Koira pelkää vieraita ihmisiä – miksi ja miten koiraa voi auttaa?

Koira voi suhtautua vieraisiin ihmisiin hyvin eri tavoin. Yksi vetäytyy ihmisen lähestyessä, toinen jähmettyy paikoilleen ja kolmas haukkuu, murisee tai syöksyy vierasta kohti. Voimakaskaan reagointi ei siis tarkoita, ettei koira voisi olla peloissaan. Käyttäytymisen taustalla olevaa tunnetta täytyy tarkastella koko tilanteen perusteella.

Myös ympäristöllä on merkitystä. Koira voi ohittaa saman ihmisen lenkillä melko rauhallisesti mutta reagoida voimakkaasti, jos tämä tulee koiran kotiin. Toinen koira pärjää vieraiden kanssa arjessa, mutta ihmisen lähestyminen tai koskettaminen harrastuksissa muodostuu vaikeaksi. Vieraspelossa ei siksi ole kyse vain siitä, pelkääkö koira ihmisiä, vaan keitä se pelkää, missä tilanteissa ja mitä ihmisen lähestyessä tapahtuu.

Pentuajan kokemuksilla ja sosiaalistamisella on yhteys myöhempään sosiaaliseen pelokkuuteen, mutta vieraspelkoa ei voida palauttaa yksinkertaisesti siihen, että koiraa olisi “sosiaalistettu liian vähän”. Koirat erottelevat tuttuja ja vieraita ihmisiä, muodostavat erityisiä suhteita omiin ihmisiinsä ja käyttävät heitä myös turvallisuuden ja tiedon lähteenä epäselvissä tilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme vieraspelkoa tästä laajemmasta näkökulmasta: miksi vieras ihminen voi olla koiralle vaikea, miksi kaikki vieraat eivät ole yhtä vaikeita ja miksi koti, lenkki ja harrastusympäristö voivat muuttaa koiran reaktiota.

Mistä tunnistaa, että koira pelkää vieraita ihmisiä?

Vieraspelko voi näkyä paljon muullakin tavalla kuin piiloutumisena tai pakenemisena. Pelkoreaktioita voidaan hahmottaa niin sanotun 4F-mallin avulla: koira voi pyrkiä poistumaan tilanteesta (flight), jähmettyä (freeze), yrittää saada uhkaavaksi kokemansa asian kauemmas (fight) tai reagoida levottomalla tai sovittelevalla käyttäytymisellä (fidget/fawn). 4F on hyödyllinen tapa jäsentää erilaisia reaktioita, mutta koiran käyttäytyminen ei jakaudu siististi neljään lokeroon. Sama koira voi käyttää saman kohtaamisen aikana useita erilaisia strategioita.

Flight eli pakeneminen on usein helppo tunnistaa peloksi. Koira perääntyy vieraan lähestyessä, kiertää ihmisen kaukaa, vetää hihnassa poispäin, menee huonekalun taakse tai pyrkii kokonaan pois tilanteesta. Jos poistuminen onnistuu, koiran ei välttämättä tarvitse turvautua voimakkaampaan käyttäytymiseen.

Freeze eli jähmettyminen jää helpommin huomaamatta. Koira voi pysähtyä, jäykistyä tai lakata liikkumasta vieraan lähestyessä. Hiljaa paikallaan oleva koira voidaan tulkita rauhalliseksi tai jopa ajatella sen hyväksyvän kosketuksen. Liikkumattomuus ei kuitenkaan itsessään kerro, että koira haluaisi ihmisen lähestyvän. Siksi erityisesti vieraan koskettaessa koiraa kannattaa tarkkailla koko kehoa eikä vain sitä, ettei koira yritä lähteä pois.

Fight eli puolustautuminen voi puolestaan näyttää ulospäin aivan pelon vastakohdalta. Koira voi haukkua, murista, näyttää hampaita, tehdä valehyökkäyksiä tai syöksyä ihmistä kohti. Käyttäytymisen seurauksena vieras usein pysähtyy tai ottaa etäisyyttä, joten se voi olla koiralle tehokas tapa saada vaikea ihminen kauemmaksi. Tämä ei tarkoita, että kaikki vieraille haukkuminen tai aggressiivinen käyttäytyminen johtuisi pelosta, mutta voimakas kohti suuntautuva käyttäytyminen ei myöskään sulje pelkoa pois.

Neljäs ryhmä, fidget/fawn, voi olla kaikkein vaikeimmin tunnistettava. Koira voi muuttua levottomaksi, liikkua jatkuvasti, hyppiä, nuolla ihmistä, hakea kontaktia ja vetäytyä siitä jälleen tai käyttäytyä muuten ristiriitaisesti. Tällainen koira saatetaan tulkita innokkaaksi tai “ylisosiaaliseksi”, vaikka tilanteeseen voi liittyä epävarmuutta. Yksittäisestä eleestä ei kuitenkaan voida päätellä koiran tunnetilaa, vaan olennaista on tarkastella käyttäytymistä kokonaisuutena ja suhteessa vieraan toimintaan.

Vieraspelkoa arvioidessa yksi hyödyllisimmistä kysymyksistä onkin: mitä koiran käyttäytymiselle tapahtuu, kun ihminen tulee lähemmäksi – ja mitä tapahtuu, kun ihminen ottaa etäisyyttä? Jos koiran keho rentoutuu, liikkuminen vapautuu tai muu voimakas käyttäytyminen vähenee etäisyyden kasvaessa, saamme tärkeää tietoa siitä, kuinka vaikeaksi koira tilanteen koki.

Miksi koira pelkää vieraita ihmisiä?

Vieraspelon taustalla ei yleensä ole yhtä yksittäistä syytä. Koiran suhtautumiseen vieraisiin voivat vaikuttaa sen yksilölliset ominaisuudet, perimä, varhaiset kokemukset, myöhemmät kokemukset ja se, millaisiksi kohtaamiset ihmisten kanssa ovat muodostuneet. Myös tilanteella on merkitystä: vieras, jonka koira pystyy ohittamaan kadun toisella puolella, voi olla aivan eri asia kuin koiraa kohti kävelevä tai sen kotiin tuleva ihminen.

Tutkimuksissa sosiaalinen pelokkuus näyttää myös kasautuvan eri tavoin eri koirille. Puurusen ym. (2020) lähes 6 000 koiran aineistossa vieraisiin ihmisiin kohdistuvaan pelkoon olivat yhteydessä muun muassa vähäisemmäksi raportoitu pentuajan sosiaalistaminen, vähäisempi aktiivisuus sekä elinympäristö. Myös rotujen välillä havaittiin huomattavia eroja. Koska kyseessä oli omistajakyselyyn perustuva havainnoiva tutkimus, tuloksista ei kuitenkaan voida päätellä, että jokin näistä tekijöistä yksin aiheuttaisi vieraspelon.

Myös yksittäinen huono kokemus voi vaikuttaa siihen, miten koira suhtautuu myöhemmin vieraisiin. Koira ei kuitenkaan välttämättä ala pelätä kaikkia ihmisiä. Pelko voi liittyä tietynlaisiin ihmisiin, tiettyyn liikkumistapaan tai tilanteeseen, jossa kohtaaminen tapahtuu. Toisaalta vieraspelko voi kehittyä ilman, että omistaja pystyy nimeämään mitään yksittäistä traumaattista tapahtumaa.

Siksi kysymys “mitä tälle koiralle on tapahtunut?” ei aina ole vieraspelon kannalta tärkein. Usein hyödyllisempää on selvittää, millaiset ihmiset ja tilanteet ovat koiralle vaikeita, milloin se tuntee olonsa turvallisemmaksi ja kuinka paljon se pystyy itse vaikuttamaan kohtaamiseen. Näiden erojen tunnistaminen auttaa myös ymmärtämään, miksi sama koira voi pelätä miehiä mutta ei naisia, lapsia mutta ei aikuisia – tai samaa vierasta kotona mutta ei ulkona.

Miten pentuajan sosiaalistaminen vaikuttaa vieraspelkoon?

Pentuajan kokemuksilla on tutkimusten perusteella yhteys siihen, miten koira suhtautuu myöhemmin vieraisiin ihmisiin. Puurusen ym. tutkimuksessa vähäisemmäksi raportoitu sosiaalistaminen 7 viikon ja 4 kuukauden iässä oli vahvasti yhteydessä suurempaan sosiaaliseen pelokkuuteen myöhemmin. Sosiaalistamista arvioitiin sen perusteella, kuinka usein pentu oli kohdannut esimerkiksi vieraita ihmisiä, lapsia, muita koiria sekä erilaisia ympäristöjä.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että pennun pitäisi tavata mahdollisimman monta ihmistä tai että jokaisen vieraan pitäisi päästä koskettamaan sitä. Koirien sosiaalistamista koskevassa tutkimuskatsauksessa McEvoy ym. (2022) totesivat, että varhaisten kokemusten merkityksestä on paljon näyttöä, mutta optimaalisen sosiaalistamisen määrästä, laadusta ja ajoituksesta tiedetään huomattavasti vähemmän kuin yksinkertaisista pentuohjeista voisi päätellä. Katsauksessa nostettiin esiin myös rotujen ja yksilöiden mahdollisesti erilaiset kehitysaikataulut.

Tämän vuoksi ajattelen sosiaalistamista ennen kaikkea turvallisten kokemusten rakentamisena, en ihmisten määrän keräämisenä. Jos pentu joutuu toistuvasti tilanteisiin, joissa vieraat lähestyvät, nostavat syliin tai koskettavat sitä ilman mahdollisuutta vetäytyä, suuri kohtaamismäärä ei itsessään kerro kokemusten laadusta. Tavoitteena olisi, että pentu oppii erilaisten ihmisten voivan olla osa ympäristöä ilman, että sen täytyy aina mennä heidän luokseen tai sallia heidän kosketuksensa.

Sosiaalistaminen ei myöskään pääty siihen, kun jokin tarkka viikkomäärä tulee täyteen. Varhaisella kehitysvaiheella on erityinen merkitys, mutta koira oppii ihmisistä ja sosiaalisista tilanteista koko elämänsä ajan. Siksi aikuisen vieraspelkoisen koiran kohdalla ei ole kovin hyödyllistä jäädä ajatukseen, että “pentuna tehtiin jotain väärin ja nyt on liian myöhäistä”. Olennaisempaa on tarkastella sitä, millaisia kokemuksia koiralle voidaan rakentaa tästä eteenpäin.

Pitääkö koiran pitää vieraista ihmisistä?

Koiran ei tarvitse pitää kaikista ihmisistä eikä haluta tervehtiä jokaista vastaantulijaa. Tavoite, jossa hyvin sosiaalistettu koira suhtautuisi kaikkiin vieraisiin avoimesti ja haluaisi olla heidän kanssaan kontaktissa, on enemmän ihmisen asettama odotus kuin koiran hyvinvoinnin edellytys.

Koirat myös erottelevat ihmisiä sen perusteella, millainen suhde niillä on kyseiseen henkilöön. Molnár ym. (2014) vertasivat koirien käyttäytymistä omistajan, tutun ihmisen ja vieraan ihmisen kanssa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Koiran käyttäytyminen vaihteli sen mukaan, kuka ihminen oli kyseessä, ja erot korostuivat esimerkiksi uhkaavassa tilanteessa ja omistajasta eroon joutumisessa. Tuttu ihminen ei siis ollut koiralle kaikissa tilanteissa sama asia kuin sen oma ihminen.

Tämä sopii mielestäni hyvin tapaan ajatella koiran omaa sosiaalista ryhmää. Koira elää sille tuttujen yksilöiden kanssa, muodostaa erityisiä suhteita tiettyihin ihmisiin ja pystyy erottamaan nämä vieraista. Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida vetää niin pitkää johtopäätöstä, että koira automaattisesti pitäisi kaikkia oman ryhmän ulkopuolisia ihmisiä uhkana. Vieras voi olla koiralle neutraali, kiinnostava tai pelottava riippuen yksilöstä ja tilanteesta.

Vieraspelkoisen koiran kohdalla tavoitteeksi ei siksi tarvitse asettaa sitä, että koira oppisi rakastamaan vieraita tai hakeutumaan heidän kosketettavakseen. Hyvin merkittävä muutos voi olla jo se, että vieras ihminen pystyy olemaan samassa ympäristössä ilman, että koira kokee tarvetta paeta, puolustautua tai jatkuvasti tarkkailla tätä.

Miksi koira pelkää vain tietynlaisia ihmisiä?

Jos koira suhtautuu rauhallisesti useimpiin ihmisiin mutta pelkää esimerkiksi miehiä, lapsia tai sauvakävelijöitä, käyttäytyminen saattaa ihmisestä tuntua oudolta. Me tunnistamme kaikki nämä ensisijaisesti ihmisiksi. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että koira luokittelisi ihmiset aina samalla tavalla kuin me.

Koira saa ihmisestä samanaikaisesti valtavan määrän tietoa. Ihmisen koko ja kehon mittasuhteet, kasvot, ääni, haju, liikkumistapa, katseen suunta ja mukana olevat esineet voivat kaikki vaikuttaa havaittavaan kokonaisuuteen. Lisäksi aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen koira näille vihjeille antaa.

Tässä kannattaa olla tarkkana syy-seurauspäätelmien kanssa. Jos koira esimerkiksi pelkää miehiä, emme voi pelkän käyttäytymisen perusteella päätellä sen johtuvan miesten koosta, matalammasta äänestä tai aikaisemmasta huonosta kokemuksesta miehen kanssa. Sen sijaan voimme alkaa tarkkailla, mikä pelottaviksi osoittautuvissa ihmisissä ja kohtaamistilanteissa toistuu.

Miksi koira pelkää miehiä?

Joissakin tutkimuksissa ihmisen sukupuolella on havaittu olevan yhteys koiran käyttäytymiseen vieraan kohtaamistilanteessa. Esimerkiksi vuoden 2023 shelter-koirien aineistossa koirat osoittivat keskimäärin hieman enemmän levottomuuteen liittyvää käyttäytymistä miespuolisen kuin naispuolisen vieraan kanssa, kun erityisen alisosiaalistettujen koirien ryhmä erotettiin analyysistä. Ero ei kuitenkaan ollut niin suuri, että tutkimuksesta voitaisiin päätellä koirien yleisesti pelkäävän miehiä.

Yksittäisen koiran miespelolle ei siksi kannata keksiä automaattista selitystä. Miehet voivat keskimäärin erota naisista useiden koiran havaittavissa olevien ominaisuuksien suhteen, mutta emme yleensä tiedä, mikä niistä on juuri kyseiselle koiralle merkityksellinen. Lisäksi koira voi pelätä vain joitakin miehiä ja suhtautua toisiin täysin luontevasti.

Käytännössä kiinnostavampaa onkin tarkastella, missä tilanteessa mies muuttuu koiralle vaikeaksi. Onko paikallaan seisova mies helppo mutta suoraan kohti kävelevä vaikea? Muuttuuko reaktio etäisyyden mukaan? Entä jos ihminen ei katso tai lähesty koiraa? Tällaiset erot kertovat koiran kokemuksesta enemmän kuin pelkkä luokittelu “koira pelkää miehiä”.

Miksi koira pelkää lapsia?

Lapsi voi muodostaa koiralle erilaisen havainto- ja vuorovaikutustilanteen kuin aikuinen. Lapsen koko, liikkuminen, äänenkäyttö ja tapa lähestyä tai koskettaa koiraa voivat poiketa siitä, mihin koira on aikuisten kanssa tottunut. Lapsen käyttäytyminen voi myös olla koiran näkökulmasta vaikeammin ennakoitavaa.

Tämä on tärkeää huomioida myös sosiaalistamisessa. Se, että pentu on saanut paljon turvallisia kokemuksia aikuisista, ei välttämättä tarkoita, että se suhtautuisi samalla tavalla lapsiin. Toisaalta lapsipelkoa ei voida automaattisesti selittää sillä, ettei koira olisi tavannut pentuna riittävästi lapsia.

Lapsia pelkäävän koiran kohdalla turvallisuus on erityisen tärkeää. Lapsen tehtäväksi ei pidä antaa koiran pelon hoitamista, eikä koiran tarvitse opetella sietämään koskettamista tai lähestymistä tilanteessa, jossa se yrittää vetäytyä. Aikuisen vastuulla on järjestää ympäristö niin, että sekä koira että lapsi voivat olla turvallisesti.

Miksi koira pelkää sauvakävelijöitä, keppejä tai erikoisesti liikkuvia ihmisiä?

Sauvakävelijä on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaiselta meille tavallinen ihminen voi näyttää koiran näkökulmasta. Sauvat muuttavat ihmisen siluettia, käsien liike on tavallista laajempaa ja rytmisempää, pitkät esineet liikkuvat kehon molemmilla puolilla ja niiden osuessa maahan syntyy ääntä.

Juuri sauvakävelijöiden pelkoa koskevaa vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole, joten tätä ei pidä esittää tutkimuksessa todistettuna selityksenä. Käytännössä samaa ajatusta voidaan kuitenkin käyttää, kun koira reagoi esimerkiksi kävelykeppiin, sateenvarjoon, isoon reppuun tai poikkeavasti liikkuvaan ihmiseen: kannattaa tarkastella koko koiran havaitsemaa kokonaisuutta eikä vain ihmistä sen keskellä.

Tämä auttaa myös harjoittelun suunnittelussa. Jos koira pelkää sauvakävelijöitä, ei välttämättä ole hyödyllisintä vain yrittää saada sitä kohtaamaan lisää sauvakävelijöitä. Ensin kannattaa selvittää, mikä tilanteessa näyttää muuttavan koiran reaktiota: etäisyys, liike, sauvojen ääni, lähestymissuunta vai jokin muu. Näin harjoittelu voidaan rakentaa koiran kokemuksen eikä meidän tekemämme ihmisluokituksen ympärille.

Miksi koira pelkää vieraita enemmän kotona?

Omassa työssäni näen usein koiria, joille vieraan ihmisen kohtaaminen kotona on huomattavasti vaikeampaa kuin saman ihmisen kohtaaminen kodin ulkopuolella. Koira saattaa esimerkiksi pystyä kävelemään vieraan kanssa ulkona melko rauhallisesti, mutta alkaa haukkua, murista tai vahtia tämän liikkeitä heti, kun sama ihminen tulee sisälle kotiin.

Ajattelen tätä osittain koiran oman sosiaalisen ryhmän ja oman alueen kautta. Koti on koiralle tuttu ja merkityksellinen ympäristö, jossa ovat sen omat ihmiset, lepo- ja ruokailupaikat sekä muut tärkeät resurssit. Kotiin tuleva vieras ei siis ole vain ympäristössä näkyvä tuntematon ihminen, vaan ulkopuolinen tulee koiran omaan tuttuun ympäristöön ja jää sinne.

Tutkimus tukee osia tästä ajattelusta, vaikka koiran kotia ei kannata yksinkertaistaa tarkkarajaiseksi “reviiriksi”. Koirat erottelevat oman ihmisensä, tutut ihmiset ja vieraat toisistaan, ja oma ihminen voi toimia koiralle turvaa tuovana hahmona. Koirien vieraisiin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä käsittelevässä kirjallisuudessa myös pelko ja territoriaalinen käyttäytyminen on tunnistettu mahdollisiksi taustatekijöiksi. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikki koirat pitäisivät oman ryhmän ulkopuolisia ihmisiä uhkana tai puolustaisivat kotiaan samalla tavalla.

Kotona näkyvä käyttäytyminen voi lisäksi olla pelon, vahtimisen ja oppimisen yhdistelmä. Jos koira haukkuu ovella ja vieras pysähtyy, tai koira murisee vieraan noustessa ja tämä istuu takaisin alas, koiran käyttäytyminen vaikuttaa siihen, mitä vieras tekee. Koira voi oppia, että tietynlainen käyttäytyminen auttaa pitämään ihmisen kauempana tai kontrolloimaan tämän liikkeitä.

Siksi kotona vieraille haukkuvaa koiraa ei kannata automaattisesti tulkita rohkeaksi kodin puolustajaksi. Toisaalta kaikkea vahtimista ei myöskään pidä selittää pelolla. Sama näkyvä käyttäytyminen voi syntyä eri syistä, ja samalla koiralla pelko ja vahtiminen voivat myös esiintyä yhdessä.

Lue lisää: koira haukkuu vieraille

Kun galaksit räjähtää vieraan tullessa kotiin

Jos koira kiihtyy voimakkaasti jo ovikellosta, haukkuu vieraita, seuraa heidän liikkumistaan tai vierailut täytyy järjestää koiran ehdoilla, ongelmaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena eikä vain yrittää saada koiraa “tottumaan vieraisiin”.

Tutustu kurssiimme: kun kotiin tulee vieraita ja galaksit räjähtää

Koira pelkää vieraita ihmisiä lenkillä

Lenkillä vieraan kohtaaminen on erilainen tilanne kuin kotona. Vastaantulija liikkuu koiraa kohti, ilmestyy joskus nopeasti näkyviin ja ohittaa koiran usein melko läheltä. Hihna voi samalla rajoittaa koiran mahdollisuutta säädellä etäisyyttä itse. Ihmiselle tavallinen ohitustilanne voi siis sisältää koiralle monta vaikeaa asiaa yhtä aikaa.

Vieraan oma käyttäytyminen vaikuttaa tilanteeseen. Suoraan kohti tuleminen, katsominen, kumartuminen tai käden ojentaminen voivat muodostaa aivan erilaisen kohtaamisen kuin ihminen, joka kulkee ohi kiinnittämättä koiraan huomiota. Kokeellisissa tutkimuksissa koirien on havaittu muuttavan käyttäytymistään sen mukaan, miten vieras ihminen niitä lähestyy. Siksi kysymys ei ole vain siitä, kuinka lähellä ihminen on, vaan myös siitä, mitä tämä tekee.

Omistajakaan ei ole tilanteessa täysin merkityksetön taustatekijä. Koirien on tutkimuksissa havaittu käyttävän omistajansa käyttäytymistä informaationa epäselvissä sosiaalisissa tilanteissa. Tästä ei voida päätellä, että omistajan jännitys aiheuttaisi koiran vieraspelon, mutta oma ihminen voi vaikuttaa siihen, miten koira tilanteessa toimii ja mistä se hakee turvaa.

Vieraspelkoisen koiran kanssa en siksi pitäisi tavoitteena sitä, että koiran pitäisi päästä jatkuvasti lähemmäksi ihmisiä. Mahdollisuus ottaa etäisyyttä on itsessään tärkeä osa hallinnan tunnetta. Kadun ylittäminen, sivuun siirtyminen tai koiran asettuminen oman ihmisen toiselle puolelle eivät ole epäonnistuneita kohtaamisia. Ne voivat olla juuri niitä ratkaisuja, joiden avulla koira pystyy kokemaan tilanteen turvallisemmaksi.

Myöskään vieraan antama herkku ei ole automaattisesti hyvä ratkaisu. Ruoka voi saada koiran lähestymään ihmistä, vaikka se ei muuten olisi vielä valmis menemään niin lähelle. Se, että koira ottaa vieraalta namin, ei yksin kerro, että se tuntee olonsa turvalliseksi. Tätä käsittelemme vielä tarkemmin varsinaisessa harjoitteluosiossa.

Lue lisää: Remmirähinä

Koira pelkää ihmisiä harrastuksissa

Vieraspelko voi tulla näkyviin vasta koiran kanssa harrastettaessa. Koira saattaa suhtautua ihmisiin arjessa melko neutraalisti, mutta harjoituksissa kouluttaja tulee lähelle, tuomari liikkuu kohti koiraa tai vieras ihminen koskettaa sitä. Myös pieni tila, odottaminen ja tilanteen ennakoitavuus voivat tehdä kohtaamisesta aivan erilaisen kuin lenkillä ohitettavasta ihmisestä.

Harrastuksissa kannattaa ensimmäiseksi kysyä, millaista kontaktia vieraisiin ihmisiin laji oikeasti edellyttää. Jos koiran ei tarvitse suorituksessa tervehtiä vieraita tai olla heidän kosketeltavanaan, sitä ei tarvitse harjoitella hyväksymään tarpeettomia lähestymisiä vain siksi, että harrastusympäristössä on paljon ihmisiä. Sen sijaan koiran olisi hyvä pystyä työskentelemään ja palautumaan ympäristössä, jossa vieraita ihmisiä liikkuu.

Tilanne on toinen, jos laji, koe tai tarkastus todella edellyttää vieraan ihmisen lähestymistä tai koiran käsittelyä. Silloin harjoittelun pitäisi valmistaa koiraa juuri tähän tilanteeseen. Jos tämä koskee omaa harrastustasi, lue myös, mitä koiran luoksepäästävyys käytännössä tarkoittaa.

Vieraspelko voi harrastuksissa jäädä myös suorittamisen alle. Koira saattaa edelleen tehdä tehtäviä, ottaa palkkioita ja näyttää ulospäin toimintakykyiseltä, vaikka se samalla tarkkailisi vieraita tai pyrkisi pitämään heihin etäisyyttä. Siksi pelkkä onnistunut suoritus ei vielä kerro, miltä tilanne koirasta tuntui. Minua kiinnostaa harjoittelussa myös se, pystyykö koira käyttämään ympäristöä normaalisti, tekemään valintoja ja palautumaan ihmisen lähestymisen jälkeen.

Kun vieraat ihmiset vaikeuttavat koiran harrastamista

Harrastuskoiran vire, häiriöt ja tukitaidot-verkkokurssilla käsitellään erilaisiin pelottaviin tai kiinnostaviin häiriöihin kouluttamista ja kurssi sisältää myös laajan oppaan harrastuskoiran luoksepäästävyydestä ja sen opettamisesta varmaksi koiraa kunnioittavalla tavalla.

Miten vieraita ihmisiä pelkäävää koiraa voidaan auttaa?

Vieraspelkoisen koiran auttamisessa lähtökohtani on turvallisuuden tunteen kasvattaminen. Harjoittelussa tämä tarkoittaa sopivaa etäisyyttä ja altistusta, koiran hallinnan tunteen lisäämistä sekä ihmisen ja koiran välisen vuorovaikutuksen hyödyntämistä. Tavoitteena ei ole vain saada koiraa olemaan reagoimatta, vaan muuttaa sitä, millaiseksi se tilanteen kokee.

Ensimmäinen käytännön muutos on usein hyvin yksinkertainen: koiraa ei viedä niin lähelle vierasta, että sen ainoiksi vaihtoehdoiksi jäävät jähmettyminen, pakeneminen tai puolustautuminen. Sopiva etäisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei koira koskaan näkisi vieraita. Harjoittelu rakennetaan sellaisiin tilanteisiin, joissa koira havaitsee ihmisen mutta pystyy vielä toimimaan ja ottamaan vastaan tietoa ympäristöstään.

Samalla koiralle voidaan antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen. Se voi saada valita, lähestyykö se ihmistä, ottaa etäisyyttä tai tuleeko oman ihmisen luo. Hallinnan ja ennakoitavuuden merkitys stressiä vähentävinä tekijöinä tunnetaan eläinten hyvinvointitutkimuksessa laajemminkin. Käytännössä tämä on yksi syy siihen, miksi en halua rakentaa vieraspelon harjoittelua sen varaan, että koira vain pysyy tilanteessa, kunnes se tottuu.

Myös oma ihminen voi olla osa harjoittelua. Koiran ja ihmisen kiintymyssuhdetta koskevissa kokeellisissa tutkimuksissa omistajan on havaittu toimivan koiralle niin sanottuna turvasatamana uhkaavissa tilanteissa. Koiraa ei siis tarvitse jättää selviytymään vieraan kohtaamisesta yksin siinä toivossa, että auttaminen vahvistaisi pelkoa.

Vastaehdollistamista voidaan käyttää osana harjoittelua, mutta en rakentaisi harjoittelua yksinkertaiseen kaavaan, jossa jokainen vieras ihminen alkaa syöttää koiralle herkkuja. Jos ruoka houkuttelee koiran lähemmäksi kuin se vapaaehtoisesti menisi, koira voi päätyä ristiriitaan: se haluaa ruoan mutta ei ihmisen läheisyyttä. Usein on selkeämpää, että oma ihminen huolehtii palkkioista ja vieras antaa koiran itse säädellä etäisyyttään.

Edistymistä kannattaa siksi mitata muullakin kuin sillä, kuinka lähelle vierasta koira pääsee. Merkittävä edistysaskel voi olla, että koira huomaa ihmisen mutta jatkaa nuuskimista, pystyy kääntymään omistajansa puoleen, valitsee itse sopivan etäisyyden tai palautuu kohtaamisesta aikaisempaa nopeammin. Silloin muutos näkyy koiran koko tavassa selviytyä tilanteesta, ei vain reaktion puuttumisena.

Kun vieraspelko näkyy haukkumisena ja voimakkaana reagointina

Jos vieraat ihmiset saavat koiran haukkumaan, syöksymään hihnassa tai muuten reagoimaan voimakkaasti, Reaktiivinen koira -kurssi sopii tämän kokonaisuuden jatkoksi. Reaktiivisuudessa näkyvä käyttäytyminen on vasta lähtökohta: harjoittelussa olennaista on ymmärtää myös sitä, mikä koiran reaktion käynnistää ja miten tilanteesta voidaan tehdä koiralle helpompi.

Saako vieraita pelkäävää koiraa lohduttaa ja suojata?

Vierasta ihmistä pelkäävää koiraa saa auttaa. Jos koira hakeutuu oman ihmisen luo, sen ei tarvitse selviytyä tilanteesta yksin siksi, että pelättäisiin lohduttamisen “vahvistavan pelkoa”. Pelko on tunnetila, eikä oman ihmisen tarjoama turva ole sama asia kuin jonkin yksittäisen käyttäytymisen palkitseminen.

Omistajan merkityksestä on myös kokeellista tutkimusta. Gácsi ym. (2013) havaitsivat, että omistajan läsnäolo vaikutti koirien käyttäytymiseen uhkaavasti lähestyvän vieraan tilanteessa tavalla, joka sopii niin sanottuun safe haven eli turvasatama -vaikutukseen. Myöhemmissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaista näyttöä siitä, että koira voi käyttää omaa ihmistään turvan ja sosiaalisen informaation lähteenä vaikeissa tilanteissa.

Käytännössä suojaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asetut koiran ja vieraan väliin, pyydät vierasta olemaan lähestymättä koiraa tai viet koiran kauemmas. Kotona koiralle voidaan järjestää paikka, johon vieraat eivät mene. Jos koira oppii, että sen ei tarvitse itse haukkumalla, murisemalla tai syöksymällä huolehtia etäisyyden säilymisestä, myös sen tarve käyttää näitä keinoja voi vähentyä.

Suojaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiran pitäisi välttää vieraita ihmisiä loppuelämänsä ajan. Turvan tarjoaminen ja harjoittelu eivät ole toistensa vastakohtia. Harjoittelu voidaan päinvastoin rakentaa turvallisuuden päälle: koira kohtaa vieraita sellaiselta etäisyydeltä ja sellaisissa tilanteissa, joissa se pystyy käsittelemään kokemusta ilman, että sen täytyy jatkuvasti puolustautua.

Voiko koiran vieraspelko mennä ohi?

Vieraspelko voi lievittyä huomattavasti, mutta tavoite kannattaa määritellä koiran lähtötilanteen mukaan. Kaikista vieraita pelkäävistä koirista ei tarvitse tulla koiria, jotka ilahtuvat tuntemattoman ihmisen lähestymisestä tai haluavat vieraiden kosketusta.

Minulle onnistunut lopputulos voi olla myös se, että koira pystyy olemaan vieraan ihmisen lähellä turvallisen tuntuisesti ilman tarvetta paeta tai puolustautua. Se voi huomata lenkillä vastaantulijan ja jatkaa matkaa, levätä kotona vieraan ollessa paikalla tai työskennellä harrastuksessa, vaikka ympärillä liikkuu tuntemattomia ihmisiä.

Edistyminen ei myöskään välttämättä ole suoraviivaista. Etäisyys, ympäristö, vieraan käyttäytyminen ja koiran muu kuormitus voivat vaikuttaa siihen, kuinka vaikealta kohtaaminen juuri sillä hetkellä tuntuu. Siksi yksittäinen voimakkaampi reaktio ei vielä tarkoita, että harjoittelu olisi epäonnistunut.

Milloin vieraspelon vuoksi tarvitaan ammattilaisen tai eläinlääkärin apua?

Ammattilaisen apua kannattaa hakea erityisesti silloin, kun koira yrittää purra tai on jo purrut ihmistä, pelko rajoittaa voimakkaasti koiran tai perheen arkea tai turvallisia harjoittelutilanteita on vaikea järjestää itse. Mitä suurempi loukkaantumisriski tilanteisiin liittyy, sitä tärkeämpää on, ettei harjoittelua rakenneta yrityksen ja erehdyksen kautta.

Eläinlääkärin arvio on tarpeen myös silloin, jos käyttäytyminen alkaa äkillisesti tai muuttuu selvästi aikaisemmasta. Kipu ja muut terveydelliset tekijät voivat vaikuttaa koiran käyttäytymiseen ja siihen, kuinka herkästi se reagoi lähestyviin tai koskettaviin ihmisiin. Voimakkaassa pelossa voidaan lisäksi arvioida, tarvitaanko käyttäytymisen muokkaamisen tueksi eläinlääketieteellistä hoitoa.

Usein kysyttyä koiran vieraspelosta

Lue lisää

Jos koiran vieraspelkoon liittyy muitakin pelkoja tai haluat ymmärtää pelokkuutta laajemmin, lue myös Koira pelkää – tunnista koiran pelko ja auta pelkäävää koiraa.

Jos vieraat ihmiset ovat koiralle erityisen vaikeita ulkoillessa, jatka artikkeliin Koira pelkää lenkillä. Siinä käsitellään tarkemmin ulkoiluun liittyvää pelkoa ja sitä, miten koiran turvallisuuden tunnetta voidaan tukea lenkillä.

Jos koira haukkuu, murisee tai syöksyy ihmisiä kohti hihnassa, lue myös Remmirähjäys. Voimakkaan käyttäytymisen taustalla voi olla pelkoa, mutta kaikki reaktiivisuus ei johdu pelosta.

Jos vieraat ihmiset ovat vaikeita erityisesti harrastuksissa, lue Koiran luoksepäästävyys. Artikkelissa käsitellään sitä, mitä vieraan ihmisen lähestyminen ja koiran käsitteleminen tarkoittavat koiran näkökulmasta ja miten niitä voidaan harjoitella.

Jos ongelma painottuu kotiin, kannattaa lukea myös koiran koira haukkuu vieraille-artikkeli. Vieraille haukkuminen voi liittyä pelkoon, epävarmuuteen, vahtimiseen ja käyttäytymisen aikaisempiin seurauksiin, eikä näitä ole aina mielekästä yrittää erottaa toisistaan vain koiran näkyvän käyttäytymisen perusteella.

Kurssit vieraita ihmisiä pelkäävän koiran tueksi

Galaksit räjähtää koiran kohdatessa vieraita – verkkokurssi sopii erityisesti tilanteisiin, joissa vieraan saapuminen kotiin saa koiran kiihtymään, haukkumaan, murisemaan, vahtimaan tai muuten reagoimaan voimakkaasti. Kurssilla perehdytään siihen, mistä koiran käyttäytyminen voi kummuta ja miten vieraiden kohtaamisesta voidaan tehdä koiralle helpompaa.

Reaktiivinen koira -verkkokurssi sopii koirille, joiden vieraspelko näkyy voimakkaana reagointina, kuten haukkumisena, syöksymisenä tai vaikeutena ohittaa ihmisiä. Kurssilla harjoittelua tarkastellaan näkyvää reaktiota laajemmin ja rakennetaan koiralle keinoja selviytyä vaikeista tilanteista.

Harrastuskoiran vireenhallinta, häiriöt ja tukitaidot sopii tilanteisiin, joissa vieraat ihmiset, kouluttajat, tuomarit tai muu harrastusympäristön sosiaalinen kuormitus vaikeuttavat koiran työskentelyä. Kurssilla voidaan vahvistaa niitä taitoja, joiden avulla koiran on helpompi toimia ja palautua harrastusympäristössä.

Lähteet

Bassett, L. & Buchanan-Smith, H. M. (2007). Effects of predictability on the welfare of captive animals. Applied Animal Behaviour Science, 102(3–4), 223–245.

Gácsi, M., Maros, K., Sernkvist, S., Faragó, T. & Miklósi, Á. (2013). Human analogue safe haven effect of the owner: Behavioural and heart rate response to stressful social stimuli in dogs. PLOS ONE, 8(3), e58475.

Kerepesi, A., Dóka, A. & Miklósi, Á. (2015). Dogs and their human companions: The effect of familiarity on dog–human interactions. Behavioural Processes, 110, 27–36.

McEvoy, V., Baqueiro Espinosa, U., Crump, A. & Arnott, G. (2022). Canine socialisation: A narrative systematic review. Animals, 12(21), 2895.

McGuire, B. & Song, A. (2023). Influence of sex of stranger on responses of shelter dogs during canine behavioral evaluations. Animals, 13(15), 2461.

Puurunen, J., Hakanen, E., Salonen, M. K., Mikkola, S., Sulkama, S., Araujo, C. & Lohi, H. (2020). Inadequate socialisation, inactivity, and urban living environment are associated with social fearfulness in pet dogs. Scientific Reports, 10, 3527.

Salamon, A., Száraz, J., Miklósi, Á. & Gácsi, M. (2020). Movement and vocal intonation together evoke social referencing in companion dogs when confronted with a suspicious stranger. Animal Cognition, 23(5), 913–924.

Vas, J., Topál, J., Gácsi, M., Miklósi, Á. & Csányi, V. (2005). A friend or an enemy? Dogs’ reaction to an unfamiliar person showing behavioural cues of threat and friendliness at different times. Applied Animal Behaviour Science, 94(1–2), 99–115.