Koira ei osaa rauhoittua?

Kun koira ei osaa rauhoittua, tilanne on rasittava kaikille. Rauhoittuminen on koiralle tärkeää, mutta usein haastavaa. Rauhoittuminen on yksi niistä taidoista, joissa koiran mielipiteellä on erityisen paljon väliä; jos koira ei itse halua rauhoittua, sitä on vaikea pakottaa. Melkein jokainen koira osaa rauhoittua, mutta ei niissä tilanteissa, joissa se olisi ihmiselle mieluisaa.

Voiko koiran rauhoittumista harjoitella temppuna?

Rauhoittumista on usein hankalaa tavoitella normaalina tehtävänä, koska koiria palkitaan usein aktiivisesta toiminnasta ja toiminnan tarjoamisesta. Voiko koira aidosti rauhoittua ja lepuuttaa mieltään, jos se jatkuvasti odottaa palkkaa ja suorittaa tehtävää? Mielestäni rauhoittumista ei voi mielentilana harjoitella ns. temppuna. Kuitenkin paikoillaan makaamista ja rauhallista käyttäytymistä voi harjoitella temppuina. Näissä on mielestäni eroa.

Yksi vaikeus rauhoittumisen harjoittelussa on vaikeustason pohtiminen – mikä kaikki on rauhoittumista? Mistä me voimme tietää, milloin koira on rauhallinen? Usein rauhoittumiseen katsotaan kuuluvan paikoillaan pysymisen ja erilaiset rauhoittumista edellyttävät asennot; lonkkamakuu, kylkimakuu tai leuan painaminen maahan. Näitä kaikkia voi ja kannattaa harjoitella, mutta aito rauhoittuminen tuskin löytyy pelkästään tätä kautta – koira voi kuplia pinnan alla, vaikka se näyttää täysin rauhalliselta.

Rauhoittuminen on seuraus, ei tehtävä itsessään

Tämän asian oivaltaminen helpottaa työtä, koska se avaa uusia mahdollisuuksia harjoitteluun. Rauhoittuminen on yksi niistä perustaidoista, joissa myös muilla asioilla, kuin koulutustilanteen aikaisilla tapahtumilla, on suuri merkitys. Koiranpentu sippaa viimeistään silloin, kun valot sammutetaan ja myös ihmiset rauhoittuvat. Tätä rauhoittumista edeltää sarja toimintoja, eli rutiineja. Rutiinit ovat tärkeä avain rauhoittumiseen.

Jokainen koira kokee tarvetta rauhoittua joissakin tilanteissa. Rauhoittumisen esteenä voi olla ympäristö tai koiran mielentila. Harjoitteluvaiheessa katson kestävämmäksi ratkaisuksi sen, että harjoitellaan silloin, kun se koiralle parhaiten sopii ja sellaisessa ympäristössä, jossa koira parhaiten rauhoittuu. Näin ei tarvitse toistuvasti pettyä ja kääntää treeniä esimerkiksi asentoon tai alustalle painostamiseksi silloin, kun koira oikeasti haluaisi tehdä jotain ihan muuta.

Aina kun koira haluaisi tehdä jotain muuta kuin rauhoittua, ja sitä pyydetään rauhoittumaan, on kyse konfliktista eli koira “joutuu” toimimaan aitoa motivaatiotaan vastaan. Malttiharjoituksille on toki paikkansa, mutta niiden kanssa kannattaa säilyttää myös maltti.

Rauhoittumista edistävät elementit

Rauhoittumistreeni on erittäin loistava esimerkki siitä, kuinka kouluttajan kannattaa unohtaa päsmäröinti ja ottaaa koiran aito motivaatio huomioon. Koiraa vastaan toimiminen harvoin tuottaa mitään muuta kuin turhautumista ja esimerkiksi rauhoittumisasentojen ja -alustojen saastumista. Tämä näkyy niin, että kun koiran pitäisi rauhoittua, se ei halua mennä alustalle tai se alkaa läähättää tai vinkua. Rauhoittumistreenistä tuleekin pakkopullaa.

Rauhoittuminen tulee koirasta itsestään, jos sille luodaan sopivat olosuhteet. Olosuhteiden luomisessa kouluttaminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Suurin osa muodostuu kärsivällisyydestä ja koiran havainnoinnista sekä asennetyöstä.

Miten voit edistää sitä, että koira itse valitsee rauhoittumisen?

  • Poista mahdolliset konfliktit ja turhautuminen harjoittelusta.
  • Käytä enemmän aikaa siihen, että valmistelet koiraa rauhoittumiseen, etkä painosta sitä näyttämään rauhalliselta.
  • Luota siihen, että hyvin tehty asennetyö kantaa oikeissa tilanteissa, kun kaikki palaset ovat kohdillaan.
  • Harjoittele rauhoittumista silloin, kun se on helppoa, eikä silloin, kun se on vaikeaa!

Älä pelkää kiihtymystä liikaa

Monesti kiihtyneessä tilassa olevan koiran palkitsemista pelätään, koska sen on peloteltu lisäävän kiihtymystä entisestään. Kuitenkin on hyvä muistaa, että palkatta jättäminenkin lisää koiran kiihtymystä, kun se alkaa turhautua tilanteessa. Itse asiassa palkitseminen voi olla nopein reitti rentouteen ja sitä kautta rauhoittumiseen. Monesti me ihmiset jäämme jumiin rauhoittumisen tavoitteluun, ja alamme varoa liikaa koiran palkitsemista kiihtyneessä tilassa. Tämä johtuu luultavasti siitä, että kuvittelemme, että palkkio on ainoa asia, joka koiraan vaikuttaa koulutushetkellä. Koiraan kuitenkin vaikuttaa muutkin asiat, kuten meidän oma tunnetila, ympäristö ärsykkeineen ja yleinen vireystila. Kannattaa kokeilla mitä tapahtuu, jos vain palkitset koiraa, vaikka se olisi kiihtyneessä tilassa – lopputulos saattaa yllättää positiivisesti!

Joskus rauhattomuus kertoo levon puutteesta

Perinteisesti uni, kuten muukin palautuminen, on jätetty koiran omalle vastuulle. Tähän liittyy jatkuvan aktivoinnin paine, eli ajatus siitä, että mikään määrä liikuntaa tai aktiivisuutta ei koskaan ole koiralle riittävää ja olemme aina sille jotain velkaa. Tästä ja muistakin syistä johtuen koiran uni ei ole välttämättä kiinnostanut omistajaa lainkaan, mikäli koira vain nukkuu öisin eikä herättele.

Oma näkemykseni on se, että unen laatu ja määrä vaikuttavat olennaisesti koiran käyttäytymiseen. Kun koira saa riittävästi lepoa, se on paremmalla tuulella ja kaikki on silloin helpompaa. Univajeesta kärsivät koira on taas kärttyisä, ärhäkkä ja huonotuulinen – silloin mikään ei oikein etene ja silloin koira ei osaa rauhoittua.

Voit pohtia näitä asioita, kun mietit oman koirasi unta:

  1. Osaako koira nukkua ja rauhoittua lepäämään? Useimmat koirat nukkuvat heti, kun niille antaa siihen mahdollisuuden ja tämä on normaalia. Osa koirista taas vaikuttaa käyvän ylikierroksilla, eikä nukkumisesta tule mitään. Joskus uni katkeaa, eikä koira pääse rem-uneen asti. Koirille tyypillistä on ottaa useita torkkuja päivän aikana. Koiran pitäisi nukkua myös päivällä, jotta se saisi vuorokausitasolla riittävästi unta.
  2. Nukkuuko koira rauhallisesti? Mikäli koira tuntee olonsa epämiellyttäväksi, se ei välttämättä pysty nukkumaan kunnolla. Epämukavaa tunnetta voi aiheuttaa kipu, kuumuus, alusta tai levoton ympäristö. Koira kannattaa käyttää eläinlääkärissä, jos sen uni muuttuu. Kun kipu on suljettu pois, voidaan muuttaa muita olosuhteita tarpeen mukaan. Osa koirista pitää pehmeistä nukkumisalustoista, osa taas viihtyy lattialla. Joskus koira haluaisi pehmeän alustan yhdistettynä lattian viileyteen. Näiden mieltymysten tunnistaminen on tärkeää. Meille ihmisillekään ei ole aivan sama missä ja miten me nukumme.
  3. Näkeekö koira unta? Syvimmän ja palauttavimman unen aikana koiran silmät liikkuvat, kuono väpättää ja jalat nykivät. Tämä on tärkeää palautumisen kannalta ja tätä voit itse seurata. Syvän unen määrään voi vaikuttaa monella pienellä keinolla. Vaikka koira torkkuisi paljon ja olisi passiivinen, se ei välttämättä saa tarpeeksi syvää unta. Syvän unen määrää voi ja kannattaa tarkkailla.

Voisit olla kiinnostunut näistä kursseista