muitakin kissamaisia asioita.

Muista, että kissa voi naukua myös kivusta tai sairaudesta johtuen – siksi on tärkeää sulkea nämä syyt pois eläinlääkärissä.

Tälle videolle olen koonnut yksinkertaiset vinkit, joiden avulla omistaja voi vähentää ulkoiluun liittyvää turhautumista ja ulko-ovella huutamista.

Käytännön vinkit ovella huutaville kissoille (koirakouluverkossa.fi)

Tottelemattomuutta vai tapa viestiä?

Kun koira nukkuu, mitä tekee perhe? On hiirenhiljaa. Kun kissa istuu ja on hiljaa, mitä tekee omistaja? Ei korvaansa lotkauta. Mitä tekee ratsastaja, kun hevonen kulkee kenttää ympäri? Ottaa sen itsestäänselvytenä. Kun kani katsoo toiveikkaana häkistään, mitä omistaja tekee? Jatkaa netissä olemista.

Kunnes….

Koira herää ja alkaa järsiä kenkää, mitä perhe tekee? Kieltää ja huutaa. Kissa leikkii ja huutaa ovella, mitä omistaja tekee? Antaa ruokaa. Hevonen jumittaa ja haluaa syödä – ratsastaja lätkii piiskalla ja potkii.Kani rynkyttää kaltereita, omistaja antaa ruokaa tai huutaa.

Eläimet käyttäytyvät meidän mielestämme tuhmasti silloin, kun oletamme niiden tietävän mikä on kiellettyä ja tekevät silti niin. Kilttejä ne ovat silloin, kun ne a) eivät tee mitään tai b) toimivat kuten odotamme niiden toimivan. Toki oletus on se, että ne tietävät mikä on oikein ja mikä väärin ja ne päättävät tehdä tietoisesti väärin (meidän kiusaksemme).

Oletko koskaan miettinyt, kuinka palkitsevaksi eläin voi kokea rankaisun silloin, kun se ymmärtää, että sen omalla toiminnalla on vaikutusta siihen, mitä ympäristössä tapahtuu. Kokemusta voisi verrata kielen oppimiseen. Tämä oivallus selittää sitä, miksi eläimet jatkavat ”tuhmuuksia”, vaikka seuraukset eivät olisi miellyttäviä. Eläimille on erityisen tärkeää hallinnan tunne omasta ympäristöstä; mitä aloitekyvyttömämpiä me koulutamme niistä sammuttamalla, kyykyttämällä ja mykkäkoululla, sitä vähemmän ne kokevat hallitsevansa elämäänsä ja päin vastoin.

Se on helppo ja koukuttava ajattelumalli, että me olemme päälliköitä, jotka oikovat eläimiä kun tarpeen on. Se taas vaatii aktiivisuutta ja pään vaivaamista, jos haluamme keskittyä tukemaan vain toivottuja asioita.

Heitän haasteen.

Huomaa eläintäsi kahden viikon ajan aina silloin, kun se tekee asioita, joita toivoisit sen tekevän. Anna sille juuri sitä, mitä oletat sen sillä hetkellä arvostavan eniten. Kutsu koira sohvalle, kun se makaa omalla paikallaan, leiki kissan kanssa kun se istuu eikä vielä huuda, mene sitä nopeammin maastoon, mitä kiltiimin hevonen kiertää kenttää ja anna kanille ruokaa kun sen ei vielä tarvitse pyytää. Silläkin uhalla, että koira nousee makuulta, kissa villiintyy tai hevonen hämmästyy. Ota käyttöön rankkupurkki (huom. itsellesi), johon laitat pari euroa jokaisesta kieltämisestä tai huutamisesta.

Sinä päätät, mitä keinoja eläimen täytyy käyttää saadakseen asiat, joita se haluaa.

Kolme vinkkiä öisen kissamonsterin taltuttamiseen

Kissat lähtevät lentoon öisin.  Ne pudottelevat kukkaruukkuja, rullaavat mattoja ja pitävät muutakin mekkalaa. Jos mekkalointi ei riitä, ne ronkkivat peiton alta nukkuvan omistajan varpaita. Jos ne eristetään suljetun oven taakse, ne huutavat niin, ettei kukaan saa nukuttua.

Miten päivällä niin suloisesti kerällä nukkuvasta ja kylkeä kääntävästä laiskeliinista kuoriutuu öisin seiniä pitkin lentävä matrix-hahmo?

Helposti.

Kissa nimittäin on hämäräaktiivinen eläin. Myöhään illalla ja aamuhämärässä mellastaminen on sille lajityypillistä käyttäytymistä, jota sillä on suuri tarve toteuttaa. Kissan perusluonnetta ei voi muuttaa, mutta voit kokeilla muutamaa kikkaa, jos haluat nukkua häiriintymättä. Toinen vaihtoehto on se, että tästä lähtien herättyäsi käännät tyytyväisenä kylkeä ja olet kiitollinen siitä, että kissasi on normaali 🙂

  1. Pidä kissa kiireisenä. Mitä enemmän sillä on järkevää tekemistä pitkin päivää, sitä vähemmän virittynyt se on riekkumaan öisin. Mikä sitten on kissan mielestä järkevää tekemistä? Ruuan etsiminen, leikkiminen ja uusien paikkojen tutkiminen ainakin.
  2. Selkeytä rytmiä. Yöllistä käyttäytymistä ei kannata muuttaa yöllä. Enemmän merkitystä on sillä, mitä kissa tekee alkuillasta. Tee alkuillasta jotain fiksua kissasi kanssa; leikitä puoli tuntia ja päätä leikki herkkuun.
  3. Väsytä päätä. Illalla voit yhdistää aktivoinnin ja ruokailun tarjoamalla kissallesi koulutushetken. Opetelkaa jotain hyödyllistä tai hauskaa. Kissalle voi opettaa mitä tahansa mieleen tulee; luoksetulo, istuminen, tassun antaminen, maahanmeno ja muut. Pään väsyttämiseen tarvitset vain hyvän idean ja nälkäisen kissan. Jo muutaman minuutin treeni näkyy kissassa; se peseytyy ja käy sen jälkeen yleensä nukkumaan.

Kissan kanssa taistelu ei kannata. Se ei käyttäydy tahallaan meitä häiriten, vaan yöllinen aktiivisuus kuuluu sen perusluonteeseen. Taistelun sijaan kätevämpi tapa on suunnata energiaa muualle tai toiseen vuorokaudenaikaan.

Jaa omat parhaat virikevinkkisi muillekin!

Kissan kouluttamiseen voit perehtyä verkkokoulutuksissa!

 

 

Kissa on hiljainen, ei tuhoa paikkoja (?), on siisti, tulee toimeen yksin työpäivien ajan. Täydellinen lemmikki.

Apulan annetaan kissat-palstan perusteella voisi uskoa, että moni kissanpennun hankkinut on joutunut muuttamaan mieltään kissan helppoudesta lemmikkinä.

Mitä kissa tervitsee voidakseen hyvin?

  • Tilaa. Vähintään kaksi huonetta. Jos kissoja on useampia, niiden pitää pystyä säilyttämään kolmen metrin etäisyys toisiinsa ja niillä tulee olla mahdollisuus päästä toisen näkymättömiin.
  • Rakenteita. Kissat pitävät korkeista paikoista. Niillä tulisi olla näköalapaikkoja, lepäämispaikkoja, piilopaikkoja, ruokapaikka, juomapaikka ja vessapaikka. Paperipussit, pahvilaatikot, kiipeilypuut, korit, hyllyt, ikkunalaudat…Kissa arvostaa muuttuvaa ja mielenkiintoista ympäristöä.
  • Suhteita. Kissa tarvitsee vuorovaikutusta. Omistajan kanssa tai muiden kissojen tai muiden eläinten kanssa. Omistaja on kuitenkin hyvin tärkeä.
  • Ärsykkeitä. Kissoilla on kehittyneet aistit. Ne tarvitsevat katseltavaa, maisteltavaa, nuuhkittavaa, tunnusteltavaa, raavittavaa ja pehmeää. Niitä voi hyvin ulkoiluttaa hihnassa.
  • Saalistusta. Kissan tulee saada totetuttaa saalistuskäyttäytymistä. Lelut ovat tärkeitä – yleensä saalista muistuttavat lelut ovat parhaita. Heinäsirkkojen saalistus on myös hauskaa ja onnistuu myös valjaissa.
  • Oikeaa ruokaa. Kissa on ehdoton lihansyöjä. Se syö mieluiten useita pieniä annoksia päivässä. Vapaa ruoka tekee kissasta passiivisen ja lihavan.
  • Juomaa. Juomakuppeja on hyvä olla useita. Kissa juo mielellään eri paikassa kuin se syö – vesikuppi voi olla muualla kuin ruokakuppi.

Nämä kaikki voi olla helppoa järjestää yhdelle kissalle. Kun kissoja on kaksi, kaikki tuplataan. Myös omistajan kissoille antama laatuaika.

Siitä on vaikea repiä huumoria, kun kissa ei tee muuta kuin naukuu ja haluaa ulos. Silloin voi pohtia, miksi kissa ajattelee, että kaikki kiva on oman asunnon ulkopuolella.

Rochlitz, 2005