Koira jättää aamuisin ruuan syömättä, tai vain nappulat jäävät kuppiin taikka aiemmin hyvin maistunut ruoka ei nyt yhtäkkiä kelpaakaan. Koiran huono ruokahalu tulkitaan helposti nirsoiluksi, mutta syömättömyyden taustalla on yleensä kaikkea muuta, esimerkiksi pahoinvointia, kipua, ruoansulatuskanavan oireilua, stressiä, liian suurta energiansaantia, tai yksinkertaisesti se, ettei koira halua sitä ruokaa jota sille tarjotaan.

Ruokahalu ei ole pelkkä opittu asia eikä suora mittari sille, kuinka nälkäinen koira on. Syömiseen vaikuttavat yhtä aikaa elimistön nälkä- ja kylläisyyssignaalit, ruoan ominaisuudet, koiran terveydentila, ympäristö ja myös koiran aikaisemmat kokemukset. Siksi ”nirsoilua” hoitaessa täytyy ensin tunnistaa, mikä kyseisen koiran syömistä todellisuudessa rajoittaa. Vasta sen perusteella voidaan arvioida, millaisista muutoksista on todennäköisesti hyötyä.

Jos koira jättää yksittäisen aterian väliin mutta on muuten oma itsensä, juo normaalisti eikä sillä ole muita oireita, kyse ei välttämättä ole sairaudesta. Myös terveiden koirien ruokahalu voi vaihdella esimerkiksi energiantarpeen, aktiivisuuden, ympäristön ja ruokailurytmin mukaan. Äkillisesti muuttunut tai pitkään jatkunut huono ruokahalu kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti ja laittaa merkille, onko syömättömyyden lisäksi oksentelua, ripulia, kipua, laihtumista, runsasta juomista tai muita muutoksia koiran voinnissa. Myös se on tärkeä havainto, miten koira suhtautuu ruokaan. Koira, jota ruoka ei lainkaan kiinnosta, on luultavimmin jo eri tilanteessa kuin koira, joka tulee innokkaasti kupille, haistelee ruokaa ja vetäytyy siitä pois.

Jos koira syö herkkuja tai muuta erityisen mieluisaa ruokaa mutta kieltäytyy tavallisesta ruoastaan, tämä kertoo kyllä että koira valikoi, mutta se ei vielä todista, että koiran ruokahalu tai terveydentila olisi täysin normaali.

Miksi koira ei syö?

Huono ruokahalu voi näyttää hyvin erilaiselta eri koirilla. Yksi ei ehkä ole ruoasta lainkaan kiinnostunut kun toinen syö tavallista vähemmän ja kolmas kieltäytyy omasta ruoastaan mutta söisi mielellään jotakin muuta. Joskus koira vaikuttaa siltä että se haluaisi syödä, mutta kun se saapuu ruokakupille ja haistelee ruokaa, se vetäytyykin pois.

Lopputulos näyttää aina samalta: ruokaa jäi kuppiin. Kyse voi kuitenkin olla hyvin erilaisista tilanteista, joiden taustalla on myös erilaisia syitä.

Koira ei ehkä ole nälkäinen. Se voi olla pahoinvoiva tai kipeä. Se voi olla kiinnostunut ruoasta mutta kokea syömisen epämiellyttäväksi. Ruoka voi olla sille huonosti maistuvaa. Painostava tai jännittävä ympäristö voi estää syömisen. Tai koira voi yksinkertaisesti tietää kokemuksesta, että tarjolle on tulossa pian jotain mieluisampaa.

Kun selvitän työssäni koiran nirsoilua, en tarkastele pelkästään sitä, mitä koira suostuu syömään., vaan pyrin ensin hahmottamaan, missä kohtaa syöminen on alkanut takkuilla. Käytännössä selvitän ainakin nämä neljää eri asiaa.

Ruokahalu voi olla yleisesti heikentynyt

Eli onko kiinnostus syömiseen vähentynyt laajemmin niin ettei ongelma koske vain yhtä tiettyä ruokaa. Koira saattaa syödä tavallista pienempiä määriä, jättää aterioita kesken tai suhtautua aiemmin mieluisiin ruokiin tavallista välinpitämättömämmin. Huomioni kiinnittyy erityisesti siihen, onko ruokahalu muuttunut aikaisemmasta ja liittyykö muutokseen esimerkiksi pahoinvointia, kipua, ruoansulatuskanavan oireita, sairautta tai lääkitystä. Myös koiran energiantarve ja päivän todellinen kokonaisenergiansaanti on syytä arvioida laskemalla.

Koiralla voi olla hyvä ruokahalu, mutta tarjottu ruoka ei vain kelpaa

Tilanne on erilainen, jos koira osoittaa selvää kiinnostusta syömiseen ja syö mielellään joitakin ruokia, mutta jättää toiset syömättä. Silloin selvitän ruoan maistuvuutta ja koiran ruokamieltymyksiä, mutta myös sitä, voiko koiralla olla syy vältellä juuri kyseistä ruokaa.

Ruoan haju, maku, rakenne ja tuttuus vaikuttavat siihen, mitä koira mielellään syö. Valikoivuus ei kuitenkaan aina ole pelkkä makuasia. Jos tietyn ruoan syömiseen on toistuvasti liittynyt esimerkiksi pahoinvointia, vatsakipua tai muuta epämukavaa oloa, koira oppii herkästi yhdistämään ruoan sitä seuraavaan kokemukseen ja alkaa vältellä sitä. Siksi koiran ruokahistoria ja mahdolliset oireet ovat kiinnostavia myös silloinkin, kun muita ruokia syödään hyvällä ruokahalulla.

Toisaalta erityisen mieluisan ruoan tai herkkujen kelpaaminen ei vielä yksin osoita, että koiran ruokahalu on normaali, sillä huonovointinenkin koira voi olla valmis syömään jotakin erittäin houkuttelevaa, vaikka tavallisesti ruoka jäisi kuppiin.

Vaikuttaako koira siltä että se haluaa syödä, mutta syöminen keskeytyy?

Tämä eroaa varsinaisesta ruoan valikoimisesta. Koira voi tulla innokkaasti ruoan luo mutta lopettaa muutaman suupalan jälkeen, ottaa ruokaa suuhunsa ja pudottaa sen, pureskella erikoisesti, tai suosia selvästi ruuan tietynlaista rakennetta. Tällainen antaa aihetta selvittää koiran suun ja hampaiden kipua, nielemiseen liittyviä ongelmia, tai ruokatorvessa olevaa kipua.

Tälläisten erilaisten tilanteiden erottaminen on tärkeää, vaikka kaikki näyttää vain siltä että koira on nirso ja ruokaa jää kuppiin. Taustalla voi kuitenkin olla yleisesti heikentynyt ruokahalu, ruoan valikoiminen, syömiseen liittyvä tai sen jälkeinen epämukavuus tai tilanne, jossa ympäristö häiritsee syömistä. Myös useampi näistä voi esiintyä samalla koiralla yhtä aikaa.

Ruokailuympäristö vaikuttaa ruokahaluun

Jos ruokahalu vaihtelee voimakkaasti tilanteen mukaan, huomio siirtyy ruokailuympäristöön. Jotkut koirat syövät vasta kodin rauhoituttua, kun ne jäävät yksin tai esimerkiksi myöhään illalla kun ihmiset menevät nukkumaan. Toisaalta osa koirista syö mielellään silloin kun saavat esimerkiksi etsiä ruokaa ensin tai työskennellä sen eteen sen sijaan, että ruoka tarjottaisiin vain suoraan kupista. Siksi selvitämme ravitsemusneuvonnassa aina myös missä ja millä tavoin koira syö parhaiten. Joidenkin koirien syömistä voivat häiritä erilaiset ympäristön tapahtumat, äänet, ihmisten liikkuminen, perheen muut lemmikit, kiihtymys tai pelko. Tällöin ruokavalion muuttaminen ei yleensä ratkaise ongelmaa, koska syömistä rajoittava tekijä ei ole ruoassa.

Aina ei tarvitse huolestua, jos koira voi muuten hyvin

Jos aikuinen koira on pirteä, käyttäytyy normaalisti ja ruoka jää satunnaisesti syömättä, tilanteesta ei yleensä tarvitse huolestua heti. Ruokahalu ei ole päivästä toiseen täysin vakio. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi päivän aktiivisuus ja energiankulutus, edellisten aterioiden koko, hormonitoiminta ja koiran senhetkinen olo ja vointi.

Yksittäisen syömättä jääneen aterian murehtimisen sijaan kannattaa miettiä ennemminkin, onko koiran ruokahalussa tapahtunut suurempi muutos. Jos aiemmin ruokansa hyvällä ruokahalulla syönyt koira alkaa jättää aterioita kesken, syö toistuvasti tavallista vähemmän tai tarvitsee jatkuvasti houkuttelua syödäkseen, silloin asiaa täytyy tarkastella tarkemmin.

Pirteys on hyvä merkki, mutta se ei tarkoita aina sitäkään että koira voi täysin hyvin. Koira voi olla aktiivinen ja oma itsensä, vaikka sillä olisi esimerkiksi lievää pahoinvointia, närästysoireilua, kipeä suu tai muuta ruoansulatuskanavan epämukavuutta. Siksi muutaman päivän aikana kannattaa seurata ruokahalun lisäksi kokonaisuutta: syökö koira seuraavat ateriat normaalisti, millaista kakka on, esiintyykö oksentelua tai närästysoireita, juoko koira normaalisti ja onko sen käyttäytymisessä tai yleisvoinnissa jotakin tavallisesta poikkeavaa.

Jos huono syöminen alkaa toistua, syömättömyyden syytä kannattaa selvittää tarkemmin. Taustalla voi olla yleisesti heikentynyt ruokahalu, tiettyyn ruokaan liittyvä välttely, syömisen epämukavuus tai vaikka ruokailutilanteeseen liittyvät tekijät. Syyn tunnistaminen ei aina ole helppoa, sillä erilaiset ongelmat voivat näkyä hyvin samankaltaisena syömiskäyttäytymisenä.

“Nirsoilun” tai syömättömyyden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ravitsemusneuvonnassa käymme yhdessä läpi koiran ruokailutottumuksia, ruokavaliota, oireita ja syömiseen vaikuttavia tekijöitä. Se auttaa selvittämään, mistä koiran huono ruokahalu mahdollisesti johtuu ja millaisilla ruokinnan muutoksilla tilannetta voidaan helpottaa. Ravitsemusneuvonnassa arvioidaan myös mahdollinen tarve eläinlääkärin tutkimuksille ja ohjataan niihin tarvittaessa.

Koira ei syö ja on vaisu

Jos koira ei syö ja on lisäksi vaisu tai poikkeavan väsynyt, taustalla voi olla sairaus, kipu tai muu terveydellinen ongelma. Erityisesti silloin, kun ruokahaluttomuuteen liittyy oksentelua, ripulia, vatsakipua tai muita oireita, koira tarvitsee eläinlääkärin arviota. Tilanteen kiireellisyyteen vaikuttavat oireiden voimakkuuden lisäksi koiran ikä, mahdolliset perussairaudet ja syömättömyyden kesto. Myös tavallinen äkillinen vatsatauti voi heikentää koiran ruokahalua ja yleisvointia huomattavasti. Voimakas ripuli ja oksentelu voivat lisäksi aiheuttaa nestehukkaa, joka pahentaa koiran vointia.

Kun ruokahaluttomuuteen liittyy yleisvoinnin heikkenemistä, ruokaa ei kannata yrittää pitkään houkutella maistumaan erilaisilla lisukkeilla tai ruokaa vaihtamalla, sillä koiran voinnin heikkeneminen on huomattavasti vahvempi merkki mahdollisesta terveysongelmasta kuin pelkkä ruoan valikoiminen muuten hyvävointisella koiralla. Tärkeintä on selvittää oireiden syy ja hoitaa sitä. Voimakkaasti vaisu, kivulias tai nopeasti heikentyvä koira tarvitsee kiireellistä eläinlääkärin hoitoa.

Nappulat eivät kelpaa, mutta muu ruoka maistuu

Usein ajatellaan että ei koira voi olla huonovointinen kun herkut kuitenkin kelpaavat. Tämä on ymmärrettävä päätelmä, mutta ei aivan niin varma merkki koiran terveydentilasta kuin joskus ajatellaan. Syöminen ei toimi ”on-off”, jolloin ruokahalua joko on tai ei ole. Eri ruuilla on koiralle erilainen arvo. Voimakkaasti tuoksuva, kostea tai muuten erityisen mieluisa ruoka voi saada koiran syömään tilanteessa, jossa vähemmän houkutteleva ruoka jää syömättä. Siksi herkkujen kelpaaminen kertoo, että koiralla on ainakin jonkinlaista motivaatiota syödä, mutta se ei yksin osoita ruokahalun tai terveydentilan olevan normaali.

Toisaalta kaikkea ruuan valikointia ei tarvitse ajatella terveysongelmana. Jos koira kieltäytyy vuodesta toiseen tietynlaisesta ruoasta mutta syö toista ruokaa hyvällä ruokahalulla, on sopivassa lihavuuskunnossa, näyttää hyvinvovalta, eikä sillä ole ruuansulatuskanavan oireita, kyse voi yksinkertaisesti olla koiran mieltymyksistä. Koira saa pitää joistakin ruoista enemmän kuin toisista.

Mutta jos aikaisemmin hyvin maistunut ruoka lakkaa yhtäkkiä kelpaamasta tai koiran hyväksymien ruokien valikoima kapenee kokoajan, asiaa kannattaa tarkastella tarkemmin, ehkä asiantuntijan avulla.

Koira ei syö aamuisin

Aamuruoan huono maistuminen voi joskus selittyä yksinkertaisesti ruokailurytmillä ja energiantarpeella. Jos koira syö suuren tai myöhäisen ilta-aterian tai saa illan aikana runsaasti puruluita, herkkuja ja muuta syötävää, sillä ei välttämättä ole aamulla vielä suuri ruokahalu. Yksilöiden välillä on selkeästi eroja siinä, mihin aikaan päivästä ne syövät mieluiten.

Toistuvaa aamuisin esiintyvää ruokahaluttomuutta ei kuitenkaan tulisi pitää koiran luonteelle ominaisena tapana selvittämättä asiaa tarkemmin. Varsinkin ruoansulatuskanavan ongelmat voi näkyä aamulla huonona syömisenä pitkän yöpaaston jälkeen. Koira voi nieleskellä tai lipoo huuliaan, syödä ruohoa, olla levoton, oksentaa vaaleaa vaahtoa tai osoittaa kiinnostusta ruokaan pystymättä kuitenkaan syömään huonon olon takia.

Satunnainen aamuruoan väliin jääminen ei yleensä ole huolestuttavaa, jos koira syö muuten normaalisti ja voi hyvin. Toistuva aamun ruokahaluttomuus, etenkin yhdessä ruoansulatuskanavan oireiden kanssa tulee selvittää tarkemmin.

Varaa aika ravitsemusneuvontaan.

Vanhan koiran ruokahaluttomuus

Ikääntyminen muuttaa koiran energiantarvetta, aktiivisuutta ja ruokailutottumuksia enemmän tai vähemmän, mutta vanhemmalla koiralla lisääntyvät usein myös sairaudet ja muut vaivat, jotka voivat vaikuttaa syömiseen. Huonokuntoiset hampaat ja kipeä suu, ruoansulatuskanavan ongelmat, krooniset sairaudet, kipu, lääkitykset sekä hajuaistin ja muiden aistien muutokset voivat kaikki näkyä vanhat koiran ruokailukäyttäytymisessä.

Vanhan koiran kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti myös painoon ja lihasmassaan. Pelkkä vaa’an lukema ei aina kerro kaikkea, koira voi menettää lihasmassaa ilman dramaattista painonmuutosta. Siksi on hyvä arvioida lihaskuntoa erikseen.

Ruokahalun muutos ei lähtökohtaisesti ole normaali vanhuuden merkki, vaan tarkasteltava asia.

Stressi, pelko ja muutokset arjessa voivat vaikuttaa ruokahaluun

Koira voi olla nälkäinen ja silti jättää syömättä. Stressi, pelko, kiihtymys ja esimerkiksi ympäristön jatkuva silmällä pitäminen voivat vähentää ruokailuun keskittymistä tai siirtää syömistä myöhemmäksi. Näin käy usein kun koira on uusissa ympäristöissä, matkalla, hoitopaikassa tai tilanteissa, joissa ympärillä on muita koiria. Myös kodin muutokset, voimakkaat äänet ja ruokailutilanteeseen liittyvä jännitys voivat vaikuttaa siihen, pystyykö koira syömään. Ruokahalun alenemista arvioitaessa tulee aina huomioida myös ruokailuympäristö ja se, millaisissa tilanteissa koira syö hyvin ja missä ruoka maistuu kaikista heikoimmin. Jos syöminen tapahtuu rauhallisessa ympäristössä ilman ongelmia mutta huonontuu selvästi tietyissä tilanteissa, syy ei ehkä ole ruuassa tai koirassa ollenkaan.

Voiko koira olla oppinut nirsoksi?

Koirat kyllä oppivat myös ruokailutilanteissa, mutta valikoiva syöminen tai huono ruokahalu ei automaattisesti ole omistajan toiminnan seurausta. Työssäni kohtaan paljon koiria, joiden huonon syömisen taustalla on ruoansulatuskanavan oireilua tai muuta syömiseen liittyvää epämukavuutta.

Mutta jos ruokailun tapahtumaketju on toistuvasti tämä:

koira jättää ruoan syömättä → omistaja huolestuu → kuppiin lisätään jotakin erityisen hyvää → koira syö

koiran käyttäytymisen seuraukset kyllä vaikuttavat lopulta siihen, mitä se seuraavalla kerralla tekee. Koira saattaa oppia odottamaan mieluisampaa vaihtoehtoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että huonosti syövälle koiralle oikea ratkaisu olisi “kuppi pois ja kyllä se syö myöhemmin, kun tulee tarpeeksi nälkä”.

Ennen kuin syömättömyyttä yritetään muuttaa kouluttamisen keinoin, pitäisi ymmärtää mahdollisimman hyvin, mitä käyttäytymistä ollaan muuttamassa.

Jos koira jättää ruoan syömättä pahoinvoinnin, kivun tai syömiseen liittyvän epämiellyttävän kokemuksen vuoksi, nälän lisääminen ei poista ongelmaa. Pahoinvointiin tai stressiin yhdistyvä syömiseen painostaminen voi itseasiassa lisätä ruoka-aversion syntymistä.

Mitä tehdä kun koira ei syö?

Sen sijaan että yritämme saada koiran syömään kikkailulla, olisi tärkeää muodostaa käsitys siitä, mitä tilanteessa tapahtuu. Tarkkaile ainakin ruokahalun muutoksen ajankohtaa, koiran käyttäytymistä ruokakupin äärellä, päivän kokonaisruokamäärää, herkkuja ja puruluita, koiran painon kehitystä, kakan koostumusta, tai mahdollista oireilua ja yleisvointia.

Myös koiran todellinen energiansaanti kannattaa laskea.

Yllättävän usein “nirso” koira saattaakin saada merkittävän osan päivän energiastaan koulutuspalkkioista, puruluista tai pöydästä annetuista ruoista. Jos ruokahalu on alentunut selvästi tai tilanteeseen liittyy muita oireita, seuraava askel ei ole loputon uusien ruokien kokeilu vaan syyn selvittäminen.

Matalalla kynnyksellä eläinlääkäriin

Eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos ruokahalun muutos on äkillinen tai selkeä, koira ei syö lainkaan, syömättömyys jatkuu, koira laihtuu tai sen yleisvointi muuttuu.

Erityisen tärkeää on hakeutua eläinlääkärin tutkimuksiin, jos ruokahaluttomuuteen liittyy esimerkiksi toistuvaa oksentelua tai ripulia, kipua, nielemisvaikeuksia, vatsan turpoamista, kuivumisen merkkejä tai muuta selvästi poikkeavaa. Pennun, hyvin pienen koiran, vanhan koiran tai perussairaan koiran kohdalla eläinlääkäriin mennään luonnollisesti virelä herkemmin.

Myös pitkään jatkunut lievä ruokahalun heikkeneminen ansaitsee huomiota, vaikka koira olisi muuten aivan hyvävointinen. Ongelman ei tarvitse näyttää dramaattiselta ollakseen tutkimisen arvoinen. Ravitsemusneuvonnasta voi olla apua ruokavalion, ruokailutottumusten ja mahdollisten syömistä häiritsevien tekijöiden kartoittamisessa. Ravitsemusneuvonnassa arvioidaan myös mahdollinen tarve eläinlääkärin tutkimuksille ja ohjataan niihin tarvittaessa.

Ravitsemusneuvontaan voi hakeutua myös silloin, kun koira on jo tutkittu eläinlääkärissä mutta ruokahalu on edelleen huono tai sopivan ruokavalion löytäminen on vaikeaa.

Varaa aika ravitsemusneuvontaan.

---

Vinkit koiran ruokahalun parantamiseksi

Koiran kiinnostusta ruokaan voi yrittää lisätä muutamilla yksinkertaisilla keinoilla. Erityisesti ruoan maistuvuuteen ja ruokailutilanteeseen vaikuttamalla voidaan joskus saada huonosti syövä koira syömään paremmin.

Kokeile näitä keinoja ruokahalun parantamiseen:

• Lämmitä ruokaa hieman. Lämpimästä ruoasta vapautuu enemmän tuoksuja, mikä voi tehdä siitä koiralle houkuttelevampaa. Erityisesti märkäruokaa voi kokeilla tarjota hieman lämmitettynä.
• Kostuta kuivaruokaa lämpimällä vedellä. Tämä muuttaa ruoan tuoksua ja rakennetta.
• Kokeile toisenlaista ruokamuotoa. Kuivaruoan sijaan märkäruoka tai pehmeämpi ruoka voi maistua paremmin. Jos koiralla on herkkä ruoansulatuskanava tai käytössä erityisruokavalio, muutokset kannattaa tehdä harkiten.
• Lisää ruokaan jotakin maistuvaa. Pieni määrä koiralle sopivaa, tuttua ruokaa voi lisätä aterian houkuttelevuutta. Kypsennetty liha tai pieni määrä märkäruokaa voi toimia, kunhan lisäykset sopivat koiran ruokavalioon.
• Kokeile ruoan tarjoamista eri tavoilla. Osa koirista innostuu ruoasta enemmän, kun ne saavat etsiä sitä nurmikolta, nuuskumatolta tai muusta helposta ruokavirikkeestä. Myös ruoan tarjoaminen kädestä voi auttaa.
• Rauhoita ruokailutilanne. Tarjoa ruoka paikassa, jossa koira saa syödä ilman muiden eläinten tai ympäristön häiriöitä, esim. makuuhuoneessa tai kylpyhuoneessa.
• Tarkista aterioiden koko ja ruokailurytmi. Jos koira saa paljon herkkuja, puruluita tai suuria aterioita, sen nälkä ei välttämättä osu varsinaisille ruokailuhetkille. Pienemmät ateriat voivat myös sopia paremmin koiralle, jonka ruokahalu on heikentynyt.

Näitä keinoja kannattaa kokeilla koiran ehdoilla, eikä ruokailusta pidä tehdä jatkuvaa houkuttelua tai painostamista. Huonovointiselle koiralle ruoan saamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa, eikä virikkeellisen ruokailun tarkoitus ole lisätä vaivannäköä silloin, kun syöminen on muutenkin vaikeaa.

Ruoan lämmittäminen, maistuvien lisukkeiden käyttäminen tai ruokailutavan muuttaminen voivat auttaa koiraa syömään paremmin yksittäisellä aterialla. Ne eivät silti useinkaan korjaa huonon ruokahalun taustalla olevaa ongelmaa. Jos koiraa joutuu jatkuvasti houkuttelemaan syömään tai ruoan maistuvuutta täytyy parantaa yhä uusilla lisukkeilla, ruokahaluttomuuden syytä kannattaa selvittää tarkemmin.

Jos kyse on koiran ruokamieltymyksistä tai ruokailuympäristöstä, sopivan ruoan ja ruokailutavan löytäminen voi sen sijaan ratkaista ongelman pysyvämmin.

Ravitsemusneuvonnassa voidaan selvittää koiran syömättömyyteen vaikuttavia tekijöitä ja suunnitella ruokintaan muutoksia, jotka tukevat ruokahalua ja ruoansulatuskanavan hyvinvointia. Apua kannattaa hakea erityisesti silloin, kun huono ruokahalu jatkuu, koira syö jatkuvasti liian vähän tai syömiseen liittyy ruoansulatuskanavan oireita. Tarvittaessa koira ohjataan myös eläinlääkärin tutkimuksiin.

---

Usein kysyttyä

Lue lisää

Koiran närästys – oireet, syyt ja mitä asialle voi tehdä

Koiran ripuli: syyt, hoito ja ennaltaehkäisy

Koira oksentaa

Miksi koira syö ruohoa?

Koira nuolee – miksi koira nuolee itseään, ihmisiä tai lattiaa?

Tässä artikkelissa käytetyt lähteet

Cline MG, Burns KM, Coe JB, ym. (2021). 2021 AAHA Nutrition and Weight Management Guidelines for Dogs and Cats. Journal of the American Animal Hospital Association, 57(4), 153–178. https://doi.org/10.5326/JAAHA-MS-7232

Freeman L, Becvarova I, Cave N, ym. (2011). WSAVA Nutritional Assessment Guidelines. Journal of Small Animal Practice, 52(7), 385–396. https://doi.org/10.1111/j.1748-5827.2011.01079.x

American Animal Hospital Association (2021). Feeding Plans for Hospitalized Patients. https://www.aaha.org/resources/2021-aaha-nutrition-and-weight-management-guidelines/feeding-plans-for-hospitalized-patients/