Koirista ja vihjeistä: Saanko pyytää vai odotanko tarjousta?

Olen automaattisten käytösten kannattaja. Automaattinen käytös tarkoittaa sitä, että koira tekee jonkin asian omaehtoisesti, eikä odota ihmiseltä erillistä vihjettä. Loppujen lopuksi vihjeeksi voi muodostua jokin ympäristössä tapahtuva asia tai jopa koiran oma tunne.

Mistä on kyse?

Voidaan ajatella, että koiran koulutus perustuu siihen, että koiralle opetetaan erilaisia vihjeitä ja toimintoja, joita harjoitellaan häiriöiden alla. Näin toiminnoista tulee niin kutsutusti varmoja ja kun käytetään vihjeitä johdonmukaisesti, voidaan päästä lähelle ärsykekontrollia. Ihminen antaa käskyjä ja koira noudattaa niitä.

Toisaalta voidaan toivoa, että koira osaisi itsekin ratkaista joitakin tilanteita, eikä näin ollen ihmisen tarvitsisi olla koko ajan tilanteen tasalla ja valmiina ohjeistamaan. Tilanteen tasalla oleminen on muutenkin haastavaa, koska koira ylivertaisine aisteineen todennäköisesti tietää meitä paremmin, mitä ympäristössä tapahtuu.

Nämä kaksi lähestymistapaa eivät sulje toisiaan pois – koira voi toimia luotettavasti sekä vihjeestä että omaehtoisesti. Itse arkisujuvuuden arvostajana olen yhä enemmän kääntymässä siihen suuntaan, että koira toimisi itsenäisesti.

Mitä hyötyä automaattisista käytöksistä on?

Automaattiset tilannekohtaiset toiminnot ovat selkeitä ja helppoja käyttää, koska sinun ei ohjaajana tarvitse tehdä mitään. Mietitään esimerkkinä vaikkapa ohitustilannetta. Hankalaan ohitukseen on monta lähestymistapaa, mutta joskus taluttajalla on käytössään usempi toimimaton vihje samaan aikaan. Ennen ohitustilannetta taluttaja voi antaa vihjeen ”seuraa” ja jos se ei toimi, hän voi kohdalla kiristää hihnaa ja jos se ei toimi, hän voi komentaa koiraa istumaan. Kolme erillistä vihjettä, joista yksikään ei välttämättä tiukassa paikassa toimi.

Mikäli käytössä olisi automaattinen toiminta, taluttajan ei tarvitsisi sijoittua koiran ja ohitettavan koiran väliin tai kääntää oman koiran päätä pois ohitettavasta koirasta, koska ohitettava koira toimisi vihjeenä omalle koiralle. Usein oma koira kuitenkin havaitsee vastaantulevan koiran ennen kuin me taluttajat ehdimme asiaan reagoida – koira on monesti jo kuumentunut ennen kuin toinen ilmestyy näkyviin. Automaattisen toiminnan kautta asetelma voidaan kääntää toisin päin – opetetaan koiralle, että se ilmaisee lenkillä muita koiria.

Jos miettii kaikkia niitä tilanteita, joissa vihjettä joutuu toistamaan tai toistuvasti käyttämään (vaikka tilanne on sama), niille usein on yhteistä se, että koira on hieman kiihtyneessä tilassa. Tällaisia tilanteita ovat ihmisten lähestyminen, vieraiden tulo, toisten koirien kohtaaminen, ovesta kulkeminen, autosta ulos hyppääminen ja niin edelleen. Näissä tilanteissa plus kaikissa muissa yllättävissäkin tilanteissa olisi mielestäni mahtavaa jos koira osaisi ennakoida, arvata ja ehdottaa sen sijaan, että se jäisi odottamaan ohjeita.

Miten pääsee alkuun?

Jos haluat opettaa koirallesi automaattisia toimintoja, kiinnitä ensin huomiota omaan toimintaasi. Oletko koirallesi aina apupyöränä ja herkkä ohjeistamaan? Uskotko, että se ei selviä tilanteista ilman apuasi?

Aloita yksinkertaisesti niin, että lopetat ohjeiden antamisen. Usein jo tämä riittää – koira toimii oikein ohjeiden puutteesta huolimatta. Halutessasi voit jalostaa tätä pidemmälle. Aloita valitsemalla muutama toiminto, joista olet iloinen kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Aloita sen jälkeen koulutus…

jatka lukemista liittymällä jäseneksi. Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen perua.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Koiran stressinhallinnan ABC

Jokaisen koiran elämässä tulee vastaan stressaavia tilanteita. Lyhytkestoinen stressi ei häiritse hyvinvointia, mikäli koiralla on eväät palautua siitä ja keinoja lievittää stressiä. Pitkäkestoinen stressi sitävastoin kuluttaa koiraa turhaan ja pahimmillaan se voi aiheuttaa kasan oheisongelmia.

Mistä stressin tunnistaa?

Koirilla on eri tapoja ilmentää stressiä. Osa koirista muuttuu vetäytyviksi ja passiivisiksi; osa taas hyperaktiivisiksi ja ylivilkkaiksi. Stressiä voi olla vaikea havaita, joten suuri osa sen hallinnasta perustuu arvauksiin. Voimme arvata, että muutokset elämässä aiheuttavat stressiä. Tyypillisiä muutoksia ovat muutto, muutokset sosiaalisissa ympyröissä, muutokset rutiineissa ja ympäristössä ja niin edelleen. Stressin mittaamisessa ja arvioinnissa paras (ja luotettavin) menetelmä on käytöksen havainnointi. Ongelma tulee siitä, että omalle koiralle sokeutuu, eikä pieniä muutoksia välttämättä huomaa. Tyypillisin stressihavainto varmaankin syntyy siitä, että osaamme arvata tilanteet, joissa stressiä mahdollisesti ilmenee ja niissä tilanteissa koiraa tarkkailemalla huomaamme oireita.

Stressireaktio voi vaihdella lievästä karvojen pudottamisesta täydelliseen ruokahalun menettämiseen ja sen kesto vaihtelee tilanteen mukaan. Mitä useammin koira altistuu stressiä aiheuttaville tekijöille, sitä tärkeämpää on toisaalta lievittää alkuperäistä reaktiota ja toisaalta tarjota parhaat eväät palautumiseen. Esimerkiksi yksinolo ja sen tuottama stressi voi olla hankala omistajalle, koska koira ei ehdi välttämättä yön aikana palautua päivän stressistä. Se tekee joskus yksinolon harjoittelusta vaikeaa – stresisn kuormitus haittaa oppimista.

Miten koiran stressiä voi ymmärtää?

Meillä jokaisella on omakohtaisia kokemuksia stressistä. Me ihmisetkin ilmennämme stressiä eri tavoin, mutta paras menetelmä koiran stressin ymmärtämiseen on asettuminen koiran asemaan. Vaikka koira ei murehdi tulevaisuudesta tai märehdi menneitä, sen kokemus stressistä vastaa siitä huolimatta omaamme.

Esimerkiksi muutto uuteen kotiin aiheuttaa stressiä meillekin. Millaiset ovat uudet naapurit? Miksi öisin kuuluu huutoa? Missä on lenkkeilymaastot? Entä mihin saan auton parkkiin? Mitä jos paljastuu hometta? Pääsenkö enää koskaan nettiin? Tai uusi työpaikka. Mitä minun odotetaan tekevän? Jos kyselen liikaa, olenko muiden mielestä rasittava vai kiinnostunut? Kuinka sairasta huumoria uskallan kokeilla kahvitauolla? Missä ylipäänsä on kahvihuone? Mitä jos mokaan tai en tule huonekaverin kanssa toimeen? Mitä jos saan heti potkut?

Näihin esimerkkeihin kun lisää vielä ikuisen rahapulan, huolet eläimistä ja niiden terveydestä sekä muut painetta aiheuttavat seikat, pystyy varmasti nostamaan omaa sykettään ihan ajatuksen voimalla. Vaikka koiraa stressaavat eri asiat kuin meitä, stressin kokemus on niilläkin todellinen.

Mitä stressille voi tehdä?

Stressi on pysyvänä tilana koiran hyvinvointia haittaava tekijä. Me kaikki tavoittelemme mahdollisimman hyvinvoivia koiria, koska niillä on paremmat edellytykset kohdata arkipäivän haastavia tilanteita. Hyvinvointi puskuroi stressiä, eli mitä paremmin koira voi, sitä vähemmän altis se on stressin haitallisille vaikutuksille.

Mitä me ihmiset voimme omalle stressille tehdä? Voimme koettaa saada asioita mielessämme tai käytännön tasolla hallintaan, jutella kaverille, vaikuttaa omaan kuormitukseen ja tehdä hyvinvointia lisääviä asioita. Koiran näkökulmasta ajateltuna stressinhallinta on hyvin pitkälti samanlaista kuin ihmisillä!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa kerron kolme tekniikkaa koiran stressin lievittämiseen ja ehkäisyyn. Jäsenenä näet myös kymmeniä muita koira-aiheisia lisämateriaaleja! Jäsenyys on määräaikainen.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue myös tämä stressiin liittyvä kirjoitus!

Kysytään koiralta: miksi koira nuuhkii maata, vaikka sen pitäisi treenata?

Onko kyseessä keskisormen näyttäminen vai kenties jotain muuta? Kesken treenin maata nuuhkiva koira saa omistajansa kierrokset kiehumaan ehkä pahemmin kuin mikään. Kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa, mutta joissakin tilanteissa koiraa ei näytä kiinnostavan suoritus pätkän vertaa.

Maan haistelulle voi olla pari vaihtoehtoista syytä.

Ensimmäinen syy on se, että maassa on jotain kiinnostavaa hajua, jota koira ei voi vastustaa. Tämä kertoo treeniin liittyy motivaatio-ongelma, eli haju vie tehokkaammin kuin treeni. Tämä asia on korjattavissa koulutuksen avulla. Ongelma tuskin poistuu sillä, että koiran ei anneta haistella treeneissä milloinkaan mitään. Toiminnan estäminen ei poista motivaatiota siihen. Joskus hajut vievät, vaikka koira olisi motivoitunut harrastamaan – meitäkin vie joskus töissä kiinnostava nettiartikkeli enemmän kuin työ sillä hetkellä. Kuten tiedämme, nettikielto ei lisää motivaatiota tehdä töitä, vaan työn sisältö. Tätä samaa voi soveltaa koiriin. Ne ovat aina rehellisiä ja kertovat päivän motivaatiotason avoimesti. Kouluttajina meillä on mahdollisuus vaikuttaa motivaatioon, joka kantaa huonompinakin hetkinä ja kestää kulutusta.

Toinen mahdollinen syy haisteluun on se, että koiran mielessä on kaksi ristiriitaista asiaa, joita se ei osaa ratkaista ja päätyy haistelemaan. Koiralla voi olla ristiriitaisia tunteita tehtävää kohtaan, mikä laukaisee sijaistoiminnon. Sijaistoiminnolla tarkoitetaan mitä tahansa koiralle normaalia toimintaa, joka esiintyy oudossa ja epätavallisessa tilanteessa. Yleisimpiä ovat rapsuttelu ja maan haistelu. Sijaistoiminto liittyy läheisesti stressiin ja sisäiseen tunnetilaan, eikä sen tavoitteena ole viestiä mitään vaan ottaa
aikalisä tilanteeseen. Jokaiselle tuttua on ikävien asioiden välttely, kuten tenttiin lukemisen sijaan siivoaminen tai siivoamisen sijaan sienestys tai muu vastaava toiminta. Koiralla sijaistoiminta voi ilmetä tilanteissa, joissa se toisaalta haluaisi lähestyä jotakin asiaa, mutta samaan aikaan pelkää sitä. Sijaistoiminnot eivät ole kovin haitallisia, mutta ne ovat arvokasta informaatiota omistajille siitä, että koiralla on ristiriitaisia tunteita tietyissä tilanteissa. Näihin voi sitten koulutuksen avulla puuttua.

”Se osaa, mutta ei viitsi.”

On aivan totta, että syy maan haisteluun voi olla se, että koira ei viitsi. Sitä ei kiinnosta tai maa on kiinnostavampi kuin laji sillä hetkellä. Joskus maan haistelu näyttää siltä, että koira protestoisi. Tässä kohtaa kannattaa muistaa, että riippumatta koiran geeneistä, syy sen olemassaololle ei ole omistajan toiveiden täyttäminen. Koiran ei lähtökohtaisesti pidä mitään, vaan jos haluamme käyttää koiraa, on osattava tehdä asioista sille kannattavia. Vaikka protestointi nostaa omia kierroksia ja turhautumista ja tekee mieli laittaa koira ruotuun, suosittelen pysähtymistä. Ihmisen ja koiran suhde on hyvin paljon samanlainen kuin kahden ihmisen välinen suhde. Mitä jos treenikentällä olisikin koirasi tilalla joku henkilö? Mitä silloin tekisit? Mitä tekisit, jos kentällä olisi joku kavereistasi selaamassa puhelinta, vaikka toivoit hänen juoksevan kanssasi ympyrää? Mikäli ratkaisu olisi huutaminen, hän voisi kerran tehdä mieliksesi, mutta jatkossa hänellä olisi matala kynnys jäädä kotiin treeneistä. Toki jos olet tilanteessa ohjaajana tai auktoriteettina, sinun on helpompi ”motivoida” ihmisiä liikkeelle – esimerkiksi jos he maksavat siitä, että heille huudetaan. Vaikka olemme koiran omistajia ja se on täysin armoillamme, silti sillä on (halusimme tai ei) omat mielipiteet. Voimme vaikuttaa asioihin, joista se pitää ja joista se ei pidä, mutta emme voi pakottaa sitä rakastamaan yhteistä lajiamme. Voimme rakentaa koiran niin, että se rakastaa lajia, mutta pakottamalla se ei synny. Siitä syystä kannattaa miettiä omat arvot valmiiksi – minkä verran haluat vastahakoisen tai välinpitämättömän koiran kanssa harrastaa? On aina mahdollista vaihtaa lajia, koiraa tai menetelmää. Ensimmäinen askel on tunnistaa ja tunnustaa faktat, eli se mitä koira tekee. Jos se haistelee, se haistelee syystä tai toisesta – ilman syytä se ei haistele. Jos koira näyttäisikin keskisormea, sormen teippaaminen ala-asentoon ei ole kestävä ratkaisu.

”Tehtävä on sille liian vaikea tässä tilanteessa.”

Toki koira voi haistella sen takia, että se ei tiedä mitä ollaan tekemässä. On varsin todennäköistä, että oma koirani haistelisi maata, jos päättäisin lähteä pihalle treenaamaan sen kanssa päällä seisomista. Jos vaan odotan jotain epärealistista, saan todennäköisesti haistelua. Entä sitten tehtävät, jotka koira oikeasti osaa? Jos koira osaa jonkun asian todella hyvin kotona, mutta ei treenipaikassa, on mahdollista että syy on joko edellisessä kappaleessa tai sitten tässä kappaleessa. On mahdollista, että koulutus on niin kesken, että koira tosiaan ei osaa tuttua toimintaa uudessa paikassa. Usein näissä tilanteissa aletaan temputtaa, eli etsiä vielä helpompaa temppua, jonka koira voisi tehdä. Tätä voi toki kokeilla, mutta jos koira ei tule aktiivisemmaksi, väittäisin että syy on kuitenkin motivaation puutteessa tai siinä, että maa on kiinnostavampi kuin helpoinkaan tehtävä. Olen itsekin aikaisemmin ollut sitä mieltä, että haistelemisen sallimisessa voi olla jotain vikaa. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että kannattaa antaa koiran haistella vaikka maailman tappiin asti! Treenien ja motivaation kestävyyden kannalta on huono asia, jos toimimme koiralle apupyöränä jatkuvasti. Mielestäni yhtä haitallista kuin haistelun totaalikielto, on haistelun välttäminen jatkuvin täytetempuin.

Mitä haistelulle voi tehdä?

Kuten jo todettu, haistelulla ei välttämättä ole koiran puolelta viestinnällistä tarkoitusta. Totaalikielto ei auta, koska kun koira ennemmin tai myöhemmin on irti treeneissä, se pääsee kuitenkin haistelemaan ja kaikki tietävät sen lopputuloksen.. Ohjaaja viihdekeskuksena ei myöskään auta – jos koiran todellinen mielenkiinto on haistelussa, kaikki täytetemput vain täyttävät sen mahaa ja täyttävät treeniä epäolennaisella.

Liittymällä jäseneksi näet lyhyen videoluennon aiheesta mitä voit tehdä, jos koirasi haistelee treeneissä! Jäsenyys on määräaikainen ja pääset näkemään kaikki jäsenartikkelit, joita on yli 60!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kysytään koiralta – miksi koira komentaa?

Miksi koira alkaa kesken treenin haukkua tuijottaen samalla omistajaansa? Miksi se tulee sohvan eteen vinkumaan ja haukkumaan? Miksi se raapii tassullaan ja vaatii rapsutusta? Huomiohakuisuus, pomottaminen, komentaminen, vaatiminen ja niin edelleen, yleisellä toiminnalla on monta nimeä. Kaikille koiraihmisille tämä on tuttua kauraa. Kulttuurista ja asenteesta riippuu se, miten tähän käyttäytymiseen suhtaudutaan.

Pitääkö koira itseään johtajana?

Tyypillisesti ontuvalla logiikalla tulee mieleen, että koira pitää nyt itseään ylempiarvoisena ja siksi komentelee. Koira yrittää nousta arvoasteikossa vaatimalla asioita x, y ja z. Yrittääkö tosiaan? Vähiten tietoa ja ymmärrystä tarvitaan siihen, että leimataan kaikki itseä häiritsevät asiat, joita koira tekee, johtajuuden tavoitteluksi. Pidän johtajuudella selittämistä kaikista alkeellisimpana, yksinkertaisimpana ja ihmiselle helpoimpana tapana lähestyä haastavaa käytöstä ja samaan aikaan siitä johdetuilla menetelmillä saa eniten haittaa aikaan. Voi olla, että ilmiön sitkeyden taustalla on pelko tai laiskuus tai mukavuudenhalu ja muutosvastarinta asenteissa. Joka tapauksessa on aika kaukaa haettua väittää, että koiran ensisijainen tavoite olisi dominoida ihmisiä, joiden armoilla se elää. Keskimäärin eläinten top-tavoitteet liittyvät hengissä säilymiseen ja ravinnon saantiin.

Kuvitellaan esimerkki ihmisten keskuudesta. Mikäli henkilö ilmoittaa työpaikallaan olevansa nälkäinen tai haluavansa suklaata, onko hänen motivaationsa silloin dominoida muita? Tai jos samainen työntekijä menee pomon huoneeseen ja pyytää palkankorotusta, yrittääkö hän silloin tavoitella henkistä yliotetta pomostaan? Toki tämä voi olla hänen pitkän tähtäimen tavoite – murtaa pomo ajan kanssa. Koiraa ei motivoi pitkän tähtäimen tavoitteet. Se ei mieti, että jos nyt haukkumalla saan huomiota, niin ehkä ensi viikolla saan haukkumalla maksalaatikkoa. Koira ei tätä draaman kaarta mieti, mutta niin usein tapahtuu, eli lopputulos voi hyvinkin olla, että koira saa maksalaatikkoa. Miksi? Koska koira oppii, että haukkumalla kannattaa ehdottomasti yrittää, jos haluaa jotain. Jos koira saa kokemuksen siitä, että haukkumalla kerjääminen tai vaatiminen toimii, tottahan toki se yleistyy muihinkin tilanteisiin. Se oppii joka tapauksessa, millä se saa haluamiaan asioita. Sehän on tavoitteenakin, kun puhutaan elävästä eläimestä suhteessa toiseen elävään eläimeen.

Kaikki koirat kerjäävät ja komentavat, ainakin toivottavasti – toimintojen ulkoasu ja ilmenemismuoto vaihtelevat. Olisin hyvin huolissani, jos koiralla ei olisi mitään asiaa ihmiselle koskaan, tai että koira ei syystä tai toisesta tekisi yhtään aloitetta ihmisen suuntaan. Puhutaan kilteistä koirista. Jokainen voi miettiä, mitä koiran kiltteys tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että koiralla ei ole omia mielipiteitä vai että se ei saa ilmaista niitä. Onko kiltti koira sellainen, joka ei koskaan tarvitse mitään eikä vaadi mitään, elää kiitoksella ja palvelee miellyttämisenhalusta? Onko kiltti koira sellainen, joka antaa tehdä kaikki toimenpiteet, eikä sillä ole niihin mielipidettä? Toivoisin monen tällaisen kiltin koiran kohdalla, että ne alkaisivat heti tuhmiksi, koska koiran tuhmuus on minulle merkki sen toimintakyvystä. Kiltteys ja tuhmuus eivät tietenkään kuvaa koiran luonnetta mitenkään, mutta monesti ympäristö edelleen odottaa koirien olevan ”kilttejä”.

Onko kyseessä huonotapaisuus?

Mielestäni kyseessä on tapaisuus. Koira tekee niitä asioita, joista sitä toistuvasti palkitaan. Omistaja on itse vastuussa siitä, millä tavalla komentamiseen, huomiohakuisuuteen tai kerjäämiseen suhtautuu. Tässä kohtaa kuvaan astuu ihmisen ehkä lajityypillinen epäjohdonmukaisuus. Kun tietoisesti koulutamme koiraa vaikkapa istumaan, meillä on selkä tavoite ja palkitsemme kun koira tekee oikein eli istuu. Toivottua käytöstä seuraa palkkio. Tämä on jostain syystä hyvin hankalaa siirtää arkipäivän tilanteisiin. Ensinnäkin, kerjääminen on asia, jota emme (mielestämme) ole koiralle opettaneet, emmekä välttämättä halua sitä nähdä. Riippuen toiminnan ilmenemispaikasta tulemme joka tapauksessa vahvistaneeksi toimintaa, vaikka omasta mielestämme rankaisisimme. Esimerkiksi keittiön pöydän ääressä oman porukan kesken aika harvaa häiritsee vieressä makaava tai kuolaava tai röhkivä koira. Emme saa sammutettua ei-toivottua käytöstä, jos joskus se kuitenkin johtaa palkkioon. Edes joskus harvoin. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että koiralle huutaminen tai sen vieminen toiseen huoneseen voi olla samaan tapaan palkkio kuin lautasten antaminen nuoltavaksi – tämä riippuu koiran alkuperäisestä tavoitteesta. Treeneissä haukkuvaan koiraan suhatudutaan keskimäärin erittäin penseästi, oli haukkumisen motivaatio mikä tahansa. Mikäli koira haukkuu omistajalleen, ympäristön paine puuttua tilanteeseen muodostuu valtavaksi. Tässäkin tilanteessa noudatetaan oppikirjamaisesti usein epäsäännöllistä vahvistamista, eli joskus annetaan koiran haukkua pitkään ja joskus taas palkitaan pienestäkin – riippuu ihan yleisöstä. Haukkuminen on yksi niistä asioista, joihin yleisö odottaa meidän aina puuttuvan. Sammuttaminen edellyttäisi haukkumisen kuuntelemista ilman mitään reaktioita, eikä tähän pysty juuri kukaan (eikä sammuttaminen ole mielestäni edes paras tapa hallita huomiohakuisuutta ylipäänsä).

Huomiohakuisuus, kerjääminen ja komentaminen ovat toivottavia asioita minun mielestäni. Ne osoittavat, että koiralla on aloitekykyä, joka on äärimmäisen tärkeää itseluottamuksen ja monen harrastuksen kannalta. Joku voi ajatella edelleen, että paras koira on täysin huomaamaton ja hiipii kotona äänettömästi eikä koskaan vaadi mitään. Tällainen koira on harvoin hyvä missään harrastuksessa tai lajissa, koska se ei ole oppinut, että aloitteiden tekeminen olisi kannattavaa. Se, millä tavoilla koira kerjää, riippuu omistajasta. Jos haukkuminen häiritsee, opeta tilalle joku muu tapa ansaita. Koira käyttää pelkästään niitä keinoja, jotka se on kokemuksen kautta oppinut kannattaviksi. Se ei yhtäkkiä keksi ruveta vaatimaan ulkoilua päällään seisten, ellei sitä sille opeteta. Huomiohakuinen käyttäytyminen on kaikessa rasittavuudessaan mielestäni helpoimmasta päästä ongelmia, koska se on osoitus siitä, että koira on aloitekykyinen, suhde omistajaan on kunnossa ja perustuu luottamukseen ja ennakoitavuuteen. Kerjäämistä ja komentamista parjataan huonoina tapoina, mutta niissä on paljon hyvää. Tarkemmin ajateltuna on monia tilanteita, joissa olen ollut aidon onnellinen kuullessani, että koira on oppinut kerjäämään! Toiminta- ja aloitekyky ovat hyvinvointi-indikaattoreita.

Entä mitä asialle voi tehdä?

Kuten jo aiemmin mainitsin, jokainen koira hyötyy siitä, että sillä on kyky tehdä aloitteita. Ihmisenkin kyky tehdä aloitteita poistuu, jos niin sanotusti laitostumme. Esimerkiksi vuoden mykkäkoulun jälkeen on kaverista jäljellä vain rauniot – sama pätee olosuhteisiin, joita emme voi hallita. Olen surullinen siitä, että koiria koulutetaan edelleen mykkäkoulun avulla, varsinkin kun saman lopputuloksen saa aikaan tappamatta aloitekykyä. On hankala kuvitella jossakin lajissa pärjäävää koiraa, joka kotona joutuu elämään varpaillaan ja sen aloitteita ei koskaan huomioida. Kaikkien pentujen kanssa pitäisi ensimmäiset kuukaudet keskittyä ainoastaan itseluottamuksen kasvattamiseen. Ja miten itseluottamusta kasvatetetaan? Onnistumisten kautta. Koiran pitää mielestäni voida luottaa siihen, että sen mielipiteitä kuunnellaan.

Koiraa ei kannata laitostaa ja sammuttaa sen intoa. Täysi reagoimattomuus eli käytöksen sammuttaminen toimii hyvin harvoin ainoana koulutusmenetelmänä, koska joskus kuitenkin tulee palkinneeksi koiraa vahingossa. Kerjääminen ja huomiohakuisuus millä tahansa tavalla ovat opittuja asioita. Opitulla asialla tarkoitan sitä, että koira omasta mielestään tekee täysin oikein, eli esimerkiksi haukkuu, koska uskoo kokemuksen kautta siitä seuraavan sille itselleen jotain mielekästä. Ihmisen epäjohdonmukaisuus aiheuttaa usein sen, että vaikka olemme itse kouluttaneet koiralle kaikki ne tavat, joilla se uskoo saavansa haluamiaan asioita, alammekin rankaisemaan koiraa niistä. Toinen käsi palkitsee kerjäämisestä ja toimen rankaisee. Tämä johtuu siitä, että kokonaiskuvaa on hankala hahmottaa koiran näkökulmasta, ja me vain reagoimme tilanteisiin sen enempää niitä analysoimatta.

Huomiohakuisuus ja komentaminen kertovat koiran korkeasta motivaatiosta. Motivaatio on oppimisen ja kouluttamisen kannalta tärkein asia – ilman sitä ei ole mitään. Komentaminen kärjistyy usein silloin, kun on käytössä hyvät vahvisteet ja huonosti suunniteltu sessio ja paljon luppoaikaa. Eli toisin sanoen, eurojaskan voittolappu on kädessä, mutta kioskilla valtava jono. Ratkaisumallina ei kannata käyttää sitä, että vaihdetaan päävoitto pienempään voittoon. Koira ei voi lähtökohtaisesti olla liian innostunut tai motivoitunut, kuten ei ihminenkään työssään.

Usein häiritsevän käyttäytymisen ja kerjäämisen kanssa alkuun pääsee yksinkertaisella tavalla. Käy mielessäsi läpi seuraavat kysymykset ja mieti niihin vastaukset.

Liity jäseneksi ja jatka lukemista! Jäsenenä näet kaikki tähän mennessä julkaistut treeniohjeet ja videot sekä uudet videot kuukauden ajan! Jäsenyys maksaa yhdeksän euroa kuukaudelta, ja tilaus on määräaikainen ja katkeaa automaattisesti.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Miten eläimelle opetetaan sana KYLLÄ?
Kehitä koiran malttia, koska maltti on valttia

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.