Koiran palautuminen ja hyvinvointi: ruokintaratkaisut

Miksi joku elää mikroruualla ja toinen taas käyttää päivästään tuntikausia ruuan ajatteluun, valmisteluun ja syömiseen?

Kyse on aikabudjetista, eli siitä, millainen vuorokausirytmimme on – valmisruuan ystävällä aikabudjettiin sisältyy kaikkea muuta kuin ruokailua, kun taas kulinaristin päivä täyttyy ruoka-asioista. Me voimme ainakin pitkällä tähtäimellä vaikuttaa omaan aikabudjettiimme.

Koirien normipäivä muodostuu samaan tapaan arkeen mukautuen; koira käyttää aikaansa lepäämiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja liikuntaan. Ruokailu on monelle koiralle erittäin merkityksellinen tapahtuma, mutta sen kesto on huomattavan lyhyt ja se voi joskus olla sisällöltään hyvin monotoninen. Näistä syistä ruokailu sisältää paljon hyödynnettävää potentiaalia.

Mitä järkeä ruualla leikkimisessä oikein on?

Siinä on paljon järkeä! Vaikutukset ovat koirasta riippuen joko välillisiä tai välittömiä. Kun katsoo koiran suuta ja kuonoa, on ilmiselvää, että niillä on jokin tarkoitus. Ne on suunniteltu kaivamaan biojäteastiaa, tutkimaan roskakasaa ja tonkimaan syötäviä aineksia muiden seasta. Millä tavoin koira näitä arkielämässä harjoittaa ja toteuttaa?

Tasalaatuisen ruuan syöminen kupista ei vaadi kovin paljon energiaa tai panostusta. Eikä näin tarvitse ollakaan, jos koira on tyytyväinen ja elämä tasapainossa. Mikäli tavoittelet rauhoittumista, nopeaa palautumista tai vaikkapa asennemuutosta yksinoloon, kannattaa ruokailu ottaa uudelleentarkastelun kohteeksi.

Ruokailussa on usein hyvinvoinnin kannalta enemmän potentiaalia kuin vaikkapa liikunnassa – usein koira liikkuu paljon ja eri tavoin, mutta syömisessä on huomattavasti enemmän liikkumavaraa.

Ruokinnalliset ratkaisut ovat taloudellisia, järkeviä ja tehokkaita, koska niiden avulla voi:

– Saada haluttuja asioita (kuten rauhoittuminen) tapahtumaan haluttuun aikaan
– Vähentää ei-toivottua toimintaa, kuten tuhoamista tai haukkumista
– Lisätä koiran päivään erilaista toimintaa tekemättä itse juuri mitään

Virikkeiden teho perustuu siihen, että niiden avulla voi muuttaa koiran aikabudjettia, eli koko vuorokausirytmiä! Tätä voi olla vaikea uskoa, mutta se on totta.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen erilaisia ruokintavirikkeitä, joilla voit rikastaa koirasi elämää!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Mistä huomaa ensimmäisenä, että koiralla ei kaikki ole kunnossa? Mistä huomaa, että koira on väsynyt? Entä mistä tiedät, että koira on turhautunut? Kaikki tulkinnat, joita koirasta teemme, perustuvat havaintoihin.

Todellisesti, numeroilla mitattavia asioita ovat perinteisesti koiran paino, ikä, korkeus, päivittäinen ruuan määrä ja ulkoilun määrä tunteina. Ulkoilun määrä tunteina ei mielestäni kerro koiran hyvinvoinnista juuri mitään, vaikka se on yleinen kysymys varsinkin ongelmatilanteissa. Paljon enemmän vaikuttaa kokonaisuus, eli se, mihin eläin käyttää suurimman osan ajastaan. Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa yksinoloon liittyvät ongelmat. Kokonaisuuden kannalta ei ole merkistystä sillä, ulkoilutetaanko koiraa tunti vai kolme tuntia päivässä, vaan enemmän merkitsee se, mitä se tekee nuo jäljelle jäävät 21-23 tuntia. Sama pätee muihinkin ongelmatilanteisiin – ulkoilutus, sen määrä tai laatu eivät kerro läheskään tarpeeksi koiran tilanteesta.

Monta muutakin asiaa kuin painoa, ulkoilua ja ruokamäärää voisi mitata – näin saa käsityksen siitä, mitä koira ylipäänsä tekee ja toisaalta siitä, miten se käyttää aikaansa. Joskus karkealla arviolla pääsee alkuun, joskus taas on kiinnostavaa mennä yksityiskohtiin ja ajankäytön sisältöihin. Mitä koirat haluaisivat tehdä? Ne ovat loppujen lopuksi aika mukavuudenhaluisia eläimiä, jotka tykkäävät ottaa myös rennosti ja hengailla. Osa koiran niin sanotusta hyperaktiivisuudesta voi olla opittua ja omistajan taholta ylläpidettyä, kun varsinkin tiettyjen rotujen kohdalla hoetaan vuosikymmenestä toiseen haastavuudesta ja liikunnantarpeesta. Itse olen sitä mieltä, että jokaisen koiran pitäisi kestää vapaapäiviä sekä lyhyttä lomaa ilman että pää hajoaa, toki yhtään väheksymättä liikunnantarvetta ja varsinkin tarvetta tarkkailla ympäristöä, harjoittaa aisteja ja viettää aikaa sosiaalisessa ryhmässä (ihmisten tai koirien kanssa).

Stressin havainnointi on koirien kohdalla joskus haastavaa. Sen sijaan, että tulkitaan yksittäisiä eleitä tai ilmeitä, on hyvä hahmottaa kokonaisuus. Tarkka omistaja havaitsee toki heti, kun yksi kuonokarva on vinossa ja tämä osoittaa loistavaa koiranlukutaitoa. Kuitenkin on hyvä ottaa taustalle myös laajempi skaala, jotta ei tarvitse mututa. Yksittäisiä merkkejä on hyvä seurata, mutta nekin saavat enemmän merkitystä, kun pystyt liittämään niitä muuhun tietoon. Voit esimerkiksi havainnointeja selaamalla paikallistaa ensimmäiset oireet koiran sairaudesta.

Innostuitko havainnoimaan koiraasi? Liittymällä jäseneksi näet videon, jonka avulla pääset alkuun!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Seuraava osoite vaikuttaa

Eläimet ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikka ne elävät hetkessä, ne ennakoivat seuraavaa hetkeä. Jos itse ymmärtää tämän, voi helpottaa monia hankalia tilanteita hyvin pienellä vaivalla.

Otetaan esimerkiksi arkinen tilanne, jossa kaikki sujuu kuin tanssi. Menet keittiöön, koira on jo ruokapaikallaan. Ruuan jälkeen se siirtyy omaehtoisesti eteiseen, josta lenkille. Lenkin jälkeen se odottaa kiltisti, että tassut pyyhitään, jonka jälkeen se siirtyy herkkukaapille odottelemaan puruluutaan. Kertaakaan tämän tapahtumaketjun aikana ei tarvitse sanoa koiralle, mitä seuraavaksi tehdään; se tietää jo. Tätä sanotaan toimivaksi rutiiniksi. Sekä koira että omistaja tietävät koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Seuraavat tapahtumat eivät aiheuta kummassakaan osapuolessa hermostumista, vaan kahden eri eläinlajin edustajat toimivat sulassa yhteisymmärryksessä. Aika hienoa, eikö totta?

Ongelmia tähän toimivaan rutiiniin tulee siitä, että jokin ketjun lenkeistä alkaa aiheuttaa jännittyneisyyttä tai epämukavuutta. Jos vaikkapa tassujen pyykiminen alkaa inhottaa koiraa, se yrittää välttää kyseistä tilannetta sekä tilannetta ennakoivia tilanteita. Koko ketju voi pahimmillaan romuttua tassujen pyyhkimisen ikävyydestä. Koira ei välttämättä edes halua lähteä ulos, koska se haluaa niin paljon välttää tassujen pyyhkimistä.

Eläimet pitävät rutiineista, näin sanotaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että viikonloppuisin on herättävä 6.30 koiraa ulkoiluttamaan. Se tarkoittaa ennemmin sitä, että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä. Järjestys jäsentää koiran päivää ja sillä on mahdollisuus hallita omaa elämäänsä. Eläin ei välttämättä pidä yllätyksistä. Varsinkaan arat tai helposti stressaavat koirat eivät pidä siitä, että asioita sotketaan tai tehdään eri järjestyksessä. Jatkuva sekoittaminen voi lisätä stressiä.

Rutiineilla voi myös lievittää pieniä ongelmia. Jos kynsien leikkaaminen on hieman hankalaa, jo se voi auttaa, että leikkaa kynnet ennen ruoka-aikaa. Kynsiä leikatessa koiralla on jo mielessä seuraava, miellyttävä tapahtuma (edellyttäen, että tämä on toistunut monta kertaa) ja leikkaaminen voi olla helpompaa. Samalla tavalla toistensa kimppuun lenkin jälkeen käyville koirille voi auttaa se, että niille opettaa sisään mennessä jonkin osoitteen, johon niiden odotetaan menevän. Kun niillä on sisään mennessä mielessä joku paikka, ne eivät niin herkästi pura kierroksiaan kaveriin. Sama pätee yksin olemisen harjoitteluun. Jos siitä tekee mukavan rutiinin, koira oppii odottamaan virikelelujaan ja ruokavirikkeitään heti aamulenkin jälkeen.

Mikä on sinun pettämätön rutiinisi?