Remmirähjäys hallintaan
Koira rähjää remmissä, haukkuu vastaantuleville koirille ja kaikelle mikä liikkuu – yleisnimitys tälle ihmistä helposti hävettävälle toiminnalle on remmirähjäys.
Mistä remmirähjäys johtuu?
Remmirähjän kehittymiseen vaikuttavat monet syyt, kuten:
- Puutteellinen sosiaalistaminen pikkupentuaikana, kolmen ja kahdentoista ikäviikon välillä.
- Ikävät kokemukset tai ylialtistus sosiaalistamiskaudella.
- Murrosiän toinen pelkokausi ja koiran muut ikä- ja kehitysvaiheet.
- Ikävät kokemukset kohtaamistilanteissa, kuten tappelut tai pelkotilanteet.
- Turhautuminen kohtaamistilanteissa ja suuret pettymykset.
- Stressi eli taustakuormitus korostaa remmirähjää.
Edellä mainittujen lisäksi koiran perimä vaikuttaa siihen, kuinka varauksellisesti se asioihin suhtautuu. Lisäksi koiran käyttäytymiseen vaikuttavat kipu, epämukavuus, sosiaalinen ympäristö ja fyysinen ympäristö sekä koiran mieliala.
Tämän kokonaisuuden ymmärtäen voi todeta, että kyse on oikeastaan laajasta ongelmien kirjosta, eikä niinkään yhdestä ongelmasta, josta monien toiveiden mukaan pitäisi päästä eroon ja mielellään nopeasti.
Onko remmirähjä ”ongelmakoira”?
Lähes kaikki remmirähjät ovat aivan tavallisia koiria, eikä niillä ole välttämättä haasteita missään muussa tilanteessa kuin toisten koirien kohtaamisessa. Remmirähjiä ei siis pidä leimata kurittomiksi ongelmakoiriksi, vaan kannattaa yrittää ymmärtää, että koiria on erilaisia – osalle kohtaamistilanteet ovat ”luonnostaan” helppoja ja osalle vaikeita.
Omistajia usein syyllistetään remmirähjien käyttäytymisestä. On hyvä muistaa, että omistaja ei yleensä ole ainakaan oman kokemukseni mukaan omalla toiminnallaan aktiivisesti aiheuttanut remmirähjäämistä, vaan se on syntynyt itsestään tai omistajan toiminnasta huolimatta. Toki kovat koulutusmenetelmät ja puutteellinen sosiaalistaminen altistaa ongelmille, mutta itselläni on kokemus siitä, että remmirähjä on myös ns. hyvin koulutettujen koirien ongelma.
On hyvä myös muistaa se, että meillä on ollut vasta viimeisen muutaman vuoden ajan saatavilla koira-aiheista tietoa omalla kielellämme. Edelleen neuvot, joita remmirähjään annetaan, saattavat olla täysin päinvastaisia keskenään, joten ei se omistajan rooli mikään helppo ole. Neuvoja saa kyllä, mutta mihin ne perustuvat ja mitä niillä saavuttaa, voi jäädä mysteeriksi.
Miten voit tunnistaa syyn remmirähjäyksen taustalla?
Itse olen viime vuosien aikana halunnut yhä enemmän keskittyä syihin oireiden taustalla. Remmirähjäys on hyvä esimerkki sellaisesta monipuolisesta ongelmasta, joka voi olla oire erilaisista taustaongelmista.
Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että remmirähjäyksen syyt ovat tunnepuolella. Suuret tunteet aiheuttavat suuria reaktioita, ja suuria tunteita ei voi hallita tekniikalla. Tämä on selitys sille, miksi räyhäämistä voi niin harvoin ratkaista esimerkiksi seurauttamalla koiraa toisen ohi. Tai miksi namien syöttämisen rinnalle tarvitaan ratkaisuksi usein muutakin – esimerkiksi tilaa pelottavasta asiasta.
Koira itse tietää räyhäämisen taustalla olevat syyt parhaiten ja toiseksi parhaiten niistä on perillä omistaja. Kouluttajana minä en osaa sanoa, mitkä asiat kullakin koiralla vaikuttavat räyhäämisen syihin; voin esittää arvauksia, mutta en voi varmasti tietää.
Koiralta on mahdollista kysyä! Syiden selvittäminen alkaa uteliaisuudesta. Mieti, mitä koirasi mahdollisesti kyseisessä tilanteessa kokee ja tuntee, ja lähde siitä liikkeelle.
Remmirähjäys on vain yleisnimitys erilaisille oireille
Aiemmin koira sai remmirähjän leiman ja sitten saatettiin vielä todeta, että vika on omistajassa. Itse en ajattele ollenkaan näin. Remmirähjääminen kuuluu luonnollisena osana lähes jokaisen koiranomistajan elämää, vähintään ohimenevänä vaiheena. Omistajan ei ole tarvinnut pilata yhtään mitään, jos koira koira rähjää remmissä ja reagoi – esimerkiksi murrosiän myllerrykset saattavat aiheuttaa räyhäämistä ilman mitään ihmisen tekemiä “virheitäkin”.
Remmirähjäys on siis vain yleisnimitys nipulle erilaisia oireita, joilla voi olla monimuotoisia syitä. Syyt ovat niitä asioita, joista räyhäämisen kohdalla kannattaa olla kiinnostunut. Syyn päätteleminen oireen taustalta ei kuitenkaan aina ole helppoa edes koiran läheiselle ihmiselle tai ammattilaiselle – koirilla on hyvin yksilölliset tavat ilmentää esimerkiksi pelkoa tai turhautumista.
Pelko aiheuttaa remmirähjäystä
Olen vuosien varrella toistuvasti yllättynyt siitä, miten herkkiä eläimiä koirat ovat. Pelko on aika iso sana, ja ymmärrän täysin, että omaa koiraa ei tee mieli leimata pelokkaaksi sen enempää kuin remmiräyhäksikään. Leimaamisesta ei ole juurikaan hyötyä, mutta koiran tunteiden hyväksymisestä on usein ratkaiseva hyöty – kun voi hyväksyä, että koiraa jännittää ja pelottaa jotkut arkipäiväiset tilanteet, on ratkaisu usein löydettävissä melko vaivattomasti.
Kohtaamistilanteissa koira ei välttämättä ilmennä tunnetta ns. alkuperäisenä tai ymmärrettävänä. Harva koira pyrkii kohtaamistilanteesta pois häntä koipien välissä – tai onhan näitä, mutta nämä koirat eivät useinkaan ole räyhääviä tapauksia. Moni koira ilmentää pelkoa hyökkäämällä, mikä tekee tilanteesta ihmiselle vaikeasti tulkittavan. Usein kohtaamistilanteiden tunnetilaa pysty parhaiten arvioimaan sillä, mitä tilanteen jälkeen tapahtuu eikä niinkään sen aikana.
Tyypillisiä merkkejä siitä, että räyhäämisen taustalla on pelko:
- karvat pystyssä
- haukku on matalaa ja tiheää
- koiralla kestää palautua tilanteesta
- koira tuijottaa ja jäykistyy.
Turhautuminen aiheuttaa remmirähjäystä
Pelon ohella toinen yleinen syy remmirähjän taustalla on turhautuminen, eli koiran kokemus siitä, että jokin estää sitä tekemästä tai saavuttamasta asioita, joita se haluaisi tehdä. Turhautuminen on ehkä tyypillisin konfliktitilanne, johon koira joutuu – tilanteesta riippuen ihan päivittäin. Lenkillä ja ohitustilanteissa turhautuminen ilmenee yleensä tempoiluna ja haukkumisena.
Tunnista koirasi turhautuminen näistä oireista:
- vinkuminen
- maahan heittäytyminen
- hihnan pureminen
- kimeä haukkuminen ja tempoilu
- leikkiinkutsukumarrukset vastaantulijoille
- demonikohtaus, eli taluttajan päälle hyökkääminen
- lahkeiden ja hihojen pureminen.
Miksi koira puree taluttajaa tai hihnaa lenkillä?
Kun koira suuttuu tai pettyy, sillä ei ole monia vaihtoehtoja ilmentää tunnettaan. Usein tästä syystä pettymys purkautuu hihnaan tai taluttajaan, ja taluttaja voi tästä hyökkäilystä provosoituessaan lisätä vettä myllyyn ja pahentaa tilannetta. Demonikohtaus syntyy usein turhautumisesta ja siitä, että taluttaja alkaa painia koiran kanssa tosissaan, jolloin tilanne kärjistyy.
Turhautuvaa koiraa ei kannata yllyttää tai fyysisesti rajoittaa, koska koira ei siinä tunnetilassa osaa ratkaista tilannetta järkevästi. Demonikohtauksia varten on hyvä harjoitella erilaisia tukitaitoja, eli tehdä myyräntyötä kotona silloin, kun ei ole ns. tilanne päällä.
Koiran turhautumista voi verrata omaan turhautumiseen. Kun liikenne seisoo ja on kiire määränpäähän, nousee liikenneraivo. Kun taistelee koneiden kanssa ja mikään ei toimi, tekee mieli hakata tietokone vasaralla palasiksi (ainakin minulla näin). Koira kokee lenkillä ihan samanlaisia tunteita.
Parhaimmillaan koiran koulutus on yksilöllistä
Jokainen koira on omanlainen persoona, joka toimii tilanteissa omalla tyylillään. Ei ole olemassa ”kurittomia” koiria tai ”keskisormea näyttäviä” koiria, vaan väärintulkintoja, stressireaktioita ja turhautumista – eli suuria tunteita. Kouluttamisessa pätevät tietyt periaatteet, mutta kaikkia koiria ei kannata kouluttaa samalla tavalla. Jokaiselle koiralle pitäisi löytää omat, perustellut harjoitukset varsinkin silloin, kun kyseessä on tunneperäinen haaste.
Tilaa uutiskirjeemme!
Voisit olla kiinnostunut näistä kursseista
Eroon hihnassa vetämisestä -verkkokurssi
Koiran riistavietti – opas omistajalle
Koiran valjaiden pukeminen mielekkääksi – luentotallenne
Koira vaanii, jahtaa ja tuijottaa – opas omistajalle
Demonikohtaukset hallintaan -verkkokurssi
Tyytyväinen lenkkikaveri – hihna- ja ohituskurssi verkossa
Koira rähjää karvat pystyssä toisille koirille? Verkkokurssi toisiin koiriin voimakkaasti reagoiville koirille
Eroon remmirähinästä -verkkokurssi
