Moni koiranomistaja tunnistaa tilanteen. Lenkki keskeytyy vähän väliä, kun koira nappaa maasta nenäliinan, leivänpalan, tupakantumpin tai muun roskan. Taluttaja yrittää ehtiä väliin, vetää koiraa pois tai kaivaa löydön sen suusta. Pian roskien etsimisestä näyttää tulevan koko lenkin tärkein tehtävä.
Vaikka käyttäytyminen voi tuntua turhauttavalta ja joskus myös vaaralliselta, roskien syömisen taustalla ei yleensä ole yhtä ainoaa syytä. Toiselle koiralle kyse on uteliaisuudesta, toiselle hajujen tutkimisesta, kolmannelle nälästä tai pahoinvoinnista. Joskus taustalla voi olla myös sairaus tai pakonomainen käyttäytyminen.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi koira syö roskia lenkillä, milloin käyttäytyminen on normaalia ja milloin sen taustalla oleva syy kannattaa selvittää tarkemmin.
Olet ehkä kokeillut jo näitä
Jos koirasi syö roskia lenkillä, olet luultavasti kokeillut jo monia keinoja.
- Ehkä vedät koiraa kiireesti pois jokaisen paperinpalan tai tupakantumpin luota.
- Ehkä sanot “ei” kymmeniä kertoja yhden lenkin aikana.
- Ehkä joudut vähän väliä kaivamaan jotain koiran suusta.
- Tai ehkä tuntuu siltä, että koirasi huomaa jokaisen maassa olevan murusen ennen sinua.
Joskus nämä keinot voivat estää yksittäisen roskan syömisen. Ne eivät kuitenkaan yleensä ratkaise sitä, miksi koira haluaa poimia niitä maasta.
Tiivistelmä
- Roskien syömisen taustalla voi olla useita eri syitä.
- Uteliaisuus ja ympäristön tutkiminen ovat monille koirille normaalia käyttäytymistä.
- Joskus taustalla voivat olla nälkä, pahoinvointi, stressi tai sairaus.
- Käyttäytymisen estäminen ei poista sen syytä.
- Jos roskien syöminen on runsasta, pakonomaista tai vaarallista, koira kannattaa tutkia eläinlääkärissä.
Roskien syöminen ei ole ongelma. Se on oire.
Sisällysluettelo
- Miksi koira syö roskia lenkillä?
- Mitkä syyt voivat olla roskien syömisen taustalla?
- Milloin roskien syöminen on vaarallista?
- Miten roskien syömiseen kannattaa suhtautua?
- Mitä tutkimukset kertovat koirien esineiden syömisestä?
- Jätä, irti, kiitos – luopumisen verkkokurssi
- Usein kysytyt kysymykset
- Lähteet ja lisälukemista
Miksi koira syö roskia lenkillä?
Moni ajattelee, että roskien syöminen on yksi ongelma, joka pitäisi vain opettaa pois. Todellisuudessa kaksi täysin samalla tavalla käyttäytyvää koiraa voivat syödä roskia täysin eri syistä.
Toinen koira nappaa maasta kaiken syötävältä tuoksuvan puhtaasta uteliaisuudesta. Toinen etsii voimakkaan hajuisia ruokajäämiä. Kolmas yrittää helpottaa pahoinvointiaan tai närästystään. Joskus taustalla voi olla nälkä, sairaus tai niin sanottu pica-käyttäytyminen, jossa koira syö toistuvasti myös sellaisia asioita, jotka eivät ole ravintoa.
Koirat tutkivat maailmaa ensisijaisesti nenällään ja suullaan. Siinä missä ihminen katsoo ympärilleen silmillään, koira kerää tietoa haistelemalla ja joskus myös maistelemalla. Siksi satunnainen kiinnostus maasta löytyviä asioita kohtaan on koiralle täysin normaalia käyttäytymistä, etenkin pennuilla ja nuorilla koirilla.
Roskien syöminen alkaa olla ongelma vasta silloin, kun käyttäytyminen on toistuvaa, pakonomaista tai vaarantaa koiran terveyden. Silloin tärkeintä ei ole kysyä, miten koiran saa lopettamaan roskien syömisen, vaan miksi juuri tämä koira kokee tarpeelliseksi poimia niitä maasta.
Vasta kun käyttäytymisen taustalla oleva syy ymmärretään, voidaan valita oikea tapa auttaa koiraa.
Roskien syöminen on käyttäytymistä, jonka taustalla on aina jokin syy.
Mitkä syyt voivat olla roskien syömisen taustalla?
Roskien syömiselle ei ole yhtä ainoaa selitystä. Sama käyttäytyminen voi johtua hyvin erilaisista syistä, minkä vuoksi myös ratkaisut vaihtelevat koirasta toiseen.
Uteliaisuus ja ympäristön tutkiminen
Erityisesti pennut ja nuoret koirat tutkivat maailmaa suunsa avulla. Maasta löytyvä paperinpala, käpy tai ruokapakkaus voi olla koiralle yhtä kiinnostava kuin uusi lelu. Satunnainen maisteleminen kuuluu monen nuoren koiran normaaliin kehitykseen.
Ruoan haju houkuttelee
Monet roskat tuoksuvat koiran mielestä erittäin houkuttelevilta. Roskiksen vieressä oleva pizzanpala, grillimakkara tai voileivän kuori voi olla koiralle arvokas löytö. Koiran erinomainen hajuaisti löytää tällaiset aarteet usein kauan ennen kuin ihminen huomaa niitä.
Pahoinvointi tai närästys
Jos koira alkaa poimia maasta lähes mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa tai etsii pakonomaisesti syötävää lenkillä, taustalla voi olla huonovointisuus tai närästys. Tällöin roskien syöminen on oire, ei varsinainen ongelma.
Nälkä tai ruokintaan liittyvät tekijät
Joillakin koirilla voimakas nälän tunne voi lisätä kiinnostusta kaikkeen syötävältä vaikuttavaan. Jos koira tuntuu jatkuvasti etsivän ruokaa tai sen käyttäytyminen muuttuu äkillisesti, ruokinnan riittävyys ja mahdolliset terveydelliset syyt kannattaa arvioida.
Stressi ja kiihtyminen
Osa koirista alkaa poimia maasta erilaisia esineitä silloin, kun niiden viretila nousee korkeaksi. Roskien syöminen voi tällöin liittyä kiihtymiseen, turhautumiseen tai muuhun kuormitukseen. Käyttäytyminen ei välttämättä johdu siitä, että koira haluaisi syödä roskia, vaan siitä, että se yrittää purkaa tunnetilaansa.
Sairaus tai pica-käyttäytyminen
Jos koira syö toistuvasti myös sellaisia asioita, jotka eivät ole ravintoa, kuten kiviä, muovia, kangasta tai metallia, taustalla voi olla sairaus tai niin sanottu pica-käyttäytyminen. Tällöin koira kannattaa tutkituttaa eläinlääkärissä, erityisesti jos käyttäytyminen on alkanut äkillisesti tai lisääntyy nopeasti.
Kaikkia roskia syöviä koiria ei siis kannata kohdella samalla tavalla. Ennen harjoittelun aloittamista on tärkeää ymmärtää, mikä juuri tämän koiran käyttäytymistä ylläpitää. Sama ratkaisu ei toimi, jos toinen koira etsii maasta ruokaa, toinen yrittää helpottaa pahoinvointiaan ja kolmas toimii puhtaasta uteliaisuudesta.
Opittu käyttäytymisketju
Joskus roskien poimiminen muuttuu tavaksi, koska koira on oppinut, että se käynnistää aina saman tapahtumasarjan. Koira poimii maasta jotakin, taluttaja huomaa sen, hermostuu, kutsuu koiraa, juoksee sen perään tai yrittää ottaa aarteen pois suusta. Koiran näkökulmasta tilanteesta voi muodostua hyvin ennustettava ja jopa palkitseva käyttäytymisketju.
Erityisesti pennut ja nuoret koirat voivat oppia nopeasti, että maasta löytyvät “aarteet” saavat ihmisen reagoimaan voimakkaasti. Tällöin kiinnostus roskiin ei välttämättä johdu itse roskasta, vaan siitä, mitä sen löytämisen jälkeen tapahtuu.
Tämä ei tarkoita, että koira yrittäisi ärsyttää omistajaansa tai toimisi tahallaan väärin. Se tekee sitä, mikä on aiemmin johtanut sille kiinnostavaan lopputulokseen. Siksi pelkkä toruminen tai aarteen väkisin pois ottaminen voi joskus vahvistaa käyttäytymistä sen sijaan, että se vähentäisi sitä.
Milloin roskien syöminen on vaarallista?
Kaikki maasta löytyvät asiat eivät ole koiralle vaarallisia, mutta osa niistä voi aiheuttaa vakavan terveysriskin. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan koiran normaali uteliaisuus ja tilanteet, joissa sen turvallisuus on vaarassa.
Erityisen vaarallisia voivat olla esimerkiksi lääkkeet, nikotiinituotteet, suklaa, ksylitolia sisältävät elintarvikkeet, homehtunut ruoka sekä terävät tai suolitukoksen aiheuttavat esineet, kuten luut, grillitikut, narut, muovipalat ja kivet. Myös huumausainejäämiä voi esiintyä kaupunkiympäristössä, minkä vuoksi tuntemattomia syötäviä ei kannata antaa koiran syödä.
Jos epäilet koiran syöneen jotakin myrkyllistä tai suolitukoksen aiheuttavaa, ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet vakavien seurausten ehkäisemiseen on.
Toisaalta kaikkeen maasta löytyvän tutkimiseen ei tarvitse suhtautua hätätilanteena. Koiralle on luonnollista haistella, tutkia ja joskus myös maistaa ympäristöään. Jos koira poimii satunnaisesti suuhunsa vaarattoman esineen, mutta luopuu siitä helposti eikä yritä niellä sitä, kyse on usein normaalista ympäristön tutkimisesta.
Tärkeintä on arvioida kokonaisuutta. Syökö koira toistuvasti vaarallisia esineitä? Pyrkiikö se nielemään ne nopeasti? Onko käyttäytyminen lisääntynyt äkillisesti? Vai onko kyse yksittäisestä tilanteesta, jossa utelias koira maistoi jotakin uutta? Vastaukset näihin kysymyksiin auttavat arvioimaan, kuinka huolissaan tilanteesta kannattaa olla.
Miten roskien syömiseen kannattaa suhtautua?
Ensimmäinen askel on selvittää, miksi koira syö roskia. Jos käyttäytymisen taustalla on pahoinvointi, voimakas nälkä, sairaus tai pakonomainen käyttäytyminen, ongelmaa ei ratkaista opettamalla koiraa jättämään roskat maahan. Tällöin tärkeintä on hoitaa varsinainen syy.
Jos kyse on uteliaisuudesta tai opitusta tavasta, harjoittelun tavoitteena kannattaa olla, että koira oppii tekemään parempia valintoja. Sen sijaan, että jokaisesta roskasta syntyy kilpailu koiran ja taluttajan välille, koiralle voidaan opettaa vaihtoehtoisia toimintatapoja ja vahvistaa niiden käyttöä. Samalla kannattaa huolehtia siitä, ettei roskien löytäminen käynnistä joka kerta samaa jännittävää tapahtumasarjaa, jossa taluttaja ryntää ottamaan aarteen pois.
Jos koira syö toistuvasti vaarallisia asioita eikä turvallista ulkoilua voida muuten taata, kuonokoppa voi olla perusteltu väliaikainen ratkaisu. Oikein totutettuna kuonokoppa ei ole koiralle rangaistus, vaan turvallisuutta lisäävä apuväline, joka voi estää hengenvaarallisten esineiden tai myrkkyjen syömisen.
Kuonokopan käyttöön liittyy kuitenkin sama haaste kuin moniin muihinkin hallintaa lisääviin välineisiin: siitä voi tulla pysyvä ratkaisu, vaikka sen olisi tarkoitus olla väliaikainen. Jos roskien syömisen taustalla olevaa syytä ei selvitetä eikä käyttäytymistä harjoitella, ongelma on usein ennallaan heti, kun kuonokoppa poistetaan.
Parhaimmillaan kuonokoppa antaa aikaa harjoittelulle. Se lisää turvallisuutta sillä välin, kun selvitetään, miksi koira syö roskia ja opetetaan sille vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tavoitteena ei kuitenkaan ole koira, joka pärjää vain kuonokopan kanssa, vaan koira, joka pystyy kulkemaan lenkillä turvallisesti myös ilman sitä.
Kuonokoppa voi estää roskien syömisen. Se ei poista syytä roskien syömisen taustalla.
Mitä tutkimukset kertovat roskien syömisestä?
Roskien syömistä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin esimerkiksi aggressiivisuutta tai eroahdistusta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että käyttäytymiselle ei yleensä ole yhtä ainoaa selitystä.
Käyttäytymistieteessä syömiskäyttäytymistä tarkastellaan osana koiran normaalia tapaa tutkia ympäristöään. Koirat käyttävät hajuaistin lisäksi myös suutaan kerätäkseen tietoa ympäristöstään, minkä vuoksi erityisesti pennuilla erilaisten esineiden maistelu kuuluu normaaliin kehitykseen. Tämä ei vielä tarkoita, että koiralla olisi käyttäytymisongelma.
Tutkimukset osoittavat myös, että käyttäytymiseen voivat vaikuttaa oppiminen ja ympäristö. Jos roskien poimiminen johtaa koiran näkökulmasta palkitsevaan lopputulokseen – esimerkiksi maukkaan ruokapalan löytymiseen tai siihen, että taluttaja käynnistää tutun “jahtaus- ja aarteenpelastusleikin” – käyttäytyminen voi vahvistua vähitellen.
Eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa korostetaan, että poikkeavan voimakas tai äkillisesti alkanut erilaisten esineiden syöminen voi liittyä myös terveydellisiin ongelmiin. Tällöin taustalla voi olla esimerkiksi ruoansulatuskanavan sairaus, ravintoaineiden imeytymishäiriö tai niin sanottu pica-käyttäytyminen. Jos koira syö toistuvasti vaarallisia tai syömäkelvottomia esineitä, eläinlääkärin tutkimus on aina aiheellinen.
Tutkimusten valossa tärkein johtopäätös on sama kuin monissa muissakin käyttäytymisongelmissa: sama käyttäytyminen voi syntyä hyvin erilaisista syistä. Siksi tärkein kysymys ei ole: “Miten saan koirani lopettamaan roskien syömisen?” vaan: “Miksi juuri minun koirani haluaa poimia niitä maasta?” Kun syy ymmärretään, myös ratkaisut voidaan kohdistaa oikeaan asiaan.
Jätä, irti, kiitos – luopumisen verkkokurssi
Miten estää koiraa syömästä roskia maasta? -verkkokurssi
Jos koirasi poimii lenkillä jatkuvasti roskia, ruokajätteitä tai muita vaarallisia esineitä, pelkkä kieltäminen ei yleensä ratkaise ongelmaa. Pysyvä muutos syntyy vasta silloin, kun ymmärrät, miksi koirasi syö roskia ja opetat sille turvallisia vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Jätä, irti, kiitos – luopumisen opettamisen verkkokurssilla opit tunnistamaan roskien syömisen yleisimmät taustasyyt ja rakentamaan harjoittelun niiden pohjalta. Kurssi perustuu ajatukseen, että sama ratkaisu ei sovi kaikille koirille – käyttäytymisen taustalla oleva syy ratkaisee, millainen harjoittelu toimii.
Kurssilla käsitellään muun muassa:
- miksi koira syö roskia ja muita maasta löytyviä asioita
- miten opettaa koiralle turvallisia vaihtoehtoisia toimintatapoja
- mitä tehdä, jos koira nappaa jotakin vaarallista suuhunsa
- miten ehkäistä roskien syömistä ilman jatkuvaa kieltämistä
- kuinka harjoitella arjen lenkeillä vaihe vaiheelta.
Kurssi sopii niin pennuille kuin aikuisillekin koirille ja auttaa rakentamaan turvallisempia sekä rennompia lenkkejä ilman jatkuvaa huolta maasta löytyvistä houkutuksista.
👉Jätä, irti, kiitos – luopumisen opettamisen verkkokurssi
Tavoitteena ei ole koira, joka pelkää poimia mitään maasta. Tavoitteena on koira, joka osaa tehdä turvallisia valintoja myös silloin, kun houkutuksia on ympärillä.
Usein kysytyt kysymykset
Roskien syömistä ei kannata ajatella pelkästään tapana, josta pitää päästä nopeasti eroon. Se on käyttäytymistä, jonka taustalla on aina jokin syy. Kun syy ymmärretään, myös ratkaisut löytyvät usein paljon helpommin.
Lähteet ja lisälukemista
Lue seuraavaksi
Jos haluat ymmärtää koiran hihnakäytöstä ja yhteistyötä vielä syvemmin, tutustu myös näihin artikkeleihin:
- Koira vetää hihnassa – miksi vetäminen ei ole ongelma vaan seuraus?
- Miksi koira nuolee toisten koirien pissoja
- Koira vaanii ja jahtaa autoja ja polkupyöriä
- Koiran riistavietti – kun koira kiihtyy hajuista
- Koiran hihnakäytös – miksi koira vetää, haukkuu tai kiihtyy lenkillä?
- Koira kiihtyy lenkillä – miksi pelkkä rauhoittumisen odottaminen ei yleensä ratkaise ongelmaa?
- Haistelu lenkillä – kuinka paljon koiran kannattaa saada haistella?
- Vuoropuhelu koiran kanssa lenkillä – miksi yhteistyö toimii paremmin kuin jatkuva hallinta?
- Koiran ohitukset – ihmiselle ohitus, koiralle kohtaaminen
- Koira ei osaa ohittaa – miksi ohitusharjoittelu ei auta?
- Koira rähjää remmissä – miksi ja miten sitä voi auttaa?
- Reaktiivinen koira
- Koira pelkää lenkillä eikä halua ulos
- Demonikohtaus – kun koira hyppii ja puree hihnaa lenkillä
- Koiranpentu puree hihnaa – mitä pentu yrittää kertoa?
Lähteet
Hart, B. L., Hart, L. A., Thigpen, A. P. & Tran, A. (2018). The paradox of canine conspecific coprophagy. Veterinary Medicine and Science.
Horowitz, A. (2016). Being a Dog: Following the Dog into a World of Smell.
McGreevy, P., Starling, M., Branson, N., Cobb, M. & Calnon, D. (2017). An Overview of the Dog–Human Dyad and Ethograms within It.
Overall, K. L. (2013). Manual of Clinical Behavioral Medicine for Dogs and Cats.
Westgarth, C. ym. (2021). Pampered Pets or Poor Bastards? The Welfare Implications of Modern Pet Keeping.
