Valmistele koira kesälomaan – 3 + 3 vinkkiä!

Mukaan mökille: punkkipihdit, koiraportti, viilennysalusta, koiran oma soittolista, pehmeä kotoisa peti ja mitä muuta?

Mikäpä sen ihanampaa aikaa kuin kesäloma; koko perhe yhdessä ja kotona aikaa puuhastella. Koiran kannalta ihmisten kesäloma on erilaista normaaliin arkeen verrattuna, ja koiralla kestääkin yleensä hieman sopeutua tilanteeseen. Mitä lomalla kannattaa koiran kannalta ottaa huomioon?

Lämmönsäätely

Mieti jos joutuisit viettämään helteistä kesälomaa toppahaalari ja villakerrasto päällä. Tätä jokainen voi itse kokeilla, niin pystyy sujuvasti eläytymään paksuturkkisen koiran asemaan. Paksun turkin viilentäminen ei ole yksinkertaista, ja jos koira läähättää koko ajan, on syytä miettiä vakavasti turkin keventämistä. Yleensä tukalasta vaatekerrasta vapautettu koira muuttuu heti tyytyväisemmäksi ja toimeliaammaksi. Ihmisellä on vastuu järjestää koiralle sopivat olosuhteet, koira ei itse voi turkilleen mitään.

Riittävä lepo

Kesällä leporytmi voi mennä uuteen kuosiin, kun ihmiset pyörivät kotona ja koira ei välttämättä osaa rauhoittua lepäämään. Mikäli koiralla on tapana seurata ihmisiä valppaana ja herkeämättä arkenakin, on syytä puuttua asiaan jo ajoissa ennen lomaa. Univajeesta kärsivät koira voi olla ärtyisä sekä lajitovereilleen että ihmisille ja sen pinna voi olla tavallista lyhyempi. Tämä on syytä ottaa huomioon varsinkin mökkiolosuhteissa, jos siellä on oman perheen lisäksi muitakin. Kannattaa muistaa, että läheskään kaikki koirat eivät osaa tehdä järkeviä ratkaisuja levon suhteen, ne eivät osaa vetäytyä lepäämään vaikka ne ovat väsyneitä, koska ne haluavat mieluummin olla ihmisten seurassa.

Rauhoittuminen

Vaikka mieli tekisi juosta järveen yhä uudelleen ja uudelleen, jossain kohtaa voi olla ihan hyvä vetää hetki henkeä. Jos koiralle on haastavaa rentoutua arjessa ja kotona, se ei luultavasti helpotu mökillä tai lomalla. Lisähaasteena arkeen verrattuna on se, että ihmiset ovat lomalla aktiivisia ja koko ajan liikkeellä – koiran voi olla vaikeaa edes pysähtyä hetkeksi. Koiraa voi opettaa rauhoittumaan monen eri tukitaidon avulla. Harjoitukset kannattaa aloittaa jo ennen lomaa.

Vieraiden tulo

Mökillä tai kotona riittää puuhaa ja vieraitakin saattaa käydä enemmän kuin tavallisesti. Olisi kivaa, jos koira ei lähtisi mökkitielle autoja vastaan tai pyörisi autojen ympärillä tai hyppisi vieraita kumoon. Kaikkia näitä voi harjoitella jo valmiiksi ja myös mökillä!

Pihalla pysyminen

Usein käy niin, että koira pysyy pihalla juuri niin pitkään kuin ihmiset ovat aktiivisia. Koira seurailee pihahommia, tutkii grillin ympäristöä ja osallistuu kaikkeen. Kunnes tulee hetki kun ihmiset asettuvat istumaan; silloin koira häipyy. Pihalla pysymistä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, eikä kannata uskoa, että koira jotenkin oppisi tontin rajat niitä näyttämällä. Ihmisille tulee usein illuusio siitä, että koira pysyy pihalla ja “osaa” rajat, kun usein koira omasta tahdostaan pysyykin siellä missä muutkin.

Punkkitarkastukset

Kesällä koira saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kun se vain pyörii mukana. On hyvä idea ainakin joitakin kertoja viikossa tutkia koira punkkien ja muiden vaurioiden varalta. Tähän voi liittää käsittely- ja rentoutumisharjoituksen, josta on hyötyä myös kesän jälkeen!

Liity jäseneksi ja katso videot, joista saat vinkit mökki- ja lomakauteen! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissan kotouttamisen perusteet – käytännön esimerkki

Ensin eri huoneissa, sitten verkon läpi tutustumista ja niin edelleen. Kaikille kissaihmisille tuttu asteittaisen tutustumisen opas. Tässä mallissa yksi ajatus on lainattu koirilta, nimittäin se vaihe kun kissoja pitäisi namittaa tai leikittää aidalla. Toki herkkujen antaminen ja leikittäminen ovat molemmat hyviä ideoita, mutta vaikka kissat eivät näihin juttuihin alkaisi, ne saattavat silti tulla keskenään toimeen.

Perusteet kuntoon

Mitä pitää ottaa huomioon, kun uutta kissaa aletaan kotiuttaa?

Luonnollisesti pitää miettiä tilat – jo turvallisuuden takia pitäisi olla mahdollisuus jakaa tila niin, että kissat saadaan erilleen. Riittääkö tila? Mihin tilaan uusi kissa tuodaan aluksi? Mitä kaikkea tilassa täytyy ensimmäisten päivien aikana tehdä? Miten estetään karkaaminen? Mikä on kissan tausta suhteessa ihmisiin tai toisiin kissoihin?

Kaikilla osapuolilla pitäisi olla omat, tärkeät resurssit käytettävissä. Kaikki lähtee siis perustarpeista – kun uusi kissa tulee taloon, alkuun huolehditaan siitä, että se syö, juo, lepää ja käy hiekkalaatikolla. Nämäkään eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Ennen kuin perustarpeet on kunnossa, eli kissa näitä edellä mainittuja tekee, ei kannata lähteä hötkyilemään minkään tutustumisten kanssa. Et itsekään halua tutustua uusiin ihmisiin jos kärsit samaan aikaan nälästä tai vessahädästä. Perustarpeiden kanssa kuluu aikaa se mikä kuluu. Kun kissa osoittaa uteliaisuutta ympäristöön, muihin kissoihin tai ihmisiin, voidaan edetä.

Miten tutustutetaan?

Kun tutustut itse uuteen tilaan tai työpaikkaan, mitä kaikkea haluat tietää? Itse haluan luonnollisesti tietää, missä on uloskäynti, vessa, mistä saa ruokaa, keitä muita tilassa on ja missä nukun. Luultavasti nämä asiat ovat niitä, jotka kiinnostavat kaikkia eläimiä.

Turvallisuudentunne on asia, jota kissojen kanssa kaikessa tekemisessä kannattaa vaalia. Kaikki menee pieleen, jos kissa ei tunne oloaan turvalliseksi ja toisin päin – kaikki sujuu hyvin, kunhan kissa kokee olevansa turvassa.

Mitä kissa sitten tarvitsee ollakseen turvassa? Se riippuu yksilöstä, mikä tekee tilanteesta asteen verran haastavan. Jollekin kissalle ihminen on turva, toiselle taas tila piiloineen on turva ja joillekin kissoille lajitoveri on paras turva.

Alkuun pääsee arvaamalla ja testaamalla. Alkuvaiheessa kotiuttaminen on passiivista toimintaa, eli kissalle itselleen tarjotaan työkaluja pärjätä ja kotiutua. Kun perustarpeet on kunnossa ja turvallisuudentunne saavutettu, kissa usein vaikuttaa uteliaalta.

Tässä kohtaa voidaan aloittaa “aktiivinen” tutustuminen. Siihen, miten aktiivinen tutustumisvaihe hoidetaan, vaikuttaa kissan tausta ja muiden kissojen tausta.

Katso video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kysytään koiralta: aitoa motivaatiota etsimässä

Miten aito motivaatio eroaa motivaatiosta? Miten aito motivaatio näkyy suorituksessa ja harjoittelussa? Miten aito motivaatio linkittyy tunnetilaan ja mielentilaan?

Aito motivaatio ja sisäinen ristiriita

Mikäli koiran suorituksessa on jotain hämminkiä, se voidaan leimata esimerkiksi vireongelmaksi tai voidaan vain todeta että tehtävä tai ympäristö on liian haastava koiralle – toisin sanoen se tavallaan ei osaa tehtävää. Molemmat selitykset ovat mahdollisesti totta, mutta on olemassa myös muita vaihtoehtoja.

Koiralla voi olla ulkoinen tai sisäinen konflikti päällä. Konflikti voi olla suuri tai pieni, se usein näkyy koirassa tavalla tai toisella. Kun ajattelee tilannetta koiran näkökulmasta, voi päästä jäljille: mitä koira mahdollisesti ajattelee/tuntee/kokee tilanteessa, mitä se odottaa ja mitä se odottaa ohjaajan seuraavaksi tekevän?

Onko mahdollista, että koira ei ajattele mitään? Tuskin, vaikka lajin kannalta olisi ehkä ihanteellista tyhjentää koiran pää täysin ja vapauttaa tilaa ohjaajan vihjeille, se tuskin on mahdollista. Käytännössä koira voi koko ajan kamppailla sisäisen konfliktin kanssa. Mikäli ristiriitaan liittyy turvallisuudentunne tai sen menettäminen, koiran ajatus muuttuu helposti teoiksi. Se lähtee liikkeelle, reagoi häiriöihin tai toimii muuten ei-toivotulla tavalla.

Aloita purku turhasta kuormasta

Mikä kaikki on koiran näkökulmasta turhaa kuormaa? Ainakin epävarmuus on turhaa; epävarmuus saa aikaan hapuilua ja joskus turhautumista tai ääntelyä. Varmista siis ensin, että koira tietää, osaa ja ymmärtää sekä uskaltaa tehdä toivottuja asioita. Epävarmuus voi liittyä myös virheen pelkoon. Mieti kaksi kertaa, käytätkö esimerkiksi palkkion poistoa treeneissä.

Mikä muu on turhaa? Mielestäni tupla- tai triplakriteeri on turhaa korttitalon rakentamista. Tupla- ja triplakriteerit luovat turhaa painetta ja niitä käytetään ehkä eniten ihmisen hallinnan tunteen takia. Tuplakriteerinä voi pitää esimerkiksi sitä, että koira ei saa haistella kyseisessä tilassa tai paikassa. Se saa tehdä toivotut ja pyydetyt asiat, mutta samalla vahditaan, ettei se haistele. Toinen esimerkki on joissakin tapauksissa ääntely (siitä tulee oma juttu myöhemmin).

Tuplakriteeri voi aiheuttaa helposti konfliktin, jos vaikka koiralle tulee kova kiusaus haistella ja samaan aikaan sen pitäisi keskittyä tehtävään. Jos sitä on kielletty haistelusta, se voi samaan aikaan varoa seurauksia ja toisaalta olla toiveikas varsinaisen tehtävän seurauksista. Tarvitseeko koiran edes ajatella haistelua ja jos ei tarvitse, niin pitääkö haistelun silloin olla kiellettyä? Kannattaako uhrata aikaa ja vaivaa kaikelle sille mitä koira ei saa tehdä, kun voisi keskittyä niihin toivottuihin asioihin?

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi esimerkkien kautta koiran sisäisen konfliktin purkua.

Kuvat: Tiia Silfverberg

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Hevosen kohtaaminen: miten olet hevosen silmissä hyvä tyyppi?

Miten voi olla ja toimia, kun hoitaa tai ratsastaa vaihtuvia hevosia? Miten tuntiratsastajana tai vuokraajana voi vaikuttaa hevosen hyvinvointiin vai voiko edes? Voiko hevosta sekoittaa erilaisella kohtelulla? Entä mitä väliä sillä on, millä tavalla satunnainen henkilö hevosta käsittelee?

Onko sillä väliä, miten hevosen kohtaa?

Mietitään ensin, kuinka monta ihmiskontaktia hevosella on päivittäin. Tuntihevosella X kohtaamisia tulee esimerkiksi seuraavasti: aamuruokinta, tarhaanvienti, heinät, tarhasta haku, varustaminen ja ratsatus, toinen ratsastus, varusteiden purku ja hoito, heinät ja yöheinät. Tässä esimerkissä kohtaamisia on yhdeksän. Kotitallin pihattohevosella kohtaamisia voi tulla huomattavasti vähemmän, joskus vain neljä päivässä.

Mitä vähemmän kohtaamisia on, sitä enemmän merkitystä on yksittäisellä kohtaamisella. Joka tapauksessa jokainen kohtaaja on vastuussa siitä, millaista asennetta hevoselle rakentaa. Tallin säännöissä voisi enemmän keskittyä siihen, miten hevosille ollaan ystävällisiä kuin kaikkeen siihen, mikä on kiellettyä.

Ihmiset voivat vaikuttaa siihen, ketä kohtaaamme ja kohtaammeko enää uudelleen. Hevoset eivät voi valita, ja siksi hevosen kunnioittaminen on tärkeää. Hevosen asennetta ihmisiä kohtaan voi muokata ainoastaan käytännön teoilla ja jokainen kohtaaminen on käytännön teko.

Voiko satunnainen kohtaaminen olla hyvä?

Tottakai voi. Jokaisesta kohtaamisesta voi järjestää hyvän. Monille hevosille olisi hyötyä hyvien kohtaamisten kuurista, sillä on todella suuret vaikutukset. Samaan aikaan kuin on tärkeää hevosen olosuhteet; hyvät rehut, sopivat varusteet sekä kaikenlainen tyytyväisyys elämässä, sosiaaliset ulottuvuudet saattavat jäädä varjoon. Joillekin hevosille ihminen on ainoa sosiaalinen suora ja fyysinen kontakti päivittäin. Lajina hevonen on todella sosiaalinen, ja jo sitä kautta voi päätellä että työkiireitä tai iltamenoja miettivä ei-niin-hetkessä-kiinni oleva ratsastaja välttämättä ole hevoselle sosiaalisessa mielessä riittävä kontakti.

Mitä voi tehdä jos kohtaa toisten hevosia?

Hevosten silmissä voi tietoisesti esiintyä aina hyvässä valossa. Hevosten silmissä ei kannata sotkeutua mihinkään epäilyttävään toimintaan tai varsinkaan ikäviin asioihin. Mitä puhtaampana oman imagonsa voi hevosen silmissä pitää, sitä parempi.

Hevosten kanssa kannattaa muistaa ennakoitavuus ja kontrolloitavuus ja tarjota hevoselle kokemuksia molemmista. Hevonen haluaa tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja se haluaa myös vaikuttaa siihen.

Liity jäseneksi ja katso video, jossa käyn läpi miten voit lisätä ennakoitavuutta ja kontrolloitavuutta vaikka hevonen ei ole oma. Et tarvitse harjoituksiin makupaloja ja tilanteet on poimittu arjesta, mm. harjaaminen, varusteiden pukeminen ja selkäännousu. Jäsenenä näet myös kaikki muut aiemmin julkaistut videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Koira vetää hihnassa ja kiskoo hajuille tai ihmisten ja koirien luo kuin hullu. Kuulostaako tutulta?

Vetäminen on tapa liikkua. Vetämisen syy ei ole hihnan toisessa päässä, vaan on normaalimpaa, että koira kulkee hihnassa vetämällä kuin naru löysänä.

Vetäminen on normaalia

Vetäminen on todella normaalia ja olen sitä mieltä, että sitä täytyy sietää. Jos itsellä on hermo tiukalla jo lenkille lähtiessä, ei voi odottaa ihmeitä. Pienen pennun kanssa taluttajalle muodostuu valheellinen illuusio siitä, että koira osaa kulkea kiltisti narussa. Tämä illuusio särkyy, kun koiran aistit kehittyvät ja kiinnostus ympäristöä kohtaan herää. Silloin taluttaja kokee usein valtavia pettymyksiä ja mahdollista häpeää siitä, ettei ole onnistunut opettamaan koiraa kulkemaan kiskomatta.

Koirien kanssa odotukset ovat valtavan korkealla, ja samaan aikaan pettymykset valtavia. Kukaan ei odota esimerkiksi, että kissanpentu tai vasikka kulkisivat nuorella iällä täydellisessä kontaktissa keskellä kaupunkia ja suhtautuisivat kaikkiin vastaantulijoihin täysin neutraalisti.

Koiran kuuluukin olla kiinnostunut ympäristöstään ja se ei voi osata hihnassa kulkemiseen liittyviä taitoja kovin nuorena – kyseessä on oppimisprosessi.

Tapa liikkua vai päätös vastustaa?

Lähtötilanteena koirien kanssa kannattaa pitää sitä, että ne vetävät. Silloin kaikki tilanteet, joissa ne eivät vedä, ovat suuria voittoja. Tämä on armeliaampi ajattelutapa kuin se, että koira syntyy täydellisenä hihnassakulkijana ja omistaja sitten vain pilaa kaiken.

Oletko nähnyt ihmislasta, joka on kytketty valjaisiin? Päin painetta meneminen on tyypillistä kaikille eläimille. Vaikka kaulapanta tai valjaat tuntuisivat epämukavilta, niitä vasten nojaaminen on kuitenkin perusoletus ja sen sijaan nojaamatta kulkeminen on opetettava asia.

Jos koira vetää, niin sitä ei heti kannata luokitella ongelmatapaukseksi. Sen sijaan kannattaa miettiä vastauksia esimerkiksi näihin kysymyksiin:

– Vetääkö koira aina ja joka suuntaan?
– Vetääkö se aina johonkin kohteeseen?
– Vetääkö koira päivän jokaisella lenkillä yhtä paljon?
– Vaikuttaako lenkkiympäristö vetämiseen?
– Millä tavalla koira suhtautuu varusteisiin, kuten pantaan ja valjaisiin?
– Millä tavalla koira suhtautuu taluttajaan? Mitä kaikkea koira osaa taluttajalta odottaa?

Ymmärrä prosessit ja tukitaidot

Olen jo aiemmin kirjoittanut hihnassa kulkemisen tukitaidoista.

Yksi haaste mielestäni on se, että samaan aikaan kun harjoitellaan mukavassa mielessä hihnajuttuja, toisaalta yritetään kuumeisesti estää niin sanottua ei toivottua tapahtumasta. Tähän saattaa kulua kohtuuttoman paljon energiaa ja turhaa painetta. Usein sanotaan, että koira ei saisi koskaan vetää, koska muuten vetäminen vahvistuu. Toisaalta tämä on totta, mutta toisaalta ei ole mahdotonta oppia uusi tapa vanhan rinnalla.

Tästä esimerkkinä ihminen, joka on esimerkiksi fysioterapeutilta kuullut kävelleensä koko elämänsä väärin. Ihminen ei lopeta oppimisprosessin ajaksi kävelyä, vaan joutuu opetella uutta tapaa väärän rinnalla. Tämän asian voi hyväksyä myös koirien kanssa, koska silloin omaa energiaa vapautuu aitoon iloon, eikä pelkästään vetämisen estämiseen ja pahimmassa tapauksessa simputtamiseen.

Hihnassa vetäminen ei mielestäni sijoitu kyllä/ei -akselille, vaan enemmänkin välimaastoon – jos haluat mitata todellista edistymistä, mittaa kuinka suuren osuuden ajasta koira vetää. Silloin sinun ei tarvitse keskittyä siihen, että taas se koira vetää, vaan voit huomata myös ne hetket, kun se ei vedä. Edistymisen kannalta ne hetket ovat merkityksellisempiä!

Liity jäseneksi ja katso video, jossa käyn läpi asioita, joita voit ottaa huomioon kun opetat koirallesi uutta tapaa liikkua vanhan rinnalle.

Lue tämä ja tämä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen hevonen: koulutuksesta vuoropuheluun

Onko kouluttaminen pääasiassa mekaaninen taito? Mitä laitosmaisemmin eläin elää, sitä enemmän koulutus lähestyy mekaanista osaamista, koska silloin ei tarvitse välittää ympäristöstä, motivaatiosta tai tunnetiloista kovin paljon. Laboratoriossa tämä toimii hyvin. Oikeassa elämässä haasteet kouluttamisessa löytyvät hyvin harvoin mekaanisesta osaamisesta, vaan jostain muualta: motivaatiosta, häiriöistä, tunteista ja paineista.

Hevosta voi melko harvoin kouluttaa niin, että keskittyy vain olennaiseen. Eteen tulee kysymyksiä, kuten: miten käsitellään turhautumista? Mihin hevosella on aito motivaatio? Miten puretaan tilanteesta muodostuva supervihje? Voiko olla tuplakriteeri?

Minä koulutan, sinä opit?

Ruokapalkkioiden avulla kouluttaminen on pelottavan tehokasta, mutta jotta tekeminen ei olisi päälleliimattua, pitäisi oppiminen liittää jollain tavalla osaksi arkipäivän rutiineja. Ei ainoastaan niin, että uidaan tilanteisiin taskut täynnä porkkanaa, vaan niin, että huomattaisiin muutkin potentiaaliset palkat ja seuraukset.

Mielestäni taitava kouluttaja osaa ennen kaikkea soveltaa ja nähdä tilanteita hevosen silmin. Huomioida oman hevosensa mielipiteet ja kunnioittaa niitä sekä neuvotella molempien kannalta hyviä kompromisseja. Tämä on tärkeää sekä onnistumisen kannalta että suhteen kannalta; omistajan pitäisi hevosen silmissä liittyä moneen muuhunkin asiaan kuin keppiin tai porkkanaan. Mitä useampaan miellyttävään seuraukseen omistaja liittyy, sitä hyödyllisemmäksi hevonen tämän kokee.

Aito motivaatio

Hevonen on hyvin ruokaorientoitunut eläin ja sitä kautta helppo kouluttaa. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, että jos ruoka on ainut asia, mitä hevonen osaa tietyissä tilanteissa ihmiseltä odottaa, se ei kanna kovin pitkälle. Vaikka hevosella on usein suuri motivaatio ruokaa kohtaan, on tilanteita, joissa sillä on aito motivaatio tehdä jotain muuta.

Esimerkiksi jos ns. läheisriippuvaista hevosta viedään poispäin muista, pelkän ruuan varassa toimiminen voi olla melko hataraa. Tällaisissa tilanteissa tulee helposti venytetään vieteriä-olo, joka saattaa muuttua todeksi lyhyessä hetkessä.

Aidon motivaation tunnistaminen ja hyödyntäminen on sekä hyödyllistä että tehokasta.

Kohti vuoropuhelua

Kouluttaminen lähtee siitä, että opetan hevosen tekemään kuten haluan. Joissakin asioissa tämä toimiikin, ja se on loistavaa. Kaikissa asioissa tämä ajattelu ei toimi – hevosilla on usein omia mielipiteitä, jotka poikkeavat kouluttajan mielipiteistä.

Kouluttaja voi esimerkiksi haluta, että postilaatikko ei olisi hevoselle häiriö. Hevonen voi olla kuitenkin toista mieltä, eikä kouluttajan toive toteudu. Kouluttaja voi olla huomioimatta hevosen mielipidettä ja olla käsittelemättä asiaa tai tehdä siitä erillisen sivuprojektin. Tämä voi kuulostaa työläältä, jos hän lähestyy postilaatikkoa vastaehdollistaen ja systemaattisesti siedättäen – tällöin sivujuonteesta muodostuukin helposti työläs pääasia.

Koirilla vuoropuhelun perustana on kontakti. Mikä voisi olla hevosen vastaava? Sen sijaan, että keskitytään lukemaan esimerkiksi taluttaessa tai selästä hevosen pieniä eleitä ja ilmeitä, voidaan opettaa hevonen ilmaisemaan itseään selkeämmin. Hevosen ilmeiden tulkinta kuvista ja videoilta on hauskaa, mutta oikeissa tilanteissa siihen harvoin on mahdollisuutta tai aikaa – on keskityttävä moneen muuhun asiaan, eikä varsinkaan selästä käsin pysty näkemään kuin hevosen korvat.

Liity jäseneksi niin näet, miten pääset alkuun vuoropuhelussa. Kontaktia vastaavaksi tehtäväksi valitsin “pää alas”, jota videolla sovellan eri tilanteisiin.

Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tauossa on paljon näkökulmia. Toisaalta se on tarpeellinen ja terveellinen asia, toisaalta taas pakollinen paha. Koira joutuu kestämään taukoja, mutta nauttiiko se taukoilusta? Tai osaako se levätä tauolla?

Yksi haastava taukoon liittyvä asia on se, että koiralla ei ole tauolla hallinnan tunnetta suhteessa ympäristöönsä tai ohjaajaan. Jos koira on tauolla häkissä tai autossa, se oppii että se ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen, milloin tauko päättyy. Tämä on usein hyvä asia, ja koira lopulta oppii rentoutumaan. Jos koira ei rentoudu tauolla, vaan haukkuu ja malttamattomana odottaa, se voi luulla, että se voi tällä tavalla nopeuttaa taukoa ja päästä takaisin treeniin.

Hallissa tai kentällä sijaitsevaan alustaan ja sillä taukoiluun liittyy hieman enemmän asioita kuin häkkiin tai autoon. Alusta on vain alusta ja ohjaaja on usein näköpiirissä. Miten koira voisi olla tauolla olematta koko ajan valppaana ja valmiina juoksemaan ohjaajan luo? Tai miten koiran saisi olemaan tehostamatta taukoa omilla jutuillaan, kuten haukottelemalla kovaan ääneen, vinkumalla tai haukkumalla takoalustalla?

Yksi tapa on luoda tauosta niin vahva, että se on temppu sinänsä. Siihen voi yhdistää rutiinit ja usein koira oppiikin olemaan hyvin tauolla hyvin yksinkertaisen harjoittelun kautta. Tilanne on hiukan haastavampi, jos taukoilu on jo ehtinyt saastua tai jos koira paineistuu tai kiihtyy tauosta eli jos taukoon liittyy ristiriitaa tai konfliktia.

Lajiharjoituksen idea on luonnollisesti se, että koira nauttii tekemisestä. Silloin ero tauon ja tekemisen välillä on koiran näkökulmasta katsottuna suuri ja usein tauolla oleminen on pakkopullaa. Tilannetta ei välttämättä helpota se, että koiraa ei voi syöttää tai palkita tauoilla. Tauon mielekkyys liittyy koiran mielestä ehkä eniten siihen, että se on portti uuteen treeniin. Kun koira odottaa pääsevänsä, se saattaa vinkua malttamattomana ja treenitilanteessa tämä johtaa usein lopulta siihen, että koira pääsee. Tästä taas voi seurata vinkumis- tai haukkumishaaste.

Aktiivi- ja passiivitauon opettaminen on yksi vaihtoehto koiran maltin kasvattamiseen ja koiran sitouttamiseen. Aktiivitauolla koiralla on hallinnan tunne ohjaajaan, eli koira voi ilman vinkumista vaikuttaa siihen, milloin tauko päättyy. Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi aktiivitauon opettamista.

Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.