EK-logo-vaaka_5@4x.svg

Koira varastaa – miksi koira varastaa tavaroita ja ruokaa?

Sukat katoavat pyykkikorista, keittiöpyyhe lähtee koiran matkaan ja pöydälle unohtunut voileipä häviää heti, kun selkäsi kääntyy. Tavaroiden ja ruoan varastaminen voi olla koiralle erittäin kannattavaa toimintaa – mutta eri koirat voivat varastaa aivan eri syistä.

Koira voi ottaa tavaran, koska sitä on mukava kantaa, pureskella tai tutkia. Toiselle koiralle ihmisen tavaran nappaamisesta syntyy hauska yhteinen hippaleikki. Ruokaa pöydältä varastavan koiran ei puolestaan tarvitse saada tilanteesta mitään muuta: löytynyt ruoka palkitsee käyttäytymisen saman tien.

Varastamiseen puuttumisessa olennaista onkin tunnistaa, mitä koira tilanteesta saa ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tavara on jo koiran suussa. Tavaran väkisin pois ottaminen voi tehdä tilanteesta turvattoman ja lisätä tarvetta paeta tavaran kanssa tai puolustaa sitä. Koiralle kannattaa sen sijaan opettaa, että tavaroista voi luopua turvallisesti ja kannattavasti.

Koira varastaa lyhyesti

Koira voi varastaa tavaroita tai ruokaa monesta syystä. Tavara voi itsessään olla kiinnostava, sen kantaminen tai pureskelu voi olla palkitsevaa tai tavaran ottaminen voi käynnistää koiralle mieluisan vuorovaikutuksen ihmisen kanssa. Ruokaa varastettaessa palkkio löytyy usein suoraan pöydältä tai keittiötasolta.

Varastamisen vähentämisessä kannattaa yhdistää ennakointi ja harjoittelu. Koiraa estetään mahdollisuuksien mukaan saamasta vaarallisia tai arvokkaita tavaroita, mutta samalla sille opetetaan tavarasta luopumista ja vaihtamista. Jos koira saa jotakin suuhunsa, tavaran repimistä tai kaivamista pois koiran suusta kannattaa välttää.

Vaihtaminen herkkuun tai toiseen koiralle arvokkaaseen asiaan on turvallinen tapa saada tavara takaisin ja tärkeä vaihe luopumisen harjoittelussa. Tavoitteena on vähitellen rakentaa koiralle kokemus siitä, ettei ihmisen lähestyminen tarkoita taistelua tavarasta ja että tavarasta kannattaa luopua.

Jos koira murisee, jähmettyy, pakenee tavaran kanssa tai puolustaa löytämäänsä esinettä, tilanteessa kannattaa huomioida myös resurssien puolustaminen eikä yrittää ottaa tavaraa väkisin.

Miksi koira varastaa tavaroita?

Ihmisen näkökulmasta varastaminen näyttää yksinkertaiselta: koira ottaa tavaran, joka ei kuulu sille. Koiran näkökulmasta saman näköisen toiminnan taustalla voi kuitenkin olla hyvin erilaisia syitä.

Yhdelle koiralle kiinnostavinta on itse esine. Sukka tuoksuu ihmiseltä, pahvipakkaus on mukava repiä ja kenkää on miellyttävä kantaa. Esineiden tutkiminen, kantaminen ja käsitteleminen suulla ovat koiralle tavallista käyttäytymistä. Joillekin koirille esineiden kantaminen on erityisen palkitsevaa.

Toiselle koiralle kiinnostavin osa alkaa vasta siitä, kun ihminen huomaa tavaran kadonneen. Koira nappaa sukan, ihminen nousee sohvalta ja koira lähtee sukka suussa karkuun. Ihminen seuraa perässä, yrittää houkutella koiraa lähemmäs tai kurkottaa tavaraa. Tavaran ottamisesta voi näin syntyä koiran ja ihmisen välinen leikki, jossa tavaran pitäminen ja karkuun lähteminen ovat osa tapahtumaa.

Tämä ei tarkoita, että koira suunnittelisi varastavansa saadakseen ihmisen ärsyyntymään. Koira oppii siitä, mitä sen toiminnasta seuraa. Jos tavaran ottaminen johtaa toistuvasti vauhdikkaaseen vuorovaikutukseen, myös tämä seuraus voi vaikuttaa siihen, kuinka kannattavaksi tavaroiden ottaminen muodostuu.

Joskus varastaminen on paljon suoraviivaisempaa. Koira löytää kiinnostavan tavaran, ottaa sen ja vetäytyy rauhassa pureskelemaan sitä. Silloin ihmisen huomio ei välttämättä liity käyttäytymiseen lainkaan.

Varastaminen kertoo myös siitä, mitä koira tarvitsee

Pelkkä tavaroiden poistaminen koiran ulottuvilta on tärkeää etenkin silloin, kun koira nielee esineitä tai tavarat ovat sille vaarallisia. Samalla kannattaa tarkastella sitä, millaista tekemistä koira tavaroiden avulla etsii.

Paljon esineitä kantavalle koiralle voi tarjota sallittuja kannettavia asioita. Repimisestä nauttivalle koiralle voidaan järjestää turvallista revittävää. Pureskeluun voidaan tarjota siihen sopivia vaihtoehtoja. Jos varastamisesta syntyy ennen kaikkea yhteistä tekemistä, koiralle kannattaa tarjota myös muita tapoja käynnistää vuorovaikutusta ihmisen kanssa.

Tavoitteena ei ole vain estää koiraa ottamasta vääriä tavaroita. Samalla kannattaa tehdä mahdolliseksi se käyttäytyminen, jota koira niiden avulla yrittää toteuttaa.

Koira varastaa ruokaa pöydältä

Ruoan varastaminen eroaa monesta tavaroiden varastamistilanteesta siinä, että koira ei välttämättä tarvitse ihmistä lainkaan tekemään toiminnasta kannattavaa. Jos keittiötasolta löytyy leipä tai ruokapöydälle jää lautanen, ruoan ottaminen tuottaa palkkion suoraan ympäristöstä.

Tämän vuoksi pöydiltä varastaminen voi olla yllättävän sitkeää. Koira voi tarkistaa pöydän tai keittiötason monta kertaa löytämättä mitään ja löytää seuraavalla kerralla jotakin syötävää. Jokaisen yrityksen ei siis tarvitse onnistua, jotta tarkistamista kannattaa jatkaa. Satunnaisesti löytyvä ruoka voi ylläpitää käyttäytymistä tehokkaasti.

Koira voi myös oppia, milloin ruoan ottaminen todennäköisimmin onnistuu. Se voi olla kiinnostunut keittiötasosta erityisesti silloin, kun ihminen poistuu huoneesta, tai odottaa ruokapöydän vieressä hetkeä, jolloin kukaan ei kiinnitä siihen huomiota. Tämä ei edellytä sitä, että koira ymmärtäisi rikkovansa sääntöä. Se oppii, millaisissa tilanteissa ruoan saaminen on mahdollista.

Siksi pöydältä varastamista ei kannata ajatella ensisijaisesti tottelemattomuutena. Jos koira on saanut useita kertoja ruokaa keittiötasolta, sillä on hyvä syy tarkistaa sama paikka uudelleen.

Koira varastaa ruokaa – ympäristön muuttaminen on osa harjoittelua

Pöydille ja keittiötasoille ei kannata jättää koiran ulottuville ruokaa silloin, kun tavoitteena on vähentää varastamista. Tämä ei ole harjoittelusta luopumista, vaan estää käyttäytymistä vahvistumasta samalla kun koiralle opetetaan muita toimintatapoja.

Pelkkä kieltäminen voi olla erityisen tehotonta silloin, kun ihminen ei ole paikalla. Koira voi oppia jättämään pöydän rauhaan ihmisen seistessä vieressä ja silti tarkistaa sen heti ihmisen poistuttua. Tavoitteena ei siksi ole vain saada koiraa lopettamaan pöytään kurkottamista käskystä, vaan rakentaa arki, jossa ruoan etsiminen pöydiltä ei jatkuvasti tuota tulosta.

Samalla kannattaa huolehtia siitä, että koiralla on sallittuja mahdollisuuksia käyttää ruokaan liittyvää etsimis- ja tutkimiskäyttäytymistä. Ruokaa voi esimerkiksi etsiä, nuuskia ja hankkia erilaisten virikkeiden kautta sen sijaan, että kaikki ruoka ilmestyisi valmiina kuppiin. Koiralla voi joskus olla myös aito nälkä, joka lisää ruoan etsimistä ja varastelua. Jos epäilet, että koirasi jatkuva ruoan etsiminen liittyy ruokintaan, kannattaa tarkastella ruokavalion kokonaisuutta.

Jos koira kuitenkin ehtii saada ruokaa tai muun löydön suuhunsa, tilanne muuttuu varastamisen ehkäisemisestä luopumistilanteeksi. Silloin tärkeintä ei ole todistaa koiralle, ettei se olisi saanut ottaa löytöään, vaan saada mahdollisesti vaarallinen asia pois turvallisesti. Tähän palataan alempana tavarasta luopumisen yhteydessä.

Syökö koirasi riittävästi?

Jos koira tuntuu olevan jatkuvasti nälkäinen, etsii ruokaa kaikkialta tai varastaa ruokaa aina tilaisuuden tullen, myös ruokinnan kokonaisuus kannattaa tarkistaa.

Henkilökohtaisessa ruokintaneuvonnassa voidaan käydä läpi koiran nykyinen ruokavalio, ruokamäärät ja koiran yksilöllinen tilanne sekä miettiä, tarvitseeko ruokintaan tehdä muutoksia.

→ Varaa aika koiran ruokintaneuvontaan

Mitä tehdä, kun koira varastaa tavaran?

Kun koira on jo saanut sukan, kengän tai muun tavaran suuhunsa, ensimmäinen tavoite ei ole opettaa koiralle, ettei tavaraa olisi saanut ottaa. Tilanteessa kannattaa ensisijaisesti huolehtia siitä, että tavara saadaan pois mahdollisimman turvallisesti.

Koiran jahtaaminen, kiinni ottaminen tai tavaran kaivaminen väkisin suusta voi tehdä tilanteesta hankalan. Koira voi oppia lähtemään tavaran kanssa karkuun heti ihmisen lähestyessä tai nielemään löytönsä nopeasti ennen kuin ihminen ehtii ottaa sen pois. Jos tavarasta syntyy toistuvasti kamppailua, ihmisen lähestyminen voi alkaa ennustaa koiralle myös tärkeän resurssin menettämistä.

Turvallisempi tapa on vaihtaa tavara johonkin koiralle arvokkaaseen. Vaihtaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyisimme tavaroiden varastamisen. Se ratkaisee siinä hetkessä eri ongelmaa: koiran pitäisi pystyä luopumaan löytämästään ilman, että ihmisen tarvitsee jahdata koiraa tai ottaa tavaraa väkisin.

Varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa koira voi saada vaihdossa hyvänkin palkkion. Tässä ei tarvitse pelätä sitä, että koira ”palkitaan varastamisesta”. Ensin rakennetaan turvallinen tapa luopua tavarasta. Varastamisen vähentämiseen voidaan vaikuttaa erikseen ennakoinnilla, ympäristön järjestämisellä ja harjoittelulla.

Jätä ja irti tarkoittavat eri asioita

Koiralle on hyödyllistä opettaa kaksi erilaista taitoa. Jätä tarkoittaa, ettei koira ota kiinnostavaa asiaa suuhunsa. Irti tarvitaan silloin, kun esine on jo koiran hallussa.

Näitä kannattaa harjoitella ensin helpoissa tilanteissa koiralle sallituilla esineillä. Jos ensimmäiset irrottamisharjoitukset tehdään vasta silloin, kun koira on saanut suuhunsa vaarallisen löydön tai erityisen arvokkaan aarteen, tilanne on harjoittelulle tarpeettoman vaikea.

Tavoitteena on, että koira pystyy sekä jättämään asioita rauhaan että luopumaan jo saamastaan esineestä. Vielä tärkeämpää on, että ihmisen lähestyminen ei itsessään tee tavarasta luopumisesta vaikeampaa.

Harjoittele jättämistä ja luopumista rauhassa

Jätä, irti, kiitos -verkkokurssilla harjoittelet koiran kanssa tavaroiden jättämistä ja niistä luopumista vaihe vaiheelta. Kurssista on apua erityisesti silloin, kun koira poimii tavaroita, varastaa niitä, nappaa asioita suuhunsa tai irrottaminen johtaa helposti jahtaamiseen tai neuvotteluun.

→ Tutustu Jätä, irti, kiitos -verkkokurssiin

Koira juoksee karkuun varastamansa tavaran kanssa

Moni koira oppii nopeasti lähtemään karkuun, kun ihminen lähestyy sitä varastetun tavaran kanssa. Sukka suussa juokseva koira voi kiertää pöytää, väistää ihmisen käsiä ja vaihtaa suuntaa aina, kun ihminen yrittää päästä lähemmäs. Tilanne voi näyttää siltä, että koira tietää tehneensä jotain kiellettyä ja yrittää nyt pitää saaliinsa.

Karkuun lähteminen voi kuitenkin olla yksinkertaisesti seurausta aikaisemmista kokemuksista. Jos ihmisen lähestyminen on toistuvasti tarkoittanut sitä, että tavara otetaan pois, koiralla on hyvä syy lisätä etäisyyttä. Toisinaan tilanteesta voi muodostua myös leikki: koira pitää esinettä, ihminen tavoittelee sitä ja koira väistää. Esineen hallussapito ja takaa-ajaminen voivat olla osa koiran ja ihmisen välistä leikkiä.

Tilannetta pitkittää helposti myös ihmisen oma ajattelu. Koiran ei haluta antaa ”voittaa”. Jos koira saa pitää varastamansa sukan, tuntuu helposti siltä, että sille annetaan periksi tai että se oppii olevansa tilanteessa määräävä osapuoli. Siksi ihminen saattaa jatkaa jahtaamista, komentamista tai tavaran tavoittelemista pitkäänkin.

Koiran näkökulmasta kyse ei kuitenkaan ole siitä, kumpi voittaa. Se toimii sen mukaan, mitä tilanteessa tapahtuu ja mitä se on aikaisemmin oppinut. Jos ihminen jatkaa takaa-ajoa niin kauan, että saa lopulta sukan pois, ihminen voi kokea voittaneensa tilanteen. Samalla koira on voinut saada useita minuutteja juuri sellaista vauhdikasta vuorovaikutusta, joka tekee koko tapahtumasta sille kiinnostavan.

Tilanteen voittaminen ja käyttäytymisen muuttaminen ovat kaksi eri asiaa.

Lisäksi pitkäksi venyvä kamppailu voi olla koiralle epäreilu. Koira ei tiedä, että ihmisen tavoitteena on osoittaa, ettei varastamalla saa tahtoa läpi. Se kokee vain sen, että sillä on jotakin arvokasta, ihminen yrittää saada sen pois ja sen omat yritykset säilyttää tavara johtavat yhä voimakkaampaan puuttumiseen.

Siksi varastetun tavaran kanssa ei tarvitse ryhtyä valtataisteluun. Tavara voidaan vaihtaa rauhallisesti, tilanne päättää ja myöhemmin harjoitella erikseen niitä taitoja, joita koira tarvitsee. Samalla voidaan muuttaa ympäristöä niin, ettei koira pääse harjoittelemaan varastamista jatkuvasti.

Entä jos koira murisee tai puolustaa varastamaansa tavaraa?

Varastetun tavaran ympärille voi joskus kehittyä myös resurssien puolustamista. Koira voi jähmettyä ihmisen lähestyessä, kääntää päätään tai vartaloaan tavaran päälle, lähteä esineen kanssa kauemmas, murista tai pahimmillaan näykätä tai purra, jos ihminen yrittää ottaa tavaran pois.

Tällöin kyse ei enää ole vain siitä, miten koira saadaan lopettamaan tavaroiden varastaminen. Koira pyrkii säilyttämään hallussaan jotakin itselleen arvokasta, ja ihmisen lähestyminen voi ennustaa sille tämän resurssin menettämistä.

Tilanne voi syntyä erityisen helposti silloin, jos koiralta on toistuvasti otettu tavaroita pois väkisin. Tämä ei tarkoita, että resurssien puolustamiselle olisi aina yksi tällainen selitys. Siihen vaikuttavat monet tekijät, ja koirien välillä on suuria yksilöllisiä eroja. Varastetun tavaran ympärillä syntyvä konflikti voi kuitenkin vahvistua, jos ihminen yrittää kerta toisensa jälkeen ottaa esineen koiralta väkisin.

Murinaa ei siksi kannata yrittää kitkeä pois. Murina antaa tietoa siitä, että koira kokee tilanteen vaikeaksi ja tarvitsee lisää etäisyyttä. Jos murinasta seuraa ihmisen entistä voimakkaampi puuttuminen, koiran tilanne muuttuu entistä hankalammaksi.

Myöskään ajatus siitä, että koiran ei saa antaa voittaa, ei auta resurssien puolustamisessa. Arvokkaan esineen jättäminen hetkeksi koiralle voi joissakin tilanteissa olla turvallisin ratkaisu. Se ei opeta koiralle, että se määrää ihmistä. Kaikkia tilanteita ei tarvitse ratkaista ottamalla esine koiralta pois.

Jos esine on vaarallinen tai koira voi niellä sen, tavara täytyy tietenkin saada pois. Silloinkin vaihtaminen on yleensä turvallisempi lähtökohta kuin koiran suun avaaminen väkisin. Jos koira puolustaa tavaroita voimakkaasti tai tilanteisiin liittyy puremisen riski, harjoittelu kannattaa suunnitella yksilöllisesti.

Varastaminen ja resurssien puolustaminen eivät siis ole sama asia. Koira voi varastaa tavaroita puolustamatta niitä lainkaan, ja resurssiaggressiivinen koira voi puolustaa myös ruokaa, leluja tai muita resursseja, joita se ei ole varastanut.

→ Lue lisää: Resurssiaggressiivinen koira – miksi koira puolustaa ruokaa tai tavaroita?

Koira nielee varastamiaan tavaroita

Osa koirista ei ainoastaan kanna tai pureskele varastamiaan tavaroita, vaan myös nielee niitä. Sukat, hanskat, kangaspalat, paperit, muovit ja muut esineet voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan tukoksen tai muita vakavia ongelmia. Jos koira on niellyt vierasesineen tai epäilet sen nielleen jotakin vaarallista, kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin.

Esineiden nieleminen voi liittyä siihen, että koira muutenkin syö tai nielee syötäväksi kelpaamattomia asioita. Jos käyttäytyminen on toistuvaa, sitä kannattaa tarkastella laajemmin eikä ainoastaan tavaroiden varastamisena.

Joskus koira kuitenkin alkaa niellä tavaran juuri silloin, kun ihminen lähestyy sitä. Koira nappaa sukan, ihminen kiirehtii paikalle ja yrittää saada sen pois. Jos tällainen tilanne toistuu, koira voi oppia toimimaan yhä nopeammin ennen kuin ihminen ehtii väliin.

Tavaroiden kaivaminen koiran suusta voi lisätä tätä ongelmaa. Jos koira oppii, että ihmisen kädet tarkoittavat esineen välitöntä menettämistä, se voi yrittää väistää ihmistä, pitää tavarasta tiukemmin kiinni tai nielaista sen nopeasti. Mitä enemmän tilanteessa on kiirettä, jahtaamista ja fyysistä kamppailua, sitä vähemmän koiralle jää turvallisia vaihtoehtoja luopua löydöstään.

Tämä on yksi tärkeimmistä syistä harjoitella vaihtamista jo ennen kuin koiralla on suussaan jotakin vaarallista. Kun koira oppii, että ihmisen lähestyminen ja tavarasta luopuminen johtavat ennakoitavaan ja kannattavaan lopputulokseen, löydön kanssa ei tarvitse yrittää selvitä yksin.

Vaaratilanteessa turvallisuus menee tietenkin kaiken harjoittelun edelle. Jos koiralla on suussaan esimerkiksi lääke, terävä esine, myrkyllistä ainetta tai jotakin muuta välittömästi vaarallista, tilanteessa toimitaan sen vaatimalla tavalla. Arjen harjoittelun tavoitteena on vähentää niitä tilanteita, joissa tavara joudutaan ottamaan koiralta väkisin.

Miten koiran tavaroiden varastamista voi vähentää?

Varastamisen vähentämisessä kannattaa tehdä useita asioita yhtä aikaa. Pelkkä jätä– tai irti-vihje ei ratkaise ongelmaa, jos koira löytää jatkuvasti kiinnostavia tavaroita, saa niiden avulla mielekästä tekemistä tai joutuu kerta toisensa jälkeen konfliktiin ihmisen kanssa.

Ensimmäinen osa harjoittelua on ympäristön järjestäminen. Sukat voidaan laittaa suljettuun pyykkikoriin, lasten lelut pois koiran ulottuvilta ja erityisen vaaralliset esineet paikkaan, josta koira ei voi niitä saada. Mitä vähemmän koira pääsee harjoittelemaan varastamista, sitä enemmän ihmiselle jää mahdollisuuksia vahvistaa muita toimintatapoja.

Ympäristön hallinta ei kuitenkaan tarkoita, että koko kodista pitäisi tehdä tyhjä tila. Tavaroiden tutkiminen, kantaminen, pureskelu ja repiminen voivat olla koiralle mielekästä tekemistä. Jos koira etsii jatkuvasti jotakin kannettavaa, sille kannattaa tarjota sallittuja esineitä, joita se saa kuljettaa mukanaan. Pureskelusta tai repimisestä nauttivalle koiralle voidaan puolestaan järjestää turvallisia mahdollisuuksia näihin toimintoihin.

Erityisesti paljon esineitä suullaan käsittelevän koiran kohdalla tavoitteena ei tarvitse olla suun käytön vähentäminen. Usein hyödyllisempää on vaikuttaa siihen, mitä koira saa kantaa, pureskella ja käsitellä. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei koiran luontaisesta ja sille mielekkäästä toiminnasta tehdä jatkuvaa kieltämisen aihetta.

Tarjoa huomiota ennen kuin koiran tarvitsee keksiä keino sen saamiseksi

Tavaroiden varastamista selitetään usein sillä, että koira ”hakee huomiota”. Joskus ihmisen huomio voikin olla osa sitä, mikä tekee varastamisesta koiralle kannattavaa. Koira nappaa sukan, ihminen reagoi välittömästi ja syntyy yhteistä toimintaa.

Ratkaisuksi ehdotetaan joskus, ettei koiralle annettaisi varastamisesta lainkaan huomiota. Pelkkä huomion poistaminen ei kuitenkaan välttämättä ratkaise sitä tarvetta, jonka vuoksi ihmisen reaktio on koiralle niin arvokas.

Huomiota ja yhteistä tekemistä voi tarjota myös proaktiivisesti, ennen kuin koiran tarvitsee keksiä keinoja niiden käynnistämiseen. Päivään voi kuulua pieniä leikkihetkiä, yhteistä puuhailua, hajutyöskentelyä, etsintätehtäviä, sallittujen tavaroiden kantamista tai aivan tavallista yhdessäoloa sen mukaan, mistä juuri kyseinen koira nauttii.

Samalla koiralle voidaan vahvistaa muita tapoja ottaa kontaktia ihmiseen. Jos koira tulee lelun kanssa luokse, pyytää leikkiä tai hakeutuu muuten yhteiseen tekemiseen, näihin aloitteisiin kannattaa mahdollisuuksien mukaan vastata. Silloin varastettu sukka ei ole koiran tehokkain tapa saada ihminen mukaan toimintaan.

Tavoitteena ei ole jättää huomiota kaipaavaa koiraa huomiotta, vaan tehdä huomiota ja yhteistä tekemistä saataville myös tavoilla, jotka toimivat sekä koiralle että ihmiselle.

Kaikkea koiran löytämää ei tarvitse ottaa pois

Ihmisen kannattaa myös opetella arvioimaan, milloin tilanteeseen täytyy puuttua. Jos koira kantaa suussaan vaaratonta pahvinpalaa tai löytää lattialta oman lelunsa, esineen ottamiselle pois ei välttämättä ole mitään syytä.

Jos koira on tottunut siihen, että lähes kaikki sen löytämä otetaan pois, ihmisen lähestymisestä voi tulla merkki esineen menettämisestä. Sen sijaan koiran kannattaa saada myös kokemuksia siitä, että ihminen voi tulla lähelle eikä mitään tapahdu.

Tämä ei tarkoita, että koiran annetaan tuhota tavaroita tai kuljettaa mitä tahansa. Olennaista on erottaa toisistaan vaarallinen esine, ihmiselle tärkeä esine ja harmiton asia, jonka koira voi hyvin saada pitää.

Opeta koiralle vaihtoehtoja varastamiselle

Varastamisen vähentäminen helpottuu, kun koira tietää, mitä se voi tehdä sen sijaan. Se voi tuoda löytämänsä esineen ihmiselle, vaihtaa sen toiseen esineeseen tai luopua siitä pyynnöstä. Koiralle voidaan myös opettaa tapoja pyytää leikkiä tai muuta yhteistä tekemistä ilman, että sen täytyy ensin napata sukka saadakseen ihmisen liikkeelle.

Harjoittelussa kannattaa aloittaa helpoista tilanteista. Luopumista harjoitellaan ensin esineillä, joista koiran on helppo irrottaa, eikä vasta silloin, kun sen suussa on päivän kiinnostavin löytö. Samoin jättämistä voidaan harjoitella niin, että koiralla on aidosti mahdollisuus onnistua.

Tavoitteena ei lopulta ole koira, joka ei koskaan kiinnostu väärästä tavarasta. Tavoitteena on koira, jonka kanssa tavaroista voidaan neuvotella ilman jahtaamista, suusta kaivamista tai kamppailua – ja arki, jossa varastamiseen ei jatkuvasti synny tilaisuuksia.

Minusta tähän sopisi nyt heti Jätä, irti, kiitos -kurssinosto, ehkä jopa paremmin kuin aikaisempaan kohtaan. Silloin lukija on saanut ensin ymmärryksen ja sitten konkreettisen toimintamallin, ja kurssi on suora jatko:

Harjoittele jättämistä ja luopumista vaihe vaiheelta

Jos koirasi nappaa tavaroita, ei halua luopua löydöistään tai jätä ja irti toimivat vain helpoissa tilanteissa, Jätä, irti, kiitos -verkkokurssilla harjoittelet taitoja suunnitelmallisesti helposta vaikeampaan.

Tavoitteena ei ole saada tavaroita koiralta pois keinolla millä hyvänsä, vaan rakentaa koiralle taito jättää kiinnostavia asioita ja luopua jo löytämistään tavaroista turvallisesti.

→ Tutustu Jätä, irti, kiitos -verkkokurssiin

Usein kysyttyä koiran varastamisesta

Lue lisää

Lähteet

Bradshaw, J. W. S., Pullen, A. J. & Rooney, N. J. (2015). Why do adult dogs ‘play’? Behavioural Processes, 110, 82–87. https://doi.org/10.1016/j.beproc.2014.09.023

Call, J., Bräuer, J., Kaminski, J. & Tomasello, M. (2003). Domestic dogs (Canis familiaris) are sensitive to the attentional state of humans. Journal of Comparative Psychology, 117(3), 257–263. https://doi.org/10.1037/0735-7036.117.3.257

Horowitz, A. (2021). You talkin’ to me? An assessment of commands as play signals during dog-human play. Animal Cognition. https://doi.org/10.1007/s10071-021-01469-5

Jacobs, J. A., Coe, J. B., Widowski, T. M., Pearl, D. L. & Niel, L. (2018). Defining and clarifying the terms canine possessive aggression and resource guarding: A study of expert opinion. Frontiers in Veterinary Science, 5, 115. https://doi.org/10.3389/fvets.2018.00115

Jacobs, J. A., Coe, J. B., Pearl, D. L., Widowski, T. M. & Niel, L. (2018). Factors associated with canine resource guarding behaviour in the presence of people: A cross-sectional survey of dog owners. Preventive Veterinary Medicine, 161, 143–153. https://doi.org/10.1016/j.prevetmed.2017.02.005

Yksilöllinen puhelinneuvonta

Yksilöllistä apua ongelmiin lemmikkisi kanssa, helposti ja nopeasti! Puhelinneuvonnassa apunasi on eläinten käytösneuvoja ja -kouluttaja Jaana Pohjola.