Koiran turvallisuudentunne lenkillä

Jumittaako koirasi lenkillä ja matelee kun kuljetaan kotoa poispäin? Tai räyhääkö se karvat pystyssä kaikelle mahdolliselle? Vai onko se kenties aivan samanlainen kuin kotonakin?

Harva koira on lenkillä täysin samanlainen kuin kotona. Kotona moni kerjää nameja, mutta samat namit lenkillä eivät välttämättä kiinnosta lainkaan. Tässä voi olla kyseessä motivaatiohaaste tai toinen kiinnostava ilmiö, turvallisuudentunteen puute eli toisin sanoen epävarmuus tai pelko.

Mistä turvallisuudentunne muodostuu?

Usein sitä sortuu ajattelemaan melko mustavalkoisesti koiran kokemus- ja tunnemaailmaa. Karkeasti ottaen voi sanoa, että on niitä asioita, jotka ovat koiralle ok ja sitten on niitä asioita, joita se pelkää. Jos maailma olisi näin yksinkertainen, kaikki olisi hyvin helppoa. Kuitenkin, omasta kokemuksesta tiedämme, että on paljon kaikkea ok:n ja pelon välillä.

Pelkoakin on erilaista; koira voi pelätä henkensä kaupalla esimerkiksi toista koiraa. Se voi myös pelätä, että se menettää jotain itselleen tärkeää tai että joku uhkaa sen omistajaa. Pelkotilanteita on erilaisia, mutta taustalla niissä on sama henkiinjäämisen kannalta valtavan tärkeä tunne.

Turvallisuudentunne ei ole päätettävissä oleva asia, vaan se perustuu kokemukseen. Turvallisuudentunne voi syntyä tutusta paikasta, tutuista ihmisistä, tutuista tehtävistä ja muista turvasignaaleista, jotka koira on kokemuksen kautta oppinut tai jotka sille on tietoisesti opetettu.

Tunnistat varmasti ihmistenkin kesken vaihtelevuutta siinä, kenen kanssa on turvallista liikkua ja kenen kanssa joutuu usein erikoistilanteisiin.

Mistä turvallisuus syntyy lenkillä?

Kaikkiin maailman asioihin tai kaikkiin alueen koiriin ei omaa koiraa ole mahdollista tutustuttaa. Koiralle voidaan rakentaa yleistä asennetta erilaisia lenkillä tavattavia ilmiöitä kohtaan. Lisäksi sille voidaan opettaa ankkureita, jotka alleviivaavat turvallisuutta.

Miksi lenkillä ollessa turvallisuudentunne saattaa kadota? Harva koira on täysin itsevarma joka tilanteessa. Harva koira toisaalta luottaa taluttajaan joka tilanteessa. Koira saattaa pelätä lenkillä joko syystä tai turhaan; koira saattaa pelätä kun jotain pelottavaa ilmenee tai se voi olla valmiiksi ahdistunut esimerkiksi tyhjässä rappukäytävässä siitä, että joku voi tulla.

Mistä tunnistaa koiran pelon?

Kaikista koirista ei osaa helpolla sanoa, kokevatko ne lievää pelkoa. Esimerkiksi hyväkin kiihtymys saa aikaan samankaltaisia ilmiöitä kuin pelko; koira voi lakata syömästä jos sitä kiinnostaa joku muu kiva asia enemmän. Koira voi räyhätä muille joko pelosta tai turhautumisesta – toiminta näyttää samalta mutta sillä on hyvin erilainen syy kummassakin tapauksessa.

Kannattaa yrittää tunnistaa omasta koirasta mahdollisia pelon merkkejä, joka voivat olla hyvin yksilöllisiä ja muuntuneita. Osa koirista kääntää korvia taakse, toiset nostavat karvat pystyyn ja jotkut jättäytyvät lenkillä hieman ennen räjähdystä.

Joskus paatuneelle räyhääjälle voidaan kokeilla kysytään koiralta-harjoituksen avulla, motivoiko sitä enemmän välttää toista vai lähestyä sitä.

Miten turvallisuudentunnetta voi lisätä?

Harva meistä lenkittäjistä ja narunjatkeista kykenee aina olemaan sanansa mittainen ja luottamuksen arvoinen – koiraa tulee tavalla tai toisella vietyä liiankin haastaviin tilanteisiin. Koira voi oppia ymmärtämään sen, että taluttaja joskus toilailee, kunhan taluttaja ja koira pelaavat samassa joukkueessa eivätkä toisiaan vastaan.

Itse ajattelen turvallisuudentunteen liittyvän hallinnan tunteeseen. Kuitenkin koirasta riippuen niillä voi olla hyvin erilainen käsitys siitä, mistä kaikesta ne lenkillä päättävät ja ottavat vastuuta. Jos koira on oppinut siihen, että taluttaja hoitaa ajattelun ja kaikki tilanteet, se voi oppia turvallisuudentunteen suhteessa taluttajaan näin. Jos tulee kuitenkin tilanteita, joihin koira omalla toiminnallaan puuttuu, se voi kertoa siitä, että näissä tilanteissa koiralla on epävarmuutta suhteessa taluttajaan.

Taluttaja ei voi lisätä turvallisuudentunnetta auktoriteetin kautta vaan tekojen kautta. Itse ajattelen, että koska on hyvin vaikea tietää tarkkaan mitä koira ajattelee tai kokee, on myös hyvin hankalaa ajatella sen puolesta ja tehdä ratkaisut sen puolesta. Ajattelen että turvallisuudentunteen kannalta on järkevää rakentaa ainakin vaikeisiin tilanteisiin hallinnan tunnetta.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Turva-ankkuri auttaa arkaa koiraa

Kipsaantuuko koirasi jännittävissä tilanteissa? Jääkö siihen helposti roskaa, joka painaa ärsykekuormana?

Pelkkä ajan antaminen ja suunnittelematon, sattumanvarainen altistus tai vastaehdollistaminenkaan eivät välttämättä auta herkästi toimintakykynsä menettävää koiraa.

Sopivilla toimenpiteillä päästään pieniin arkipäivän saavutuksiin; koira lähtee mielellään ja omaehtoisesti lenkille ja se voi nauttia ympäristöstä vapaammin. Se palaa nopeammin kartalle pelästyttävien tilanteiden jälkeen ja osaa hyödyntää sille tarjottuja oljenkorsia.

Mitä sitten voi tehdä, jotta koira voisi palautua nopeammin ja mahdollisesti päästä tilanteiden yli?

1. Lisätä koiran hallinnan tunnetta
2. Ottaa käyttöön turva-ankkurit

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.