Koiran koulutus

Koiran koulutus on yksi osa koiran hyvinvointia. Koira elää ihmisen rakentamassa ympäristössä ja kohtaa elämänsä aikana valtavan määrän tilanteita, joita se ei voi ymmärtää valmiiksi. Sen täytyy oppia elämään kodissa, liikkumaan ihmisten mukana, kohtaamaan muita koiria ja ihmisiä, olemaan käsiteltävänä ja selviytymään erilaisista muutoksista ja tapahtumista.

Kouluttamisen tarkoituksena on auttaa koiraa sopeutumaan mahdollisimman hyvin siihen elämään, jota se meidän kanssamme elää.

Joskus koulutamme koiralle käytännöllisiä arjen taitoja, joskus harjoittelemme harrastusta ja joskus yritämme ratkaista käyttäytymiseen liittyvää ongelmaa. Kaikissa näissä tilanteissa olemme tekemisissä saman asian kanssa: oppimisen.

Siksi koiran kouluttaminen ei ole kokoelma yksittäisiä harjoituksia tai temppuja. Kun ymmärrämme, miten koira oppii, meidän on helpompi ymmärtää myös sen käyttäytymistä ja rakentaa harjoittelu koiralle sopivaksi.

Mitä koiran kouluttaminen tarkoittaa?

Koiran kouluttaminen tarkoittaa oppimiseen vaikuttamista. Opetamme koiralle taitoja ja valmistelemme sitä tilanteisiin, joita se tulee elämässään kohtaamaan.

Arjessa tällaisia taitoja voivat olla esimerkiksi hihnassa kulkeminen, luoksetulo, yksinolo tai käsittelyyn osallistuminen. Harrastuksessa opetamme koiralle kyseisessä lajissa tarvittavia taitoja. Käytösongelmien kanssa puolestaan pyrimme muuttamaan jotakin sellaista käyttäytymistä tai tilanteeseen liittyvää kokemusta, joka vaikeuttaa koiran tai ihmisen elämää.

Näitä käsitellään helposti aivan erillisinä asioina. Oppimisen näkökulmasta niiden välillä on kuitenkin paljon yhteistä. Olipa kyse uuden taidon opettamisesta, harrastamisesta tai käytösongelman muuttamisesta, olemme aina tekemisissä oppimisen kanssa.

Tämä on tärkeää myös siksi, että kouluttaminen ei tapahdu tyhjiössä. Koira tuo tilanteeseen mukanaan aikaisemmat kokemuksensa, tunnetilansa, motivaationsa ja senhetkiset tavoitteensa. Siksi sama harjoitus ei välttämättä tarkoita kahdelle koiralle samaa asiaa.

Koira oppii asioiden välisiä yhteyksiä

Suuri osa koiran kouluttamisesta perustuu assosiatiiviseen oppimiseen. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että koira oppii asioiden välisiä yhteyksiä.

Koira voi oppia, että jokin asia ennustaa toista asiaa. Se voi esimerkiksi oppia yhdistämään tietyn tilanteen johonkin miellyttävään tai epämiellyttävään tapahtumaan. Tätä kutsutaan klassiseksi ehdollistumiseksi.

Koira oppii myös oman käyttäytymisensä ja sen seurausten välisiä yhteyksiä. Jos käyttäytymisestä seuraa koiran kannalta jotakin tavoiteltavaa, käyttäytyminen voi vahvistua. Tätä kutsutaan operantiksi ehdollistumiseksi.

Käytännössä nämä oppimisen muodot kulkevat jatkuvasti rinnakkain. Samalla kun koira oppii, mitä sen kannattaa tehdä, se muodostaa kokemuksia tilanteista, ihmisistä, ympäristöistä ja itse harjoittelusta.

Siksi koulutuksessa kannattaa kysyä paitsi mitä koira oppii tekemään, myös mitä muuta se samalla oppii tilanteesta.

Palkitseminen perustuu käyttäytymisen seurauksiin

Palkitseminen saatetaan joskus nähdä lahjontana: koiralle tarjotaan jotakin hyvää, jotta se suostuisi tekemään ihmisen haluaman asian. Oppimisen näkökulmasta kyse on kuitenkin käyttäytymisen seurauksista.

Kun käyttäytymisestä seuraa jotakin, mitä koira tavoittelee, käyttäytymisen todennäköisyys voi lisääntyä. Tätä kutsutaan vahvistamiseksi.

Palkkion ei tarvitse olla nami eikä edes jotakin, minkä ihminen antaa koiralle. Koiraa voivat motivoida esimerkiksi ruoka, leikki, liikkuminen, haistelu, tutkiminen, sosiaalinen vuorovaikutus tai etäisyyden saaminen. Se, mikä toimii vahvisteena, riippuu koirasta ja tilanteesta.

Tästä syystä yksi kouluttajan tärkeimmistä taidoista on oppia tuntemaan koiran motivaatio. Mitä juuri tämä koira juuri tässä tilanteessa tavoittelee?

Kun tämän tietää, kouluttaminen ei perustu koiran houkuttelemiseen tai lahjomiseen. Koiralle voidaan rakentaa ymmärrettäviä yhteyksiä sen oman käyttäytymisen ja sille merkityksellisten seurausten välille.

→ Lue lisää: Koiran palkitseminen – mistä tiedät, mikä koiraa oikeasti palkitsee?

Koulutuksessa syntyy aina myös kokemuksia

Koiralle ei jää koulutustilanteesta mieleen vain opeteltu taito. Samalla se oppii asioita itse tilanteesta.

Tämä näkyy erityisen selvästi käsittelyssä. Ihminen voi ajatella kynsienleikkuun onnistuneen, koska kaikki kynnet saatiin leikattua. Koiran näkökulmasta sama tilanne voi olla aivan toisenlainen, jos sitä pelotti tai sen tassusta pidettiin väkisin kiinni.

Koiran kokemus on tärkeä myös tavallisessa arjen kouluttamisessa ja harrastuksissa. Tunnetila ja vireystila ovat yhteydessä muun muassa tarkkaavaisuuteen, päätöksentekoon ja oppimiseen (McGreevy & McLean, 2015; Csoltova & Mehinagic, 2020).

Siksi koulutuksen onnistumista ei kannata arvioida vain sen perusteella, saatiinko haluttu suoritus aikaiseksi. Myös se, millainen kokemus harjoittelusta koiralle muodostui, on osa koulutuksen lopputulosta.

→ Lue lisää: Koiran omaehtoinen käsittely – hoitotoimet yhteistyössä koiran kanssa

Kouluttaminen auttaa koiraa sopeutumaan elämäänsä

Koira joutuu elämänsä aikana sopeutumaan moniin asioihin, joita se ei ole itse valinnut. Se elää siellä, missä ihminen asuu, kulkee ihmisen mukana, kohtaa ympäristön rajoituksia ja joutuu toisinaan osallistumaan myös välttämättömiin mutta sille vaikeisiin tilanteisiin.

Koulutuksen avulla näitä tilanteita voidaan tehdä koiralle ennakoitavammiksi ja antaa sille taitoja selviytyä niistä.

Tämä alkaa jo pentuna. Kasvattajan luona ja myöhemmin uudessa kodissa pentu saa kokemuksia ympäristöistä, ihmisistä, toisista eläimistä, käsittelystä ja arjen tapahtumista. Tavoitteena ei ole vain opettaa pennulle mahdollisimman paljon asioita, vaan auttaa sitä rakentamaan valmiuksia elämään siinä ympäristössä, johon se on syntynyt.

Sama työ jatkuu läpi koiran elämän. Myös aikuinen ja vanha koira voivat oppia uusia taitoja ja uusia tapoja toimia.

Koiran käyttäytymistä ei tarvitse tarkastella vain tottelemisena

Kun koiran käyttäytyminen ei vastaa ihmisen toiveita, asiaa tarkastellaan helposti tottelemisen kautta. Koira joko tekee niin kuin pyydetään tai ei tee.

Oppimisen näkökulmasta tilanne on kiinnostavampi.

Mitä koira on oppinut tästä tilanteesta aikaisemmin? Mitä se tavoittelee? Millainen tunnetila sillä on? Onko sillä riittävät taidot? Onko harjoiteltu asia yleistynyt tähän ympäristöön? Onko tehtävä tässä tilanteessa koiralle mahdollinen?

Näiden kysymysten avulla päästään usein paljon pidemmälle kuin pohtimalla, miksi koira ei tottele.

Kouluttaminen ei silloin tarkoita vain koiran käyttäytymisen korjaamista. Voimme muuttaa ympäristöä, helpottaa tilannetta, opettaa uusia taitoja ja rakentaa koiralle uusia kokemuksia.

Myös koira voi tehdä aloitteita

Kouluttaminen kuvataan usein tilanteena, jossa ihminen tekee aloitteen ja koira vastaa: ihminen antaa vihjeen ja koira suorittaa opetetun käyttäytymisen.

Yhteinen kieli voi kuitenkin toimia myös toiseen suuntaan.

Koira voi hakea ihmisestä apua, ehdottaa toimintaa, pyytää lisää etäisyyttä tai osoittaa käyttäytymisellään, että harjoittelussa pitäisi muuttaa jotakin. Koiralle voidaan myös tarkoituksellisesti opettaa tapoja tehdä ihmiselle aloitteita – ikään kuin nykäistä meitä hihasta silloin, kun sillä on asiaa.

Kun koiran aloitteilla voi olla vaikutusta myös ihmisen toimintaan, koulutuksesta rakentuu vuoropuhelua.

Tämä on yksi Kysytään koiralta® -ajattelun lähtökohdista. Koira ei päätä kaikesta eikä sille siirretä vastuuta asioista, joita se ei voi ymmärtää. Ihminen käyttää omaa tietoaan, ennakoi ja vastaa turvallisuudesta. Samalla koiran yksilöllisyys, tavoitteet ja vastaukset vaikuttavat siihen, miten harjoittelu etenee.

→ Tutustu Kysytään koiralta® -ajatteluun

Koiran koulutus eri tilanteissa

Oppiminen kulkee mukana koiran koko elämässä. Samoja periaatteita sovelletaan eri tavoin sen mukaan, mitä koira harjoittelee ja millaista apua se tarvitsee.

Koiranpennun koulutus
Sosiaalistaminen, arjen taidot ja turvallisten kokemusten rakentaminen.

Koiran hihnakäytös
Yhteinen liikkuminen, vetäminen, ohitukset, kontakti ja vuoropuhelu lenkillä.

Koiran käsittely ja hoitotoimet
Käsittelytaidot, hoitotoimenpiteet ja koiran mahdollisuus osallistua tilanteeseen.

Koiran pelko ja jännittäminen
Pelon vaikutus käyttäytymiseen ja uusien kokemusten rakentaminen koiralle sopivalla tavalla.

Reaktiivinen koira
Käyttäytymisen taustalla olevien syiden, oppimisen ja arjen kokonaisuuden tarkastelu.

Harrastuskoiran koulutus
Taitojen lisäksi motivaatio, vire, palautuminen ja yhteistyö.

Koiran koulutus on osa koiran hyvinvointia

Hyvin koulutettu koira ei tarkoita minulle koiraa, joka suorittaa suuren määrän käskyjä tai tottelee ihmistä kaikissa tilanteissa.

Koulutuksen arvo näkyy ennemmin siinä, miten hyvin koira pystyy elämään omaa elämäänsä ihmisten maailmassa.

Kouluttamalla voimme antaa koiralle taitoja, joiden avulla tilanteet muuttuvat ymmärrettävämmiksi ja ennakoitavammiksi. Voimme auttaa sitä selviytymään asioista, joita se väistämättä kohtaa, ja antaa sille keinoja toimia yhdessä ihmisen kanssa. Samalla voimme itse oppia huomaamaan paremmin, mitä koira tarvitsee ja mitä se meille kertoo.

Olipa kyse arjen taidosta, harrastuksesta tai käytösongelmasta, olemme lopulta aina oppimisen äärellä.

Siksi koiran kouluttamisen tärkein taito ei ehkä olekaan jonkin tietyn harjoituksen osaaminen. Tärkeämpää on ymmärtää, miten juuri tämä koira oppii.

Lähteet

Csoltova, E. & Mehinagic, E. (2020). Where Do We Stand in the Domestic Dog (Canis familiaris) Positive-Emotion Assessment: A State-of-the-Art Review and Future Directions. Frontiers in Psychology, 11.

McGreevy, P. D. & McLean, A. N. (2015). Conceptualising the Impact of Arousal and Affective State on Training Outcomes of Operant Conditioning. Animals, 5, 944–962.